Apteekkien ja hyvinvointialueiden yhteistyössä on potentiaalia
Apteekkityö, Uudistuva apteekki - 20.08.2024 at 07:27
Lääkitysturvallisuuteen liittyvä yhteistyö alkaa jo vakiintua ja siitä on hyviä kokemuksia. Seuraavaksi apteekit voisivat auttaa hyvinvointialueita esimerkiksi lääkitysten tarkistamisessa ja saatavuushäiriöistä tiedottamisessa.
Kun proviisori Pauli Seppänen ja erikoisfarmaseutti Riitta Moilanen vuosi sitten aloittivat hanketyöskentelyn Kainuun hyvinvointialueella, tehtävä oli selvä: farmasiatoiminnan jalkauttaminen ja vakiinnuttaminen perusterveydenhuoltoon ja yhteistyön tiivistäminen alueen apteekkien kanssa.
Samoihin aikoihin Seppänen sattui lukemaan hankkeesta, jossa apteekit olivat ottaneet käyttöön terveydenhuollon vaarailmoitusjärjestelmä HaiPron ja siten yhdistäneet voimansa muun terveydenhuollon kanssa lääkitysturvallisuuden parantamiseksi.
– Totesimme, että meidänkin olisi helpointa lähteä yhteistyön kehittämisessä liikkeelle siitä. HaiPro oli kuitenkin terveydenhuollossa jo tuttu järjestelmä, Seppänen sanoo.
Rajapinta apteekkien ja muun terveydenhuollon välille saatiin auki alkuvuodesta 2024, ja ahkeralla tiedottamisella homma saatiin käyntiin viime kevään aikana.
Alkukesään mennessä apteekit olivat tehneet jo kolmisenkymmentä poikkeamailmoitusta hyvinvointialueen suuntaan.
Yhteenvetoa ilmoituksista on tarkoitus käydä läpi syksyn aikana järjestettävässä tapaamisessa.
– Toistuvia tapahtumia seurataan ja niihin mietitään ratkaisuehdotuksia. Oletettavaa on, että esiin nousevat ainakin reseptinkirjoittamiseen liittyvät poikkeamat ja lääkevaihdot, joissa määrättyä lääkettä ei ole saatavilla ja apteekki joutuu pyytämään uutta reseptiä.
Kanava on auki
Juuri tämäntyyppisiä ilmoituksia järjestelmään on tehty Sotkamon apteekista. Apteekkari Harri Ovaskainen on muutoinkin tehnyt tiivistä yhteistyötä Seppäsen ja Moilasen kanssa, sillä hän on Kainuun alueen sote-apteekkari.
Ovaskaisen mukaan yksi toistuva ongelma ovat sairaalassa aloitetut uudet lääkityskokonaisuudet. Niissä on puutteita huomattavan usein.
– Potilaalle on aloitettu uusi lääkityskokonaisuus, mutta sitten tästä kokonaisuudesta puuttuu jokin yksi resepti. Sen setviminen sitten viivästyttää kokonaisuuden aloitusta, Ovaskainen sanoo.
Paulin ja Riitan kanssa asiat sujuvat hyvässä hengessä. Puhumme samaa kieltä. Olen myös ymmärtänyt, että ongelmia on jo otettu hyvinvointialueella käsittelyyn. On hienoa, että meillä on nyt kanava auki.
Hänen mukaansa onkin erittäin hyvä, että nyt tämänkaltaiset ongelmat saadaan kiinni ja näkyviksi myös hyvinvointialueella. Ylipäätään hän kiittelee yhteistyötä.
– Paulin ja Riitan kanssa asiat sujuvat hyvässä hengessä. Puhumme samaa kieltä. Olen myös ymmärtänyt, että ongelmia on jo otettu hyvinvointialueella käsittelyyn. On hienoa, että meillä on nyt kanava auki.
Katse eteenpäin
Jatkossa tulee Ovaskaisen mukaan huolehtia, ettei paljon potentiaali sisältävä apteekkien ja hyvinvointialueen yhteistyö jää pistemäiseksi.
