Apteekki portinvartijana

TOISESSA JÄSENVALTIOSSA annettujen reseptien tunnustaminen EU:n alueella on pian todellisuutta. Asiaa koskeva ohjeistus on tulossa osaksi kansallista lainsäädäntöä syksyllä. Sen taustalla oleva potilasdirektiivi tuli voimaan jo vuonna 2011.

Komission tavoite varmistua eurooppalaisen reseptin avulla EU-kansalaisten lääkehoidon saatavuudesta on ymmärrettävä. Potilasdirektiivin laatijoilla ei kuitenkaan ole ollut käsitystä rajat ylittävän lääkehuollon toteuttamiseen liittyvistä haasteista.

DIREKTIIVI EDELLYTTÄÄ apteekeilta reseptien toimittamista mutta ohittaa kevyellä kädellä kielien, lääkemääräyslomakkeiden, lääkevalikoimien ja kansallisten lainsäädäntöjen kirjon EU:n alueella. Toimintaa on pidetty niin yksinkertaisena, että mitään työvälineitä tehtävän suorittamiseksi ei ole katsottu tarpeelliseksi rakentaa.

Apteekeilla ei ole käytössään eurooppalaista tietokantaa lääkevalmisteista eikä niiden keskinäisestä vaihtokelpoisuudesta, ei myöskään tietoa laillisista lääkkeiden määrääjistä. Lääkemääräyksen ohjeellinen tietosisältö on määritelty, mutta yhtenäistä mallia EU- lääkemääräyksestä ei ole tehty.

Lopputuloksena on se, että apteekeille sysätään näillä eväillä jokseenkin mahdoton tehtävä toimia portinvartijoina rajat ylittävän lääkehoidon oikeellisuuden ja turvallisuuden varmistamisessa. Onneksi apteekeilla on sentään mahdollisuus tarvittaessa kieltäytyä lääkkeiden toimittamisesta, jos resepti herättää epäilyn väärennöksestä tai jos lääkkeitä ei varmasti voida tunnistaa.

LÄÄKKEIDEN PÄIHDEKÄYTTÖ on apteekeille valitettavan tuttu ilmiö. Jokaisessa apteekissa on vakioasiakkaita, joiden lääkehankintoja joudutaan rajoittamaan.

Kaikki eivät halua irti kierteestä, mutta hoitoon hakeutuville on ollut apua apteekkisopimusjärjestelmästä. Siinä potilas tekee sopimuksen hoitavan lääkärin kanssa siitä, että hän hakee väärinkäyttöön soveltuvat lääkkeet vain yhdestä apteekista eivätkä muut apteekit toimita niitä hänelle lainkaan. Tällä tavalla lääkitys pysyy hallinnassa.

Syyskuun alussa valtaosa apteekeista ottaa käyttöön uuden järjestelmän, jonka avulla tieto apteekkisopimuksesta välittyy apteekkien kesken entistä tehokkaammin vaarantamatta potilaiden tietosuojaa. Järjestelmän piiriin kuuluu rekisteriteknisistä syistä johtuen valtaosa väärinkäyttöön soveltuvista lääkkeistä eli pkv-lääkkeet, psykotrooppiset valmisteet ja varsinaiset huumausaineet.

Apteekkityössä havaitsee kuitenkin selvästi, että myös eräiden muiden valmisteiden päihdekäyttö on laajamittaista. Olisi tärkeää saada myös nämä lääkkeet apteekkisopimusjärjestelmän piiriin.

Sirpa Peura

Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja

***

Apoteket som portvakt

GODKÄNNANDET AV RECEPT som skrivits ut i en annan medlemsstat inom EU är snart en verklighet. Reglerna angående förfarandet blir en del av den nationella lagstiftningen i höst. Patientdirektivet trädde i kraft redan år 2011.

Kommissionens målsättning att med ett europeiskt recept garantera EU-medborgarnas tillgång till läkemedelsbehandling är förståelig. Men de som gjorde upp patientdirektivet förstod inte de utmaningar som är förknippade med läkemedelsförsörjning över nationsgränserna.

DIREKTIVET FORDRAR att apoteken expedierar läkemedlen, men förbiser den brokiga mångfalden av språk, receptblanketter, läkemedelsutbud och nationella lagar inom EU. Verksamheten ansågs så okomplicerad att man inte såg något behov av att skapa verktyg för utförandet av uppgiften.

Apoteken har ingen europeisk databas över läkemedelspreparat och deras utbytbarhet sinsemellan, inte heller förteckningar över personer som har laglig rätt att skriva ut läkemedel. Riktlinjer för vilken information som ska finnas på receptet har fastställts, men någon gemensam modell för EU-recept har inte skapats.

Slutresultatet blir att apoteken belastas med den med dagens verktyg mer eller mindre omöjliga uppgiften att agera portvakter och garantera lagligheten och säkerheten i läkemedelsbehandling över gränserna. Till all lycka har apoteken ändå rätt att vid behov vägra expediera ett läkemedel om receptet väcker misstankar om förfalskning eller om läkemedlet inte kan fastställas med säkerhet.

MISSBRUK AV LÄKEMEDEL i drogsyfte är tyvärr ett välkänt fenomen på apoteken. Varje apotek har stamkunder, vars läkemedelsköp man är tvungen att begränsa.

Alla vill inte ut ur sin onda cirkel, men de som sökt vård har haft nytta av systemet med apoteksavtal. Där ingår patienten ett avtal med sin läkare om att ta ut de läkemedel som kan missbrukas bara på ett apotek. Andra apotek expedierar då inte de läkemedlen åt patienten. På det sättet kan medicineringen hållas under kontroll.

I början av september tar de flesta apoteken i bruk ett nytt system, som gör att informationen om apoteksavtal löper ännu effektivare mellan apoteken, utan att patienternas integritetsskydd äventyras. Till systemet hör av registertekniska skäl största delen av alla läkemedel som kan missbrukas i drogsyfte, det vill säga HCI-läkemedel, psykotropa preparat och egentliga droger. Men inom apoteksarbetet märker man tydligt att missbruk är vanligt också med vissa andra preparat. Det skulle vara viktigt att få också dessa läkemedel med i apoteksavtalssystemet.

Sirpa Peura

Skribenten är farmaceutisk direktör på Finlands Apotekareförbund