Itsehoitolääkkeet eivät ole kulutustavaraa
Puheenvuoro, Yhteiskunta - 05.11.2024 at 09:23
Ihmisten rahoja tai terveyttä ei pidä haaskata turhien itsehoitolääkkeiden ostamiseen ja käyttämiseen. Apteekin ammattilaiset varmistavat lääkkeiden turvallisen käytön. Siksi neuvontaa vaativat itsehoitolääkkeet kuuluvat jatkossakin apteekkiin, kirjoittaa Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Inka Puumalainen.
Syksyn flunssakausi on kiivaimmillaan, kun Suomessa käydään keskustelua joidenkin itsehoitolääkkeiden myyntikanavan laajentamisesta.
Moni meistä ajattelee tietävänsä, miten flunssan oireita on paras hoitaa. Mutta on tilanteita, joissa hyvät neuvot ovat kalliita.
Suomen yli 600 apteekissa näihin tilanteisiin törmätään päivittäin. Moni itsehoitolääkkeen ostaja lähtee apteekista ihan muiden itsehoitolääkkeiden kanssa kuin mitä itse ajatteli tarvitsevansa.
Moni lähtee myös kokonaan ilman lääkkeitä, sillä joskus vaiva voi hoitua paremmin lääkkeettömällä hoidolla.
Sitten on se pieni joukko, joka lähteekin apteekista suoraan päivystykseen. Kiireisimmät ambulanssilla – kiitollisina siitä, että lääkealan asiantuntija varmisti oikean hoitovaihtoehdon.
Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmaan on kirjattu itsehoitolääkkeistä näin:
”Vapautetaan lääketurvallisuusviranomaisen selvityksen pohjalta harkitusti lääke- ja lääkitysturvallisuus varmistaen joitakin yleisimmin käytettyjä itsehoitolääkkeitä myös muualla kuin apteekeissa myytäväksi.”
Siis harkitusti ja turvallisuus varmistaen.
Hallitusohjelmakirjaus lääke- ja lääkitysturvallisuuden varmistamisesta toteutuu vain silloin, jos apteekkien ulkopuolella myytävät lääkkeet rajataan ei-neuvontaa vaativiin valmisteisiin.
Käytännössä valikoima pitäisi siis sisällään esimerkiksi kuivasilmäisyyden hoitoon tarkoitettuja keinokyynelvalmisteita, tilapäisen ummetuksen hoitoon käytettyjä lääkkeitä ja vitamiinivalmisteita. Vain näitä lääkkeitä voi pitää kansanterveyden kannalta niin vähäriskisinä, että niitä voi myydä ilman, että farmasian asiantuntija paikan päällä varmistaa, että valinta kohdistuu oikeaan lääkkeeseen.
Muussa tapauksessa lääkehaittojen ja terveydenhuollon kuormituksen riski kasvaisi, sillä oikea lääkevalinta on olennaista hoidon onnistumiselle. Väärä lääkevalinta voi viivästyttää oikeaa diagnoosia ja hoitoa, aiheuttaa lääkehaittoja ja pahentaa oireita.
Suomessa tulee varmistaa, etteivät kuluttajat haaskaa rahojaan vääriin tai turhiin itsehoitolääkkeisiin. Lisäksi tulee huolehtia lääkkeiden turvallisesta ja oikeasta käytöstä, ilman että kasvatetaan kuormaa muulle terveydenhuollolle tai lisätään lääkejätteen määrää.
Lääkkeiden tarpeeton käyttö ei kuitenkaan ole vain terveysriski.
Ruotsissa itsehoitolääkkeiden käyttö on jakelukanavamuutoksen jälkeen kaiken kaikkiaan lisääntynyt. Samalla niihin käytetään aiempaa enemmän rahaa. Siinä sivussa lääkejätteen määrä ja lääkkeiden aiheuttama ympäristökuormitus kasvavat.
Taustalla on looginen ilmiö: Kun lääkkeitä myydään apteekkien ulkopuolella, ihmisten ymmärrys lääkkeiden vaikuttavuudesta heikkenee, mikä puolestaan madaltaa ostokynnystä ja lisää väärinkäytösten riskiä. Lääkkeistä tulee kulutustavaraa.
Ruotsissa kauppojen valikoima koostuu pääasiassa tunnetuista brändituotteista, kun taas apteekeista löytyy vaikuttavan aineen mukainen edullisin vaihtoehto. Uskallan ennustaa, että tämä kehityssuunta olisi todennäköistä myös Suomessa: kauppa keskittyisi napsimaan rusinat pullasta.
Siksi Suomessa tulee varmistaa, etteivät kuluttajat haaskaa rahojaan vääriin tai turhiin itsehoitolääkkeisiin. Lisäksi tulee huolehtia lääkkeiden turvallisesta ja oikeasta käytöstä ilman, että kasvatetaan kuormaa muulle terveydenhuollolle tai lisätään lääkejätteen määrää.
Siksi kaikki neuvontaa edellyttävät itsehoitolääkkeet tulee säilyttää jatkossakin myynnissä apteekissa, missä koulutettu farmasian ammattilainen on aina varmistamassa, että myös flunssan lievittäjän ostoskoriin päättyy oikea ja mahdollisimman turvallinen lääke.