– Katse tulisi olla koko ajan eteenpäin.
Väestön vanhetessa terveydenhuollon haasteet sen kun kasvavat, joten uudenlaisia tekemisen malleja tarvitaan. Ovaskainen on jo sellaisia pohtinutkin.
– Kainuussa on pitkät etäisyydet. Lähiapteekkien farmaseutit voisivat tarvittaessa käydä töitä myös terveysasemilla, Ovaskainen visioi.
Terveysasemilla apteekin farmaseutit voisivat tehdä esimerkiksi lääkitysten tarkistuksia. Ovaskainen vertaa toimintaa vuokralääkärimalliin. Samalla tavalla farmaseutit voitaisiin ”vuokrata” apteekista esimerkiksi päiväksi kerrallaan hyvinvointialueelle.
Ongelmana on kuitenkin toiminnan rahoitus. Hyvinvointialueiden talous on tiukilla, eikä apteekkien farmaseuttien palveluista ole toistaiseksi oltu kovin valmiita maksamaan.
– Toisaalta lääkäripuolella ulkoistuksia tehdään jatkuvasti. Ehkä tällaiselle voisi saada esimerkiksi hankerahoitusta. Miksei tästä voisi tulla Kainuun-malli, jota voisi siten hyödyntää muuallakin, Ovaskainen pohtii.
Tilannetietoa, koulutusta ja konsultaatiota
Muita mahdollisia yhteistyömalleja voisivat Ovaskaisen mukaan olla erilaiset koulutukset ja konsultaatiot, liittyen etenkin niihin lääkitysten ongelmiin, joita apteekeissa havaitaan. Lisäksi apteekit voisivat informoida muuta terveydenhuoltoa lääkkeiden saatavuusongelmista, jolloin lääkärit osaisivat heti ottaa nämä huomioon reseptejä kirjoittaessaan.
Jälkimmäistä on jo toivottu hyvinvointialueen suunnalta. Moilasen ja Seppäsen mukaan myös lääkityksiin liittyvää neuvontaa voisi jatkossa siirtää yhä enemmän ja systemaattisemmin avohuollon apteekkien tehtäväksi. Esimerkiksi lääkehoidon aloitukseen liittyvä neuvonta voisi hyvin tapahtua osin apteekissa, kunhan yhteiset toimintatavat ja potilaan hoitopolut saataisiin sovittua.
– Tahtotila joka tapauksessa on, että yhteistyötä halutaan lisätä, Seppänen sanoo.
Ovaskaisen mukaan erilaisia hankkeita kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti ja tutkia, miten ne toimivat.
– Toiminnan pitää olla win-win ja hyvinvointialueille koituvista hyödyistä täytyy saada myös näyttöä.
Koulutusta reseptinkirjoittamiseen?
Siinä missä Kainuussa yhteistyön makuun on päästy vasta hiljattain, osassa hyvinvointialueista etenkin lääkitysturvallisuuteen liittyvästä yhteistyöstä on jo pidempää kokemusta.
Kanta-Hämeen hyvinvointialue on ollut mukana apteekkien ja terveydenhuollon HaiPro-yhteistyössä alusta saakka, sillä alue osallistui yhteistyön pilotointiin.
Oma Hämeen lääkitysturvallisuusvastaan Pilvi Moberg kertoo, että HaiPro-ilmoituksia tulee tasaisesti kaikista alueen apteekeista. Niissä korostuvat Kainuun tapaan etenkin erilaiset reseptinkirjoittamiseen liittyvät puutteet.
– Olemme pohtineet, olisiko alueella tarvetta koulutukselle tähän liittyen. Esimerkiksi Kela-korvauksiin liittyvät ja SIC!-merkinnät ovat apteekissa tärkeitä, mutta niissä on monesti puutteita, Moberg kertoo.
HaiPro-ilmoituksia käydään Kanta-Hämeessä läpi muun muassa erilaisissa työryhmissä. Niistä viestiä kehitystarpeista viedään terveydenhuollon toimipisteisiin. Mukana viestinviejinä ovat paitsi lääkitysturvallisuusvastaavat, myös ylilääkärit.
