Kiitos ja näkemiin!
- 09.04.2015 at 08:16
Olen ylpeä suomalaisista apteekeista ja niiden kyvystä uudistua!
TÄMÄ ON VIIMEINEN pääkirjoitukseni Apteekkariliiton farmaseuttisena johtajana. Ensimmäisestä onkin kulunut jo lähes kaksikymmentä vuotta. Silloin aiheena olivat influenssarokotteiden saatavuusongelmat.
Tänäänkin voisin kirjoittaa influenssarokotteista, mutta eri teemalla. Nyt keskustellaan siitä, millä edellytyksillä farmaseuttinen henkilökunta voisi hoitaa rokottamisen apteekissa.
Tämä kuvaa oivallisesti sitä kehitystä, joka apteekeissa on tapahtunut. Sen voisi tiivistää kahteen sanaan: jakelusta palveluun.
Apteekit ovat aina palvelleet erinomaisesti, oman aikakautensa vaatimusten mukaisesti. Mutta vaikka apteekkien edellytettiin jo vuodesta 1983 antavan lääkeneuvontaa hoidon asianmukaisen toteutumisen varmistamiseksi, näki lääkelaki vielä 1990-luvulla apteekit pääasiassa lääkkeiden vähittäisjakelijoina.
Asiantunteva ja luotettava lääkejakeluketju onkin arvo sinällään, minkä viimeaikaiset lääkeväärennöstapaukset ovat konkreettisesti osoittaneet. Mutta ajat muuttuvat, ja muutoksessa on apteekkienkin pysyttävä mukana.
PARASTA JA SAMALLA haasteellisinta työssäni on ollut raivata tietä uusille ajatuksille, toimintatavoille ja palveluille.
2000-luvulla lääkelakiin tuli viimein kirjaus apteekkien roolista myös kansanterveyden edistämiseen ja lääkkeiden oikeaan käyttöön liittyvien palvelujen tarjoajana.
Vuosituhannen ensimmäinen vuosikymmen olikin muutosten aikaa: kansanterveysohjelmat integroivat apteekit tiiviimmin terveydenhuoltoon, neuvontaan kehitettiin uusia työkaluja, lääkekustannusten kasvuun puututtiin lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän käyttöönotolla, koneellisen annosjakelun ja lääkehoidon kokonaisarvioinnin toimintamallit kehitettiin ja sähköistä lääkemääräystä rakennettiin laajapohjaisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Nyt apteekit ovat rutinoituneita e-reseptin käyttäjiä, koneellinen annosjakelu palvelee lähes 40 000 potilasta, apteekeissa palvelee 2000 erityiskoulutettua astma-, diabetes- ja sydänyhdyshenkilöä ja lääkehoidon kokonaisarvioinnin erityispätevyyden on suorittanut 200 apteekkilaista.
Tulossa ovat influenssarokotusten lisäksi Apteekkien Terveyspisteet. Samaan aikaan apteekkien työ lääkevaihdossa on säästänyt yhteiskunnan ja potilaiden kustannuksia yli 770 miljoonaa euroa.
Olen ylpeä suomalaisista apteekeista ja niiden kyvystä uudistua!
HANKKEITA EDISTÄESSÄÄN on voinut luottaa siihen, että ne sujuvat. Apteekkarit ovat farmasian ammattilaisia, he ymmärtävät velvoitteensa lääkehuollon toimijoina, eivät mene lakkoon eivätkä jätä potilaitaan ilman lääkkeitä, vaikka valtiovallan toimenpiteet joskus kirpaisevat.
Kansainvälisessä työssä saamieni kokemusten perusteella voin myös sanoa, että olemme monissa asioissa valovuosia edellä muita, ja se on suomalaisen yhteiskunnan ja lääkkeiden käyttäjien etu.
Pidetään siis apteekkijärjestelmä nykyisessä kuosissaan ja kehitetään sitä jatkossakin ammatillisuus edellä. Suomeen veronsa maksavat, tehokkaasti ja laadukkaasti tehtävänsä hoitavat, maan kattavan verkoston muodostavat yrittäjävetoiset apteekit tarjoavat parasta lääkettä myös maan talouden haasteisiin.
Sirpa Peura
Suomen Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja.
*************************
Tack och på återseende!
Det här är min sista ledare som farmaceutisk direktör för Apotekareförbundet. Och det har ju faktiskt gått nästan tjugo år sedan den första. Då var temat problem med tillgången på influensavaccin.
Jag kunde skriva om influensavaccin också i dag, men med annat tema. Nu diskuteras villkoren för att farmaceutisk personal kunde vaccinera på apoteken.
Det här beskriver ypperligt den utveckling som skett. Utvecklingen kunde sammanfattas i fyra ord: från distribution till service.
Apoteken har alltid betjänat utmärkt, enligt den aktuella tidens krav. Men även om apoteken ända sedan år 1983 har förväntats ge läkemedelsrådgivning för att säkra en ändamålsenlig behandling, såg läkemedelslagen ännu på 1990-talet apoteken i huvudsak som detaljdistributörer av läkemedel.
En sakkunnig och tillförlitlig läkemedelsdistributionskedja är förstås viktig redan i sig, vilket den senaste tidens fall av läkemedelsförfalskningar visat. Men tiderna förändras och apoteken måste också hänga med i förändringarna.
DET BÄSTA OCH SAMTIDIGT det mest utmanande i mitt jobb har varit att röja väg för nya tankar, tillvägagångssätt och tjänster.
På 2000-talet noterades i läkemedelslagen äntligen apotekens roll även som tillhandahållare av tjänster som främjar folkeller har att göra med rätt användning av läkemedel.
Så var också det nya årtusendets första årtionde fullt av förändringar: folkhälsoprogrammen integrerade apoteken tydligare i den övriga hälsovården, nya redskap togs fram för rådgivning, läkemedelskostnaderna åtgärdades genom läkemedelsutbyte och referenspris, koncept för maskinell dosdispensering och helhetsbedömning av medicineringen utvecklades och det elektroniska receptet byggdes upp genom ett omfattande samarbete mellan många aktörer.
Nu är apoteken rutinerade användare av eRecept, maskinell dosdispensering betjänar nästan 40 000 patienter, på apoteken finns 2000 specialutbildade astma-, diabetes- och hjärtkontaktpersoner och 200 apoteksanställda har specialkompetens att göra helhetsbedömningar av medicineringar.
På kommande är förutom influensavaccinationer även Apotekens hälsopunkter. Och samtidigt har apotekens arbete i samband med läkemedelsutbyte sparat över 770 miljoner euro för samhället och patienterna.
Jag är stolt över de finländska apoteken och deras förmåga att förnya sig!
VID FRÄMJANDET AV PROJEKT har man kunnat lita på att de kommer att fungera. Apotekarna är farmaceutiska proffs som förstår sitt ansvar som aktörer inom läkemedelsförsörjningen och inte strejkar eller lämnar patienterna utan mediciner, även om myndigheternas åtgärder ibland svider.
Utifrån mina erfarenheter inom internationellt arbete kan jag också säga att vi i många fall ligger ljusår före andra, vilket är en stor fördel för det finska samhället och läkemedelsanvändarna.
Låt oss alltså bevara apotekssystemet lika fint och utveckla det professionellt även i fortsättningen. Apotek som betalar sina skatter till Finland, sköter sina uppgifter effektivt och högklassigt, bildar ett landsomfattande nätverk och fungerar på företagsbasis är god medicin även med tanke på landets ekonomiska utmaningar.
Sirpa Peura
Skribentten är farmaceutisk direktör för Finlands Apotekareförbund.