Keskustelu: Lääkkeiden alhaiset hinnat ja hyvä saatavuus ovat vaikea yhtälö
Yhteiskunta - 20.11.2024 at 10:29
Farmasian Päivien paneelikeskustelussa korostui lääkealan toimijoiden yhteinen huoli lääkkeiden saatavuudesta ja Suomen lääkehuoltovarmuudesta, jotka saattavat vaarantua lääkealalle kohdistettavien säästöjen vuoksi.
Suomessa eletään suurten lääkepoliittisten muutosten aikaa. Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa on enemmän lääkealaa ja apteekkeja koskevia kirjauksia kuin koskaan aikaisemmin. Viime hallituskaudella tehdyt ja tulossa olevat leikkaukset vaikuttavat koko lääkehuoltoketjuun.
– Puhumme merkittävistä lääkkeiden saatavuuteen ja huoltovarmuuteen vaikuttavista muutoksista, sanoi Farmasian Päivien suuren lääkehuoltokeskustelun avannut professori Katri Hämeen-Anttila.
Leikkauksilla on hänen mukaansa merkittävä vaikutus apteekkien kannattavuuteen ja sitä kautta mahdollisesti koko palveluverkostoon. Leikkaukset voivat vaikuttaa myös lääkkeiden saatavuuteen Suomen markkinoille, kun ennestäänkin pienen lääkemarkkinamme houkuttelevuus heikkenee kansainvälisten lääkeyritysten silmissä.
Lääkkeiden saatavuus ei ole itsestäänselvyys
Toimitusjohtaja Anne-Mari Virolainen Lääketeollisuus ry:stä sanoi, että hallituksen päätökset voivat joko auttaa tai vaikeuttaa lääkkeiden saatavuutta – kysymys on poliittisesta valinnasta.
Päättäjien on hänestä tärkeä ymmärtää, että Suomi on riippuvainen lääkkeiden tuonnista, ja Suomen osuus globaaleista lääkemarkkinoista on häviävän pieni, vain kolme promillea.
– Lääkkeiden hyvä saatavuus ei ole itsestäänselvyys. Siksi ei tule tehdä lyhytnäköisiä päätöksiä säästötoimilla tai ylimääräisillä viranomaisvaatimuksilla, joilla on haitallinen vaikutus Suomen lääkemarkkinan houkuttelevuuteen, Virolainen sanoi.
Mahdollisimman alhaiset hinnat ja lääkkeiden hyvä saatavuus ovat erittäin vaikeasti sovitettavissa oleva yhtälö.
Saatavuuden parantamisen tulisi hänen mielestään olla yksi lääkepolitiikan keskeisistä tavoitteista. Monessa EU-maassa on hänen mukaansa jo suunniteltu lääkkeiden hintojen nostamista saatavuuden parahtamiseksi.
– Mahdollisimman alhaiset hinnat ja lääkkeiden hyvä saatavuus ovat erittäin vaikeasti sovitettavissa oleva yhtälö, hän korosti.
Saatavuushäiriöt yleistyvät maailmanlaajuisesti, koska edullisten peruslääkkeiden valmistus on keskittynyt voimakkaasti Kiinaan ja Intiaan. Monipolvisissa tuotantoketjuissa yhdenkin valmistekomponentin toimitushäiriö voi näkyä useiden eri valmisteiden maailmanlaajuisena saatavuushäiriönä.
Eurooppa on varsinkin koronapandemian jälkeen pyrkinyt lisäämään omaa lääketuotantoa, mutta Virolaisen mukaan se ei ole helppoa.
Jakeluketjuun tulossa suuria leikkauksia
Helsingin yliopiston työelämäprofessori ja Apteekkariliiton puheenjohtaja Risto Kanerva sanoi, että lääkkeiden saatavuuteen vaikuttaa moni asia, joihin emme voi vaikuttaa kansallisesti.
– Meidän täytyy keskittyä asioihin, joihin voimme vaikuttaa. Yksi keskeinen asia on, että emme enää heikennä markkinan houkuttelevuutta, koska samalla heikennämme lääkkeiden saatavuutta.
Lääkkeiden saatavuus on Kanervan mukaan vain pieni osa kokonaishuoltovarmuutta. Siihen kuuluu olennaisesti myös esimerkiksi lääkkeiden saavutettavuus, koska lääkkeellä ei ole mitään arvoa, ellei se päädy sitä tarvitsevalle potilaalle.
Velvoitevarastointi ei ratkaise ongelmia siinä vaiheessa, jos lääkkeiden tuonti Suomeen pysähtyy.
Huoltovarmuusjärjestelmä perustuu pitkälti yksityisten yritysten vapaaehtoisuuteen, joten Kanervan mukaan on tärkeää varmistaa apteekkien ja muun lääkejakeluketjun taloudelliset toimintaedellytykset. Hallitus on kuitenkin kohdentamassa säästöjä koko lääkealaan painottuen arvoketjun loppupäähän eli apteekkeihin.
– Apteekkeihin jäävästä myyntikatteesta ollaan leikkaamassa noin kolmannes. Se kertoo valtavasta rakennemuutoksesta, jonka koko arvoketju joutuu kohtaamaan. Puhutaan helposti miljoonista ja kymmenistä miljoonista euroista eli mikään ei voi jatkua entisellään, Kanerva sanoi.
Apteekeilla on keskeinen rooli lääkehuollon ylläpitämisessä, joten riski apteekkiverkon harventumisesta vaikuttaa suoraan huoltovarmuuteen. Lääkkeiden velvoitevarastoinnista on vain tilapäinen apu.