Lääkityslistat ajan tasalle apteekissa?
Yhteistyötä tehdään Kanta-Hämeessä myös laajemmin kuin vain lääkitysturvallisuuden saralla. Esimerkiksi Kainuussakin kaivattua saatavuushäiriöistä informointia tehdään niin, että Hämeenlinnan Jukolan apteekki on lupautunut pitämään yllä eräänlaista saatavuushäiriölistaa ja jakamaan tietoa lääkäreille.
Mobergin mukaan apteekeista voisi olla apua myös siinä, että potilaiden lääkityslistat pysyisivät ajan tasalla.
Tästä keskustellaan jatkuvasti. Että kenellä olisi aikaa ja osaamista lähteä selvittämään ja tarkastamaan näitä lääkityksiä. Mielestäni tähän olisi järkevää käyttää jonkun muunkin kuin lääkärin työpanosta.
– Tästä keskustellaan jatkuvasti. Että kenellä olisi aikaa ja osaamista lähteä selvittämään ja tarkastamaan näitä lääkityksiä. Mielestäni tähän olisi järkevää käyttää jonkun muunkin kuin lääkärin työpanosta. Apteekeilla voisi hyvin olla tältä osin pääsy asiakas- ja potilastietojärjestelmään, jotta siellä voitaisiin tehdä tätä selvitystä ja lääkityksen ajantasaistamista yhteistyössä asiakkaan kanssa.
Tarvittaessa apteekeissa voitaisiin tehdä myös lääkehoidon arviointeja.
Lisäksi alueella on pohdittu lääkehoidon yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa. Niiden henkilöstö joutuu toisinaan hoitamaan lääkkeen antamisen lapselle, ja tähän kaivattaisiin lisää osaamista ja osaamisen varmistamista.
– Voisiko tässä hyödyntää avohuollon apteekkeja? Apteekit antavat joka tapauksessa lääkeneuvontaa, joten ne voisivat hyvin antaa sitä varhaiskasvatuksen henkilöstölle.
Iäkkäiden lääkitykset kuntoon
Samaa on pohdittu Pohjanmaalla, kertoo Pohjanmaan hyvinvointialueen lääkitysturvallisuuskoordinaattori Jenni Isotalo.
– Hyvinvointialueella kamppaillaan henkilöstön riittävyyden kanssa jo perustoimintojen osalta. Vaikka varhaiskasvatusyksiköille annettavat koulutukset ovat tärkeä osa yhteistyötä, esimerkiksi EpiPen-injektoreita määrätään niin runsaasti, että olemme joutuneet rajaamaan niistä annettavaa koulutusta. Varhaiskasvatuksessa ollaan kuitenkin epävarmoja laitteiden käytössä ja tässä olisi selkeä tarve apteekkien lääkeneuvonnan asiantuntijuudelle, Isotalo sanoo.
Toinen tarvealue olisi sellainen työ, jolla ehkäistäisiin terveydenhuollon päivystysten ruuhkautumista. Isotalon mukaan tilastot osoittavat, että yli 75-vuotiaista entistä isompi osa käyttää yli 10:tä lääkettä. Yhä useampi ikääntynyt käyttää myös lääkkeitä, joita ikääntyneiden tulisi välttää.
– Tähän voitaisiin apteekeissa osaltaan vaikuttaa sekä lääkeneuvonnalla että arviointipalveluilla.
Esimerkiksi apteekkien Terveyspisteille olisi Isotalon mukaan alueella kysyntää.
Haasteita on kuitenkin ainakin kaksi.
– Pohjanmaan alueella myös apteekeissa on valtava työvoimapula. Olenkin miettinyt, voisimmeko hyvinvointialueen ja apteekkien kanssa yhdessä tehdä jotain farmasian ammattilaisten houkuttelemiseksi alueelle.
Tilastot osoittavat, että yli 75-vuotiaista entistä isompi osa käyttää yli 10:tä lääkettä. Yhä useampi ikääntynyt käyttää myös lääkkeitä, joita ikääntyneiden tulisi välttää.
