Lääketeollisuuden teettämän selvityksen mukaan lääkekustannusten osuus terveydenhuollon kokonaismenoista on pysytellyt tasaisesti noin 15 prosentissa. Vuositasolla lääkekustannukset ovat kasvaneet hitaammin kuin muut terveydenhuollon kustannukset.

Lääkkeitä tulisi käyttää vain tarpeeseen. Apteekkien antama terveys- ja elämäntapaneuvonta voisi auttaa hillitsemään lääkkeiden turhaa käyttöä, arvioi kestävän farmasian apulaisprofessori Mia Sivén.

Parhaillaan lausuntokierroksella oleva esitysluonnos haluaa tuoda apteekit tiiviimmin osaksi muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Konkreettiset ehdotukset ja rahoitus kuitenkin puuttuvat. Sen sijaan esitysluonnos lisäisi itsehoitolääkkeiden myyntikanavia ja apteekin velvoitteita. Myös vertikaalisen integraation uhka sivuutetaan.

Lääkehoidon arvioinnilla ratkottiin iäkkään rouvan uniongelmia ja päiväväsymystä. Lääkitystä kevennettiin sopimaan paremmin rouvan ikään ja munuaisten vajaatoimintaan. Muutosten seurauksena rouvan elämänlaatu kohosi nopeasti.

Ruotsissa merkittävä osa aikuisväestöstä on käyttänyt toisille henkilöille määrättyjä reseptilääkkeitä. Ilmiö on yleinen erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa.

Fimean arvion mukaan 117 apteekkia on vaarassa muuttua kannattamattomaksi. Ilman korjaavia toimia edessä on lisää sulkemisia, arvioi Apteekkariliitto.

Tanskassa yksi puolue on ehdottanut, että apteekeissa järjestettäisiin terveystarkastuksia. Ideana on tavoittaa ne ihmiset, jotka eivät oma-aloitteisesti käy lääkärissä. Useimmat heistä käyvät vuosittain apteekissa, joten se olisi luonteva paikka ehkäistä sairauksia ja huomata mahdolliset sairaudet varhaisessa vaiheessa.

Inhalaatiohoidon ohjaus alkoi jo. Seuraavaksi valmistellaan muita farmaseuttisia lisäpalveluita ja niiden rahoitusta.

Lähi-idän konflikti on jo alkanut heijastua lääkkeiden saatavuuteen Euroopassa. Lääketeollisuuden edunvalvonnan johtajat toivovatkin, että lyhytnäköisten säästöjen sijaan nyt katsottaisiin kokonaisuutta. Haasteena on turvata sekä uusien että vanhojen lääkkeiden saatavuus suomalaisille potilaille.

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo yli miljoona norjalaista on saanut vaivaansa avun apteekista. Apteekeilta toivotaan myös helpotusta rokotusten saamiseen.

Paulus Torkki ja Kalle Starck pohtivat Lääkärilehdessä, voisiko potilaita hoitaa myös farmaseutti-lääkäri -työparina. Kirjoittajien mukaan apteekki tarjoaa perusterveydenhuoltoon matalan kynnyksen ja auttaa pitämään huolta potilaan lääkehoidon toteutuksesta.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella kehitetty chat-palvelu on sujuvoittanut apteekin ja hyvinvointialueen välistä yhteistyötä. Sen avulla apteekista saadaan saman tien yhteys lääkäriin, jos asiakkaan reseptissä on epäselvyyksiä. Chat karsii turhia työvaiheita ja säästää kaikkien työaikaa, joten se pyritään saamaan käyttöön koko hyvinvointialueella tämän vuoden aikana.

Sosiaali- ja terveysalan eettiset periaatteet päivitettiin alkuvuodesta. Myös apteekkeja ohjaavat eettiset ohjeet. Apteekkien ammattieettinen neuvottelukunta ottaa kantaa myös apteekeista nouseviin eettisiin kysymyksiin.

Kyseessä on väliaikainen malli, mutta Ruotsin lääkealan viranomainen valmistelee myös pysyvämpää palvelumallia. Viranomainen on ehdottanut, että palvelut rahoitettaisiin valtion budjetista.

Viron apteekkien paluu proviisoriomistukseen on jäänyt näennäiseksi, arvioi Viron Apteekkariliiton pääproviisori Kaidi Sarv. Apteekkien toimintaa ohjaavat edelleen isot tukkuketjut. Viron tapaus osoittaakin, miten kivuliasta on yrittää palata ketjujen vallasta takaisin terveydenhuollon tavoitteisiin pohjaavaan järjestelmään. Suomen apteekkijärjestelmää Sarv pitää turvatakuuna suomalaisille, kun kriisit maailmassa lisääntyvät.

Farmasian alan tutkijoiden tuoreessa artikkelissa tarkasteltiin apteekkiuudistuksia Ruotsissa, Norjassa, Islannissa ja Virossa. Kaikissa maissa markkinoiden vapauttaminen on johtanut oligopoliin, jossa muutamat ketjut käytännössä omistavat koko markkinan.

Iäkäs nainen kaatuili kotonaan lähes päivittäin. Naisen omainen otti yhteyttä apteekkiin, jossa käytiin läpi naisen lääkehoito.

Apteekkariliiton uusi toimitusjohtaja Susanna Korpivaara on tehnyt koko työuransa ajan yhteiskunnallista vaikuttamista tai ollut itse sen kohteena. Hänestä on valitettavaa, että moni päättäjä näkee lääkkeet pelkkänä säästökohteena.