– Lääkkeiden velvoitevarastoinnin vuoksi moni päättäjä valitettavasti kuvittelee, ettei Suomessa tarvitse miettiä lääkehuollon huoltovarmuutta. Meillä on tässä maassa muutaman kuukauden kulutusta vastaa määrä tiettyjä lääkkeitä, mutta se ei ratkaise ongelmia siinä vaiheessa, jos lääkkeiden tuonti Suomeen pysähtyy.
Lääkesäästöjä kannattaa tarkastella uudelleen
Orionin Suomen ja Baltian johtaja Janne Maksimainen pitää hallituksen vuosille 2026-2027 suunnittelemia lääkesäästöjä haastavina kotimaisen lääketuotannon ja huoltovarmuuden näkökulmasta.
Maksimaisen mielestä Suomen täytyy pystyä kasvattamaan omavaraisuutta ja resilienssiä kriiseistä selviämiseen. Hän toivoo hallituksen puoliväliriihen tukevan näitä tavoitteita. Maksimainen uskoo, että osa lääkealaan kohdistuvista säästöistä olisi vielä vältettävissä.
Vuosien 2026-2027 säästösummia pitäisi pohtia vielä uudestaan hyvin vakavasti.
– Heitän tässä oraakkelimaisen ennustuksen, että kun vuoden 2025 säästöt tehdään, kelakorvattavat reseptilääkemenot ilman alv-muutoksia kääntyvät laskuun, hän sanoi.
Maksimaisen mukaan tämä johtaisi tilanteeseen, jossa Suomella olisi varaa jättää tekemättä vuosille 2026-2027 suunnitellut lääkesäästöt.
– Jos päättäjille on tärkeää huoltovarmuus, maankattava apteekkiverkosto ja se, että Suomessa valmistetaan lääkkeitä ja tänne tuodaan niitä, säästösummia pitäisi pohtia vielä uudestaan hyvin vakavasti, hän sanoi.
Riittääkö lääkkeitä, jos hintataso putoaa?
Rinnakkaislääketeollisuus ry:n toiminnanjohtaja Heikki Bothas varoitti, että lääkealaan kohdistuvat säästöt voivat johtaa kokonaiskustannusten nousuun. Hintojen painaminen liian alas johtaa siihen, että lääkeyhtiöt alkavat viedä tuotteitaan kalliimman hintatason maihin. Silloin yhä useampi lääke tulee poistumaan Suomen lääkekorvausjärjestelmästä tai koko maasta.
Bothaksen mukaan kyse on usein samoista lääkkeistä, joiden pitkään jatkuneista saatavuushäiriöistä on uutisoitu mediassa. Yleensä uutisista jää hänen mukaansa puuttumaan se olennainen tieto, että tukkuhinnat ovat kohtuuttoman alhaisia: kolmen kuukauden lääkitys voi maksaa alle viisi euroa.
Lääkkeitä kyllä saa, mutta niistä pitää maksaa.
– Olen erityisen huolestunut pitkään markkinoilla olleista lääkkeistä, joilla on Suomessa 1-2 maahantuojaa. Meidän pitää päästä hintasääntelystä siihen, että edistämme hintakilpailua ja saamme useampia lääkeyrityksiä tuomaan lääkkeitään Suomeen.
Bothaksen mukaan kaikkia saatavuushäiriöitä ei voida estää, mutta tietyillä toimenpiteillä olisi mahdollista parantaa lääkkeiden saatavuutta. Hänestä on omituista, että Suomessa on ikään kuin hyväksytty se, että peruslääkkeistä on pulaa.
– Lääkkeitä kyllä saa, mutta niistä pitää maksaa, hän sanoi.
Saatavuushäiriöt herättävät huolta potilaissa
Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Inka Puumalainen kertoi, että tällä hetkellä apteekit pystyvät vielä selviämään lääkkeiden saatavuushäiriöistä niin, että ne löytävät asiakkaalle korvaavan lääkkeen.
– Lähes 98 prosenttia asiakkaista saa tarvitsemansa lääkkeen samana päivänä. Jaan silti huolen, että nyt suunnitelluilla säästötoimenpiteillä lääkkeiden hyvä toimitusvarmuus tulee olemaan jatkossa todella haastavaa.
Nyt suunnitelluilla säästötoimenpiteillä lääkkeiden hyvä toimitusvarmuus tulee olemaan jatkossa todella haastavaa.
Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat viime vuosina herättäneet kasvavaa huolta myös potilasjärjestöissä, kertoi pääsihteeri Vertti Kiukas Suomen sosiaali ja terveys ry:stä (Soste).
Politiikassa pitkään työskennellyt Kiukas muistutti, että etujärjestöjen viestit kuulostavat poliittisen järjestelmän näkökulmasta helposti samalta. Kaikkien mielestä on tärkeää laittaa Suomen talous kuntoon, kunhan leikkaukset eivät koske omaa sektoria, koska siitä tulee lisäkuluja.
– Kannattaa miettiä, miten poliittinen järjestelmä ottaa näinä aikoina vastaan tällaista puhetta, kun kaikki sektorit puhuvat samasta näkökulmasta, hän sanoi.
Kiukas toivoo laajaa yhteistyötä, jotta julkisen talouden tasapainoa voitaisiin katsoa yhdessä ja yhtä vuotta pidemmälle. Tärkeää olisi hahmottaa kokonaisuus eli mitä yhteen paikkaan tehtävät säästöt tulevat maksamaan muualla. Esimerkiksi potilasjärjestöjen ennaltaehkäisevästä työstä ja vertaistuesta leikkaaminen aiheuttaa painetta julkiseen palvelujärjestelmään.