Lauri Pelkonen: Historiallinen apteekkiuudistus on vaikea tehtävä
Ihmiset, Uudistuva apteekki, Yhteiskunta - 11.06.2024 at 10:45
Uudistus herättää huolta erityisesti pienissä apteekeissa, joihin aiemmin tehdyt leikkaukset ovat osuneet kipeästi. Pelkonen vakuuttaa, että uudistuksessa pyritään tekemään hyvä ja toimiva apteekkijärjestelmä.
Takatalvi yllättää Helsingin kantakaupungissa, vaikka ollaan jo melkein vapussa. Katajanokan rannassa Lauri Pelkonen, 58, hytisee ohuessa kevättakissaan ja yrittää hymyillä kameralle, mikä ei ole helppoa, koska jäätävä merituuli jähmettää poskilihakset.
Hän kohtaa kylmän käänteen huumorilla ja ehdottelee valokuviin sopivia kohuotsikoita, kuten ”Jäätävä tuuli puhaltaa ministeriöstä” ja ”Kehysriihen leikkauspäätökset hyydyttivät hymyn”.
Vitseissä on totta toinen puoli, sillä edeltävän illan uutiset ovat vaatinet kokeneelta virkamieheltä sulattelua. Hän yllättyi Petteri Orpon (kok.) hallituksen kehysriihen uusista säästöpäätöksistä, jotka halutaan toimeenpanna nopeasti. Muuttunut tilanne vaikuttaa suoraan Pelkosen vastuulla olevan apteekkiuudistuksen valmisteluun.
Pelkonen on työskennellyt virkamiehenä lääkeasioiden parissa lähes koko työuransa ajan. Päätyössään hän on Lääkkeiden hintalautakunnan (Hila) johtaja, mutta viime vuoden lopulta asti hän on koordinoinut johtavana asiantuntijana lääkkeisiin ja apteekkitalouteen liittyvien hallitusohjelmakirjausten valmistelua.
Aikaa vuoden 2026 loppuun
Laaja uudistus kattaa apteekkitalouden, lääkkeiden arviointitoiminnan, lääkehoidon ohjauksen, digitaalisuuden ja tiedonhallinnan sekä lääkkeiden saatavuuden. Tämän lisäksi Pelkonen koordinoi lääkesäästöjen valmistelua.
– Onhan tämä valtava kokonaisuus. Olen aika pitkään ollut lääkealalla, enkä muista, että hallitusohjelmassa olisi koskaan ollut näin paljon lääkeasioita koskevia kirjauksia, hän sanoo.
Pelkonen näkee tämän jatkumona pitkäjänteiselle kehitystyölle, jota ministeriössä on tehty lääkeasioiden uudistamiseksi. Hän viittaa Sipilän hallituksen aikana tehtyyn lääkealan tiekarttaan ja viime hallituskaudella valmistuneisiin lääkealaa koskeviin selvityksiin.
Lääkeasioiden uudistusta toteutetaan ministeriössä osastorajat ylittävänä hankkeena. Pelkosen apuna on noin kuusihenkinen tiimi, joka teettää selvityksiä, osallistaa sidosryhmiä ja asettaa työryhmiä valmistelemaan ehdotuksia esimerkiksi apteekkisääntelyn ja apteekkitalouden uudistamiseen.
Aikaa on vuoden 2026 loppuun asti, mutta apteekkikentällä on jo nyt pohdittu, ehditäänkö kaikki hallitusohjelmakirjaukset todella toimeenpanna tällä vaalikaudella.
– Se on meidän tavoitteemme, mutta meillä on toki isoja riippuvuuksia muihin hankkeisiin. Esimerkiksi lääkehoidon ohjausta tulee kehittää osana sotepalvelujärjestelmän uudistamista, Pelkonen sanoo.
Kuinka vaikeaan työhön olet mielestäsi ryhtynyt?
– Tosi vaikeaan. Välillä päivä alkaa innostuneena, välillä iskee syvä ahdistus, kun pitäisi löytää polkuja tämän massiivisen kokonaisuuden viemiseksi eteenpäin, Pelkonen sanoo.
Monta palloa liikkeellä
Apteekkityöryhmä käy hallitusohjelmakirjaukset läpi kohta kohdalta, ja Pelkosen on pidettävä monta palloa liikkeellä samanaikaisesti.
