Itsehoitolääkkeitä ruokakaupasta vai lähipalvelua apteekista?
Puheenvuoro, Yhteiskunta - 09.08.2024 at 08:10
Harva tulee ajatelleeksi, millaisia seurauksia itsehoitolääkkeiden myynnin laajentamisella voi olla etenkin pienten paikkakuntien apteekeille, kirjoittaa Apteekkariliiton johtava asiantuntija Sonja Kallio.
Suomessa käydään parhaillaan keskustelua siitä, pitäisikö joidenkin itsehoitolääkkeiden myyntiä laajentaa kauppoihin. Jos ihmisiltä kysytään, olisiko mukava saada lääkkeitä ruokakaupasta, on helppo vastata kyllä. Kenelläpä olisi mitään sitä vastaan, että lähimarketin valikoimaa laajennetaan.
Moni ei kuitenkaan tule ajatelleeksi sitä, mitä seurauksia itsehoitolääkkeiden siirrolla kauppoihin voi olla erityisesti pienten paikkakuntien apteekeille. Aitona riskinä on, että monet paikkakunnat jäävät kokonaan ilman apteekkipalveluita, ja erityisesti haja-asutusalueilla reseptilääkkeitä joudutaan hakemaan pitkien matkojen päästä.
Yleinen mielikuva on, että kaikki apteekit porskuttavat ilman minkäänlaisia taloushuolia. Mielikuva on vanha ja väärä.
Apteekkeihin on viime vuosina kohdistunut merkittäviä lääkesäästöjä ja leikkauksia, ja apteekkien kannattavuuserot ovat kasvaneet. Moni pieni apteekki kipuilee jo nyt kannattavuushaasteiden kanssa.
Istuva hallitus on lisäksi kohdistamassa lähivuosina lääkkeisiin ja apteekkeihin vielä uusia leikkauksia samaan aikaan kun osa edellisen hallituksen lääkesäästöistä vasta toteutuu.
Itsehoitolääkkeiden myynnin laajentaminen kauppoihin tarkoittaa käytännössä sitä, että apteekkien taloudellisia toimintaedellytyksiä heikennetään entisestään. Jokainen voi pohtia, miten käy erityisesti pienten paikkakuntien apteekeille, jos ne jo ennestään haavoittuvassa taloustilanteessa menettävät vielä osan lääkemyynnistään suurille kauppaketjuille.
Jos lähiapteekkeja suljetaan, kärsijöinä olisivat erityisesti haja-asutusalueilla ja taajamien ulkopuolella asuvat ihmiset. He joutuisivat hakemaan reseptilääkkeitä entistä kauempaa.
Itsehoitolääkekeskustelussa on kyse paljon isommista asioista, kuin siitä, saako vaikka Buranaa jatkossa kaupasta. Kyse on siitä, haluammeko jatkossakin pitää huolta yhteiskunnalle merkittäviä säästöä tuottavien ja lähellämme palvelevien apteekkien toimintaedellytyksistä.
Lisäksi heiltä häviäisi paikka, jonne voi mennä kysymään farmasian ammattilaisilta lääkkeisiin liittyviä neuvoja ja ohjeita.
Apteekit ovat ainoa paikka, missä ihmisillä on mahdollisuus saada kasvokkain omaan lääkitykseen liittyvää ohjausta ja neuvontaa ja vieläpä maksutta ja ilman ajanvarausta. Tällaisen terveydenhuollon kasvokkain tapahtuvan lähipalvelun arvo korostuu erityisesti nyt, kun hyvinvointialueilla suunnitellaan terveysasemaverkoston karsimista ja palveluita siirretään digitaalisiksi.
Usein myös unohdetaan, että apteekkien työ säästää merkittävästi yhteiskunnan kuluja. Apteekkien tarjoama itsehoitoneuvonta tuo tuoreen selvityksen mukaan hyvinvointialueille reilun puolen miljardin euron säästöt vuodessa. Arvioiden mukaan ilman apteekkien itsehoitoneuvontaa perusterveydenhuollon lääkärikäyntien määrä voisi lisääntyä jopa yli 20 prosentilla.
Harvaan asutun Suomen vahvuus on se, että meillä on maankattava apteekkiverkosto ja lähiapteekkeja lähes jokaisessa kunnassa. Tällä on merkitystä myös lääkkeiden huoltovarmuudelle.
Jokaisessa apteekissa on varastossa vähintään kahdeksi viikoksi alueen väestön tarvitsemia lääkkeitä. Apteekkien lääkevarastot turvaavat täten lääkejakelun toimivuutta kriisitilanteissa. Lääkkeiden jakelu ja lääkeneuvonta edellyttävät koulutettua henkilöstöä.
Itsehoitolääkekeskustelussa on siis kyse paljon isommista asioista, kuin siitä, saako vaikka Buranaa jatkossa kaupasta. Kyse on siitä, haluammeko jatkossakin pitää huolta yhteiskunnalle merkittäviä säästöä tuottavien ja lähellämme palvelevien apteekkien toimintaedellytyksistä.
Lue myös
Itsehoitolääkkeet Apteekista saatava neuvonta takaa itsehoitolääkkeen turvallisuuden
Farmasian Päivät Keskustelu: Näin apteekkien tehtäviä ja taloutta tulisi uudistaa – ”Käytetäänkö meillä tosiaan liian vähän itsehoitolääkkeitä?”
Itsehoitolääkkeet Meneekö ideologia turvallisen lääkehoidon edelle?
