Apteekkien sijainnin ohjaus on tarpeen

- 12.06.2018 at 11:18

Pääkirjoitus

Apteekkipalvelut keskittyisivät ja monen pikkukylän ja lähiön apteekkipalvelut olisivat vaarassa, jos sijainninohjauksesta luovuttaisiin.

Jaa sosiaalisessa mediassa

• Jaa Facebookissa
• Jaa X:ssä
• Jaa LinkedInissä

JULKINEN KESKUSTELU apteekkien sijainnin sääntelyn ja apteekkilupien tarveharkinnan tarpeellisuudesta on taas virinnyt alkuvuoden aikana. Mielipiteet ovat sinkoilleet laidasta laitaan riippuen siitä, kuka on äänessä.

Apteekkariliitto teetätti alkuvuodesta kilpailuoikeudellisen arvioinnin apteekkitoimialasta, jossa tätäkin asiaa arvioitiin.

Kilpailuoikeuteen perehtynyt professori Petri Kuoppamäki Aalto-yliopistosta tuli riippumattomassa arvioinnissaan siihen lopputulokseen, että tarveharkinnasta luopuminen ei ole järkevää, koska samalla menetettäisiin mahdollisuus apteekkien alueelliseen sijainnin ohjaukseen.

Pientä säätöä tarveharkinta kuitenkin Kuoppamäen mukaan vaatisi, jotta uusien apteekkilupien myöntämisestä tulisi ennustettavampaa, ja apteekkeja saataisiin lisättyä nykyistä helpommin siellä, missä tarvetta on.

SIJAINNINOHJAUKSEN TARPEESTA kertoo myös tekemämme kysely apteekkiluvan hakua suunnitteleville proviisoreille ja sadan pienimmän apteekin apteekkarille.

Kyselyn mukaan apteekkipalvelut keskittyisivät ja monen pikkukylän ja lähiön apteekkipalvelut olisivat vaarassa, jos sijainninohjauksesta luovuttaisiin.

Suomi ei ole poikkeus tässäkään asiassa, sillä yli puolet Euroopan Unionin jäsenvaltioista sääntelee apteekkien sijoittumista maan kattavan lääkejakelun ja apteekkipalveluiden saatavuuden turvaamiseksi. Selvitimme eurooppalaisen kattojärjestömme avulla, miten muut maat apteekkiensa sijaintia ohjaavat.

NYKYISEN LÄÄKELAIN MUKAAN apteekkilupa myönnetään kuntaan tai sen osaan lääkkeiden saatavuuden sitä edellyttäessä. Fimean nykykäytännön mukaan yhä useammin kuntaan jopa isoissa kaupungeissa.

Sijaintialueiden yhdistäminen on johtanut joissakin kaupungeissa apteekin siirtymiseen lähiöstä vilkkaammalle liikepaikalle ja aiheuttanut tyytymättömyyttä lähiön asukkaissa. Kiista apteekkien sijaintialueiden tarpeellisuudesta on myös jarruttanut uusien apteekkien perustamista Espoossa.

Kuntakohtainen apteekkien sijainninohjaus useimmiten riittää, mutta sijainninohjaus on tarpeen säilyttää myös suurten kuntien ja kaupunkien sisällä ja usein myös kuntaliitosten seurauksena syntyneissä uusissa kunnissa. Näin apteekkipalvelut eivät keskity liikaa ja lääkkeitä on jatkossakin saatavilla jopa nykyistä lähempää uusien apteekkien perustamisen myötä.

Kirjoittaja on Apteekkariliiton viestintäjohtaja.

***

Apotekens läge behöver styras

DEN OFFENTLIGA diskussionen om behovet av lägesstyrning för apoteken och behovsprövning av apotekstillstånd har vaknat igen i år. Åsikterna går från den ena ytterligheten till den andra beroende på vem som talar.

Apotekareförbundet lät i början av året göra en konkurrensrättslig bedömning av apoteksbranschen där också de här frågorna bedömdes.

Petri Kuoppamäki, som är professor vid Aalto-universitetet och insatt i konkurrensrätt, kom i sin oberoende bedömning till att det inte skulle vara klokt att sluta med behovsprövningen, eftersom man då skulle förlora möjligheten till lägesstyrning.

Men Kuoppamäki ansåg att behovsprövningen kräver små justeringar så att beviljandet av apotekstillstånd blir mer förutsägbart och antalet apotek lättare kan ökas där det finns behov.

BEHOVET AV LÄGESTYRNING framkom också i vår enkät till provisorer som planerar att ansöka om apotekstillstånd och till apotekarna i de hundra minsta apoteken.

Enligt enkäten skulle apotekstjänsterna koncentreras och i många små byar och förorter äventyras, om man slutade med lägesstyrningen.

Finland är inte ensamt i det här fallet. Över hälften av Europeiska unionens medlemsländer reglerar apotekens läge för att trygga en riksomfattande läkemedelsförsörjning och tillgången på apotekstjänster. Med hjälp av vår europeiska takorganisation tog vi reda på hur andra länder styr apotekens läge.

I ENLIGHET MED VÅR NUVARANDE läkemedelslag beviljas apotekstillstånd till en kommun eller del av en kommun om tillgången på läkemedel förutsätter det. Enligt Fimeas nuvarande praxis beviljas tillståndet allt oftare till kommunen som helhet, till och med i stora städer.

Sammanslagning av apoteksområden har i en del städer lett till att apotek flyttat från förorter till ett livligare affärsställe, vilket orsakat missnöje hos förortens invånare. Tvisten om behovet av områden för apoteken har också bromsat grundandet av nya apotek i Esbo.

Oftast räcker det att läget styrs till en kommun, men specifikare lägesstyrning behöver bevaras inom stora kommuner och städer och ofta också i de nya kommuner som uppstår vid kommunsammanslagningar. Då koncentreras apotekstjänsterna inte för mycket och läkemedel finns tillgängliga ännu närmare än förut när nya apotek grundas.

Skribenten är provisor och kommunikationsdirektör på Apotekareförbundet.