Kuluneena keväänä hänen työpöydällään ovat olleet päällimmäisinä lääkesäästökeskustelu, itsehoitolääketyöryhmä, lääketietovaranto sekä apteekkitalouteen ja lääkkeiden arviointeihin keskittyvien työryhmien perustaminen.
Laajan projektin aikataulut eivät vielä ole selvillä, mutta työryhmä tekee toimenpide-ehdotuksia sitä mukaa, kun asioita saadaan käsiteltyä.
Uudistuksessa pyritään tekemään hyvä ja toimiva apteekkijärjestelmä, jolla on tietyt reunaehdot.
– Apteekkitoiminnan osalta ensimmäiset ehdotukset voivat tulla jo tämän vuoden loppuun mennessä. Kyse voi olla apteekkityön sujuvoittamiseen liittyvistä muutoksista, jotka eivät ole ristiriidassa kokonaisuuden kanssa, Pelkonen vihjaa.
Apteekkityön sujuvoittaminen voisi hänen mukaansa tarkoittaa esimerkiksi sitä, että farmasian ammattilaiset voivat käyttää omaa harkintaansa nykyistä laajemmin silloin, kun asiakkaan tarvitsema lääke on tukusta loppu ja se on hoidon jatkumiseksi korvattava vastaavalla valmisteella. Tällä hetkellä apteekki ei pysty vaihtamaan silmätippapulloa samaa valmistetta sisältäviin pipetteihin kysymättä lääkäriltä lupaa.
Missä itsehoitolääkkeitä voi myydä?
Vaikka apteekkiuudistuksessa on apteekkien kannalta työn sujuvoittamisen kaltaisia toivottuja kirjauksia, kokonaisuus herättää myös pelkoa, koska apteekkien taloudellisia toimintaedellytyksiä ollaan heikentämässä. Erityisesti huolta kantavat pienten apteekkien apteekkarit, joihin aiemmat leikkaukset ovat osuneet kipeästi.
Monelle apteekkarille kohtalonkysymys on hallituksen kaavailema itsehoitolääkkeiden myynnin osittainen salliminen päivittäistavarakaupoissa, sillä pelkkä reseptilääkkeiden myynti ei pidä apteekkia pystyssä.
Pelkosen oma käsitys apteekkien taloudellisesta tilanteesta on se, että alalla vallitsee vahva polarisaatio: osalla apteekeista tilanne on heikko, mutta osa menestyy erittäin hyvin. Hän pitää kaksijakoisuutta haasteena työryhmän työlle, sillä tulevilla muutoksilla ei ole tarkoitus romuttaa apteekkijärjestelmää.
Työn lähtökohtana on, että apteekit ovat jatkossakin osa terveyspalvelujärjestelmää ja proviisoriomisteisuus säilytetään.
– Uudistuksessa pyritään tekemään hyvä ja toimiva apteekkijärjestelmä, jolla on tietyt reunaehdot, Pelkonen sanoo.
Huolellinen valmistelu on hänestä tärkeää, jotta päätöksentekijät saavat tarkan ja ajantasaisen tilannekuvan apteekkien taloustilanteesta päätöksentekonsa tueksi.
Apteekkityöryhmä saa viimeistään kesällä Fimealta ensimmäiset laskelmat siitä, miten viime vuoden alussa tehdyt taksaleikkaukset ovat vaikuttaneet apteekkien talouteen.
Työryhmä saa avukseen laskentaryhmän, joka arvioi eri skenaarioiden taloudellisia vaikutuksia etukäteen.
– Hallitusohjelmassa on määritelty tietyt asiat, jotka työryhmän pitää käydä läpi. Yritämme tehdä valmistelun niin hyvin kuin mahdollista, tietoon perustuen, jotta päätöksentekijät saavat kunnon pohjan päätösten vaikutuksista, Pelkonen vakuuttaa.
Avointa keskustelua tarvitaan
Apteekkityöryhmä tulee ottamaan kantaa esimerkiksi itsenäiseen verkkoapteekkilupaan, osakeyhtiömuodon mahdollistamiseen, apteekin omistajuuden laajentamiseen farmaseutteihin, apteekkien yhteydessä toimiviin osakeyhtiöihin sekä apteekkien keskinäiseen yhteistyöhön ja ketjuuntumiseen.