Toinen haaste liittyy palveluiden konseptointiin.
– Jotta apteekkien palveluille voitaisiin määritellä esimerkiksi palveluseteleitä, näiden palvelujen tulisi olla todella tarkkaan ja konkreettisesti konseptoituja. Näkisin, että palvelumuotoilu asiakasta kuunnellen voisi olla apteekeille tässä hyvä ja tarpeellinen työkalu.
Toukokuussa apteekkien farmaseuttiselle henkilöstölle myönnettiin laissa oikeus rokottamiseen. Senkin käytännöt vaativat vielä työstämistä, mutta Isotalon mukaan rokotusoikeuden laajentaminen tarjoaa apteekeille uuden palvelunmallin, joka sujuvoittaa asiakkaiden rokotusten saamista ja keventää terveydenhuollon kiireettömien palveluiden työtaakkaa.
Kehittäminen edellyttää tietoa
Toistaiseksi Pohjanmaalla on keskitytty apteekkien ja hyvinvointialueen yhteistyössä ennen muuta lääkitysturvallisuuden kehittämiseen. Siinäkin on työsarkaa.
Alueen HaiPro-ilmoitukset näyttävät kuluvana vuonna olevan kasvussa, mikä kertoo siitä, että poikkeamia raportoidaan yhä aktiivisemmin.
Isotalon mukaan jopa 70 prosenttia kuluvan vuoden poikkeamisilmoituksista liittyy lääkkeen määräämiseen. Lääkemääräys joko puuttuu kokonaan tai sitten siinä on esimerkiksi väärä annostus tai vahvuus.
Oma lukunsa ovat mitätöimättä jääneet lääkemääräykset, jotka aiheuttavat apteekin päässä epävarmuutta siitä, mitä määräystä tulisi noudattaa ja mitä lääkettä on lopulta tarkoitus käyttää.
Ongelmien taustalla on sekä epäselviä käytänteitä että tietojärjestelmäongelmia.
– Kun olen käynyt esittelemässä näitä raportteja lääkäreille, heille on tullut yllätyksenä, miten paljon näitä poikkeamia tapahtuu.
Sitä mukaa, kun tietoisuus lisääntyy, käytänteitä on mahdollista muuttaa.
Saamme apteekkien tekemistä ilmoituksista tietoa ongelmista, joita meillä ei muutoin havaita. Jos emme näistä tietäisi, emme voisi lähteä toimintaa kehittämäänkään.
Päänvaivaa aiheuttavat kuitenkin edelleen moninaiset ja usein jäykät tietojärjestelmät. Ne joko eivät mahdollista joitakin olennaisia kirjauksia tai sitten ne mahdollistavat liian kirjavia käytänteitä.
– Uuden tietojärjestelmän käyttöönoton yhteydessä toimittajalle on pyritty nostamaan myös apteekkien ilmoittamissa poikkeamissa havaittuja kehittämisehdotuksia.
Täydellisyyteen ei luultavasti vielä yhdellä järjestelmäuudistuksella päästä, mutta eteenpäin kumminkin. Tärkeintä on, että apteekkien tekemien poikkeamailmoitusten avulla ainakin tiedetään, missä on kehittämisen paikkoja.
– Saamme apteekkien tekemistä ilmoituksista tietoa ongelmista, joita meillä ei muutoin havaita. Jos emme näistä tietäisi, emme voisi lähteä toimintaa kehittämäänkään.
Apteekkariliitto järjestää Kokemuksia hyvinvointialueiden ja apteekkien HaiPro-yhteistyöstä -webinaarin keskiviikkona 4.9. klo 12.15-14. Kuulolle ovat tervetulleita kaikki hyvinvointialueiden HaiPro-pääkäyttäjät, potilas- ja lääkitysturvallisuusasiantuntijat, sairaala-apteekkarit, apteekkarit ja apteekkien lääkitysturvallisuusvastaavat. Mikäli et ole vielä saanut kutsua ja haluat liittyä mukaan, voit pyytää tapahtumalinkin sähköpostitse: ulla.raappana-janis@apteekkariliitto.fi.