Hyppää sisältöön

TIETYILLE POTILASRYHMILLE apteekissa valmistettujen lääkkeiden saatavuus on elintärkeää. Valmistuksen tarve on kuitenkin apteekkikohtaisesti vähäinen ja toiminta on kustannustehotonta. Vaikka suurin osa apteekeista toistaiseksi ylläpitää jonkintasoista valmistustoimintaa, on selvästi havaittavissa, että se tulee ajan myötä hiipumaan.

Viime vuonna Fimeassa istui epävirallinen työryhmä pohtimassa apteekkien lääkevalmistuksen tulevaisuutta. Tulokset eivät olleet kummoisia.

YHTEISEKSI NÄKEMYKSEKSI muodostui se, että valmistustoiminta kannattaa tulevaisuudessa keskittää. Se takaisi valmistuksen saatavuuden, laadun ja lääketurvallisuuden nykytilannetta paremmin. Mutta asia liittyy myös lääketaksa-asetukseen, mikä tekee siitä vaikean.

Helsingin yliopiston apteekki ja Apteekkariliitto tekivät yhteisen esityksen siitä, että 1–2 toimijan keskitetyssä mallissa valmistustaksa ja vähittäisjakelutaksa erotettaisiin toisistaan. Valmistustaksan perusteena voitaisiin silloin käyttää todellisia tuotantokustannuksia, ja se määrittelisi valmisteille tukkuhinnan. Apteekissa valmisteet hinnoiteltaisiin normaalitaksan mukaisesti, jolloin hinnoittelu olisi läpinäkyvää ja hinnat olisivat koko maassa yhdenmukaiset.

EX TEMPORE -valmistus on pienien lääke-erien tuotantoon painottuvaa erityistä osaamista vaativaa käsityötä. Valmistuskustannusten huomioon ottaminen hinnoittelussa johtaisi valmisteiden hintojen nousuun, mikä huolettaa viranomaisia.

Olisi kuitenkin ymmärrettävä, että toiminta on erittäin pienimuotoista. Lääkärin määräyksellä valmistettujen lääkkeiden kustannuksilla ei heiluteta sairausvakuutuksen korvausmenoja, vaikka lääkkeet korvattaisiin potilaille kokonaan.

Toinen vaikea kysymys on se, kuka ottaisi valmistuksen hoitaakseen. Tehtävä sopisi parhaiten yliopistojen apteekeille, joilla on riittävästi resursseja vaativan valmistuksen edellyttämiin tiloihin, laitteisiin, henkilökuntaan ja analytiikkaan. Valmistustehtävä antaisi yliopistojen apteekeille myös mahdollisuuden lunastaa niille asetetut erityiset odotukset maamme lääkehuollon turvaamisessa sekä farmasian opetuksessa.

Sirpa Peura

Kirjoittaja on Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja.

***

Öppna frågor om läkemedelsberedningen

FÖR VISSA patientgrupper är tillgången på läkemedel som bereds på apoteket livsviktig. Men behovet av beredning är litet per apotek och verksamheten är inte kostnadseffektiv. Trots att de flesta apoteken tillsvidare upprätthåller läkemedelsberedning i någon mån är det tydligt att verksamheten är utdöende.

Förra året satt en inofficiell arbetsgrupp på Fimea och funderade på framtiden för apotekens läkemedelsberedning. Resultaten sade inte så mycket.

DEN GEMENSAMMA SLUTSATSEN var att beredningen i framtiden borde centraliseras. Det skulle garantera tillgången, kvaliteten och läkemedelssäkerheten bättre än den nuvarande situationen. Men frågan har också samband med läkemedelstaxan, vilket gör den svårare.

Helsingfors universitets apotek och Apotekareförbundet gjorde ett gemensamt förslag om en centraliseringsmodell med 1–2 aktörer, där taxorna för beredning och detaljdistribution skulle skiljas åt. Då kunde de verkliga produktionskostnaderna stå som grund för beredningstaxan, som skulle fastslå preparatens partipris. På apoteken skulle läkemedlen prissättas enligt normaltaxan vilket skulle göra prissättningen transparent och priserna lika i hela landet.

EX TEMPORE -beredning är ett handarbete som vanligen innebär produktion av små mängder läkemedel och som kräver specialkunnande. Att beakta produktionskostnaderna vid prissättningen skulle leda till prishöjning, vilket oroar myndigheterna.

Det är viktigt att förstå att verksamheten är ytterst småskalig. Kostnaderna för läkemedel som bereds på läkarens ordination rubbar inte sjukförsäkringens ersättningskostnader, inte ens om de skulle ersättas helt åt patienterna.

En annan svår fråga är vem som skulle sköta beredningen. Uppgiften lämpar sig bäst för universitetens apotek, vilka har tillräckliga resurser för den krävande sysslan, som förutsätter utrymme, instrument, personal och analys. Beredningsuppgiften skulle också ge universitetsapoteken möjlighet att infria de särskilda förväntningar som ställts på dem, att trygga läkemedelsförsörjningen i vårt land och att ge farmaciundervisning.

Sirpa Peura

Skribenten är farmaceutisk direktör på Apotekareförbundet.

Mitä mieltä olit artikkelista?

Agreed 0 times
Said to be thoughtful 0 times
Has raised questions 0 times
Disagreed 0 times