Pelkosella itsellään ei ole käsiteltäviin asioihin valmista kantaa. Hän on avoin erilaisille näkemyksille ja toivoo rakentavaa keskusteluilmapiiriä alan kehittämisestä, myös vaikeista periaatteellisista asioista, ilman että osapuolet asettuvat heti puolustuskannalle.
– Ymmärrän että ihmiset näkevät asioita eri tavoilla ja kunnioitan erilaisia mielipiteitä. Asioista pitää kuitenkin voida keskustella rakentavasti ilman vahvaa vastakkainasettelua, jotta päästään yhdessä eteenpäin. Maailma muuttuu ja kaikkien pitää elää siinä muutoksessa.
Lääkealalle sattumalta
Pelkonen kertoo päätyneensä lääkealalle sattumalta, vaikka suvussa onkin paljon terveydenhuollon ammattilaisia. Hän asui lapsuutensa Kauniaisissa, perheeseen kuuluivat kaksi isosiskoa, farmaseuttiäiti sekä sairaalalääkärinä työskennellyt isä.
– Lukiolaisena en tiennyt, mitä haluan tulevaisuudelta, ja ajattelin, että juristin tutkinto antaisi paljon mahdollisuuksia. En ole koskaan suunnitellut työuraani, vaan olen ajautunut erilaisiin työtehtäviin sattumien kuljettamana, hän kuvailee.
Valmistuttuaan vuonna 1993 oikeustieteellisestä hän työskenteli Suomen kulttuurirahaston lakimiehenä ja suoritti sitten vuoden mittaisen auskultoinnin Hyvinkään käräjäoikeudessa. Varatuomareiden huonon työtilanteen vuoksi hän päätyi Verotoimistoon, sieltä tuttavan lakitoimistoon ja lopulta lappeenrantalaiseen asianajotoimistoon.
– Olin siihen asti elänyt koko elämäni Kehä III:n sisäpuolella, joten oli erittäin hieno kokemus lähteä katsomaan maailman menoa Etelä-Karjalaan.
Sosiaali- ja terveysministeriön virkamies Pelkosesta tuli vuonna 1997. Hänet palkattiin ministeriöön hoitamaan sairausvakuutusetuuksia koskevaa valmistelua, mutta hänen juridista osaamistaan alettiin tarvita lääkeasioissa, kun seuraavan vuoden alussa luotiin perusteet nykyiselle lääkkeiden hinnoittelujärjestelmälle.
Säästötoimenpiteenä kaikkien korvausjärjestelmässä olleiden lääkkeiden tukkuhinnat arvioitiin uudelleen, mikä laski lukuisien lääkkeiden hintoja.
Lääkeyhtiöt tekivät Hilan päätöksistä tukuittain valituksia korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hilassa oli töissä muutama ihminen, joista yksikään ei ollut juristi, joten Pelkonen auttoi heitä vastineiden kirjoittamisessa. Sivutoiminen työ Hilan juristisihteerinä jatkui vuoteen 2010, jolloin hän aloitti Hilan johtajana.
Lääkeyhtiö päättää tuotteidensa hinnan
Lääkkeiden hintalautakunta on monelle suomalaiselle melko tuntematon yksikkö, vaikka se vaikuttaa jokaisen lääkekorvauksia saavan elämään.
Hilaa tarvitaan, kun lääkeyhtiö tuo Suomen markkinoille valmisteen ja haluaa sille sairausvakuutuslain perusteella Kela-korvattavuuden. Hila vahvistaa myös kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden korvattavuudet.
Päätökset perustuvat Hilaan toimitettuihin hakemuksiin eli käytännössä lääkeyhtiöt ilmoittavat itse, millä hinnalla ne ovat valmiita myymään tuotteitaan Suomessa.
– Monen on vaikea ymmärtää suomalaista lääkekorvausjärjestelmää. Kun lääkkeellä on myyntilupa, yritys voi tuoda lääkkeen kauppaan ja määritellä tukkuhinnan vapaasti. Ainoastaan apteekin marginaali on säännelty. Mutta jos lääkeyritys hakee tuotteelleen korvattavuutta, vasta silloin myös tukkuhintaa aletaan säännellä. Yhteiskunta ei voi pakottaa lääkeyritystä hakemaan tuotteelleen Kela-korvattavuutta, Pelkonen kertoo.
Kansainvälinen hintavertailu vaikeaa
Hila saa jonkin verran kansalaispalautetta Suomessa myytävien lääkkeiden hinnoista. Kansalaisten on vaikea ymmärtää, miksi sama lääke voi maksaa meillä enemmän kuin jossain toisessa maassa. Pelkosen mukaan hintavertailuihin liittyy ongelmia.
– Helposti otetaan joku tietty pala vertailuun, vaikka lääkkeiden hintoihin vaikuttaa monta eri tekijää ja niitä kaikkia on vaikea huomioida vertailuissa.
Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välisten lääkehintojen vertailua vaikeuttaa se, että Ruotsin mallissa apteekit saavat vastaanottaa lääkeyhtiöiltä alennuksia tukkuhinnoista.
– Yhteiskunnan näkökulmasta voidaan ajatella, että kustannusvastuuta on Ruotsissa siirretty yhteiskunnalta globaalille lääketeollisuudelle. Jos tukkualennukset sallittaisiin apteekeille Suomessakin ja tämä voitaisiin huomioida lääketaksan määrittelyssä, voisimme sitä kautta saada asiakkaiden maksamia hintoja alaspäin, hän arvioi.
Pelkosen mukaan ei myöskään ole järkevää verrata toisiinsa säänneltyjä hintoja ja vapaasti hinnoiteltavia.
– On selvää, että myyjä ottaa vapaasti hinnoiteltavasta tuotteesta niin kovan hinnan kuin pystyy. Sillä tavalla bisnes toimii. Eihän kukaan myy ehdoin tahdoin halvemmalla.
Pelkonen asettelee sanojaan huolellisesti. Hän on saanut puheistaan kovaakin kritiikkiä, eikä halua provosoida keskustelua.
– Minut nähdään apteekkisektorilla ristiriitaisena henkilönä. Ajatellaan että minulla on taka-ajatuksena antaa heti ja kaikki päivittäistavarakaupalle.
Ei sidonnaisuuksia
Päivittäistavarakauppa ry pyysi Pelkosta vuonna 2018 selvitysryhmään, jonka vetäjänä oli Kelan entinen pääjohtaja Liisa Hyssälä ja käytännön toteuttajina farmakologian ja lääkekehityksen professori Heikki Ruskoaho sekä Apteekkariliiton entinen toimitusjohtaja Reijo Kärkkäinen.
Työryhmä totesi yli 80-sivuisessa loppuraportissaan, että lääkejakelun sääntelyä tulee uudistaa, apteekkiala tarvitsee lisää kilpailumahdollisuuksia ja muutoksia tarvitaan myös apteekkilupien tarveharkintaan, lääketaksaan sekä apteekkiveroon.
Osa ryhmän suosituksista, kuten apteekkien määrän lisääminen ja sijainnin sääntelystä luopuminen, on jo ehditty toteuttaa, sillä Fimea on yhdistänyt sijaintialueita ja perustanut useita kymmeniä uusia apteekkeja.
Siinä vaiheessa, kun Hila joutuu tekemään päätöksen korvausjärjestelmään ottamisesta, emme tiedä lääkkeistä kovin paljoa.
Ryhmän mukaan itsehoitolääkkeitä voitaisiin toimittaa apteekin ulkopuolella lääkkeiden käyttäjille rajoitetusti sillä edellytyksellä, että farmaseuttista lääkeneuvontaa on saatavilla.
Selvitysryhmän käsittelemistä asioista moni on päätynyt toistamiseen Pelkosen työpöydälle, koska poliittiset päättäjät ovat nostaneet samoja asioita hallitusohjelmakirjauksiin. Pelkosen mukaan taannoinen toimeksianto ei vaikuta hänen puolueettomuuteensa apteekkiuudistuksen valmistelijana.
– Minulla ei ole mitään sidonnaisuuksia, ei mitään peiteltävää eikä mitään salattavaa, olen tehnyt kaiken läpinäkyvästi, hyvällä omallatunnolla, ja pystyn nukkumaan yöni.
Takaisin Hilaan vuonna 2027
Kun apteekkiuudistus on edennyt valmistelijoilta päättäjille, Lauri Pelkonen palaa vuoden 2027 alussa paikalleen Hilan johtajaksi.
Maailma muuttuu jatkuvasti myös lääkekehityksessä, joka on mennyt koko 2000-luvun ajan kohti yksilöllisempiä hoitoja. Hilan arvioitavaksi tulee jatkuvasti kalliimpia valmisteita yhä ohuemmalla näytöllä.
Myyntilupia myönnetään Pelkosen mukaan usein jo lääketutkimuksen faasi II -vaiheessa, vaikka lääkettä on testattu vasta muutamilla sadoilla potilailla. Puuttumaan jäävät laajat faasi III:n tutkimukset, joissa lääkettä testataan tuhansilla potilailla, jotta sen teho ja turvallisuus voidaan osoittaa tilastollisesti merkittävällä tavalla.
– Siinä vaiheessa, kun Hila joutuu tekemään päätöksen korvausjärjestelmään ottamisesta, emme tiedä lääkkeistä kovin paljoa. Yhä enemmän on epävarmuutta siitä, mikä on lääkkeen tuoma terveyshyöty ja kustannusvaikuttavuus, Pelkonen sanoo.
Hila käsittelee vuosittain keskimäärin 750–800 hinta- ja korvattavuushakemusta. Tulevaisuudessa yhä useampi hakemus koskee kalliita biologisia lääkeitä.
Lääkekulujen kasvaessa uusien lääkkeiden saatavuus on haluttu turvata riskinjakomallilla, joka otettiin käyttöön vuonna 2017. Lääkeyritys ja Hila sopivat, että yritys jakaa riskiä uuden lääkkeen tehoon liittyvästä epävarmuudesta maksamalla tarvittaessa palautuksia Kelan sairausvakuutusrahastolle.
Julkisen terveydenhuollon rahapulan vuoksi tulevaisuudessa joudutaan pohtimaan entistä useammin, mitä lääkehoitoja yhteisistä rahoista korvataan. Maksetaanko yhdelle potilaalle erittäin kallis lääke vai annetaanko tuhansille pieni korvaus edullisemmista lääkkeistä? Hilaan tulee jo nyt pettyneitä yhteydenottoja, kun yhteiskunta ei korvaakaan kalliita lääkehoitoja.
– Vastaan tulee varmasti hankalia eettisiä ja moraalisia kysymyksiä siitä, mitä ihmishenki saa maksaa, Pelkonen sanoo.
Lääkkeiden arvioinnit ovat myös yksi osa hallitusohjelman kokonaisuutta. Kirjauksissa ei käytetä sanaa priorisointi, vaan puhutaan vaikuttavien menetelmien käyttöönotosta.
Valokuvaus nollaa ajatukset
Vapaa-aikaa Pelkosella on ollut viime aikoina niukasti pitkien työpäivien vuoksi. Hän nauttii elämän pienistä arkisista asioista, kuten ruoanlaitosta, dekkareiden lukemisesta, laiskottelusta ja mökkeilystä Saimaalla.
Erityinen ilonaihe on luonto- ja kaupunkivalokuvaus. Harrastus alkoi juhannuksena 2015, kun Pelkosen suku kokoontui Savonlinnaan mökille. Siskontytöt ihailivat hänen juhannuskokosta ottamaansa kuvaa ja usuttivat tekemään valokuville profiilin Instagramiin.
– Sen jälkeen kuvaaminen ja kuvien julkaiseminen somekanavissa on ollut aktiivista ja lähtenyt melkein lapasesta, hän kertoo.
Pelkonen napsii valokuvia kännykällään usein ennen työpäivän alkua. Hän kulkee töihin junalla Espoosta Helsinkiin ja vaihtele reittiä toimistolle kävellessään, koska kaduilla ja rannoilla on aina uutta ja kiinnostavaa kuvattavaa.
– Kuvaan mieluiten uuteen aamuun heräävä kaupunkia, kun valo on pehmeä. Monessa paikassa on valtavasti kauneutta, kun vain nostaa katseensa maasta. Kuvaamisen myötä olen alkanut katsoa arkista ympäristöä uudella tavalla, kauneutta voi nähdä esimerkiksi isojen lätäköiden heijastuksissa.
Valokuvaus on hyvää vastapainoa monipuoliselle ja vaativalle työlle.
– Kuvaaminen vaatii keskittymistä, saan siinä ajatukseni täysin nollattua työasioista.
Pelkonen on kiitollinen siitä, miten monipuolisia asioita hän on saanut työuransa aikana tehdä – alkaen ensimmäisestä kesätyöpaikastaan Orionin lääketehtaalla, jossa hän kantoi apupoikana huoltomiehen työkaluja.
Ministeriön virkamiehenä Pelkosen apua on tarvittu monilla osastoilla. Kollega ministeriöstä kertoo hänen nauttivan suurta luottamusta sekä virkamiesten että sidosryhmien parissa. Laajan apteekkiuudistuksen valmistelijaksi hän ei hakeutunut omasta halustaan, vaan häntä pyydettiin ottamaan vetovastuu.
– Minulla ei ole mitään suurta uratarinaa kerrottavana. Olen tällainen tasaisen tylsä virkamies, joka hoitaa annettuja tehtäviä, hän sanoo.
Lauri Pelkonen
- Syntyi vuonna 1966 Helsingissä, kävi koulut Kauniaisissa.
- Valmistui oikeustieteiden kandidaatiksi vuonna 1993, varatuomariksi 1996 ja valtiotieteiden lisensiaatiksi 2006. Tutki lisensiaattityössään lääkekustannusten hallintastrategioita EU:ssa.
- Asuu Espoossa vaimon kanssa. Vapaa-ajalla lukee dekkareita, laittaa ruokaa, viettää aikaa mökeillä Lappeenrannassa ja Savonlinnassa. Harrastaa luonto- ja kaupunkikuvausta, julkaisee kuvia suositulla Instagram-tilillään.
Kollegoiden kommentit
”Tunnen Laurin jo vuosien takaa, ja hänestä on piirtynyt kuva rauhallisena ja harkitsevana, asioita monelta kantilta punnitsevana asiantuntijana. Hän tuntee hyvin lääkealan erityispiirteet ja haasteet, osaa perustella linjauksensa ja uskaltaa myös seistä niiden takana. Harrastamme molemmat valokuvausta ja arvostan korkealle hänen tilannetajuaan ja silmäänsä myös tässä yhteydessä.”
Risto Kanerva
apteekkari, Apteekkariliiton puheenjohtaja
”Tunnen Laurin pitkäaikaisena työkaverina useasta eri tehtävästä sosiaali- ja terveysministeriössä vuosien varrelta. Hänen tekemistään leimaa asioiden laaja tarkastelu eri näkökulmista ja vahva ratkaisuhakuisuus, hänen kanssaan toimiminen on miellyttävää ja ennakoitavaa. Varmasti suurelta osin näistä syistä Lauri nauttii suurta luottamusta sekä virkamiesten että sidosryhmien parissa. Hän on myös huumorintajuinen ja hauska seuramies. Ja kaiken muun ohella Lauri on ihan huikea valokuvaaja, kuvaten Helsingin keskustaa ja lähialueita havahduttavista perspektiiveistä.”
Susanna Grimm-Vikman
neuvotteleva virkamies, STM
”Olen tehnyt Laurin kanssa yhteistyötä siitä asti, kun hän aloitti Hilan johtajana vuonna 2010. Yhteistyö on liittynyt Pfizerin hinta- ja korvattavuusprosesseihin sekä erityisesti Hilan ja Lääketeollisuus ry:n yhteistyöhön. Lauri on osoittanut, minkälaista erinomainen dialogi ja yhteistyö virkamiehen ja sidosryhmien välillä voi olla. Siihen on kuulunut luottamuksen ilmapiiri, taito kuunnella ja ymmärtää erilaisia näkökulmia sekä kyky olla rakentavasti eri mieltä. Lauri näkee selkeästi lääkealan ison kuvan kehittämisen suuntaviivat ja hänellä on pitkäjänteisyyttä näiden asioiden eteenpäinviemiseen. Lauri on myös erinomainen valokuvaaja, joka säännöllisesti ilahduttaa seuraajiaan postaamalla otoksiaan viestipalvelu X:n sivuille.”
Teija Kotomäki
Access and Value Lead Finland, Pfizer