Puolella reseptilääkkeiden käyttäjistä ongelmia lääkehoidossa
Apteekkityö, Tutkimus - 28.11.2024 at 04:06
Apteekin roolia lääkehoidon seurannassa tulisi vahvistaa, sillä reseptilääkkeitä käyttävät asioivat apteekissa säännöllisesti ja huomattavasti useammin kuin lääkärin vastaanotolla.
Noin puolet reseptilääkkeen käyttäjistä oli kokenut edellisen vuoden aikana lääkehoidon ongelmia, käy ilmi Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen kyselytutkimuksesta.
Lääkehoidon ongelmia oli todennäköisimmin alle 60-vuotiailla vastaajilla sekä niillä, joilla oli tiettyjä pitkäaikaissairauksia, kuten reuma, jokin muu tuki- ja liikuntaelinsairaus tai -vamma, maha-suolikanavan sairaus tai masennus. Myös se, ettei lääkehoitoa seurattu terveydenhuollossa, oli yhteydessä ongelmien kokemiseen.
Vastaajien yleisimmin kokemia lääkehoidon ongelmia olivat lääkkeen haittavaikutukset, lääkkeen riittämätön vaikutus sekä lääkkeen korkea hinta.
Ongelmia kokeneista vastaajista vajaa puolet kertoi saaneensa niihin apua terveydenhuollosta tai apteekista. Yleisimmin kyseessä oli neuvonta tai ohjeistus.
Kuka on vastuussa lääkehoidon seurannasta?
Lääkehoidon seurannassa vastaajat pitivät tärkeänä omaa ja lääkärin vastuuta, mutta apteekin rooli oli monille epäselvä.
Vastaajista esimerkiksi yli 90 prosenttia oli sitä mieltä, että apteekin tulee ohjata ja neuvoa lääkkeiden käytössä, mutta yli kolmasosa oli eri mieltä siitä, että apteekin tulee kysyä lääkehoidon vaikutuksista tai tunnistaa ja ratkaista lääkehoitoon liittyviä ongelmia.
– Lääkehoidon ongelmat ovat reseptilääkkeiden käyttäjillä yleisiä ja useimmat eivät saa niihin apua. Terveydenhuollon toimintamalleja tulisi kehittää niin, että lääkehoidon ongelmia pystyttäisiin havaitsemaan ja ratkaisemaan nykyistä paremmin. Säännöllinen lääkehoidon seuranta on yksi keino ongelmien havaitsemiseen, toteaa yliopistotutkija Johanna Timonen.
Tämä vaatii Timosen mukaan kuitenkin sen, että potilaan, apteekin farmaseuttisen henkilöstön ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten välinen työnjako lääkehoidon seurannassa on määritelty, yhdessä sovittu ja kaikkien osapuolien tiedossa.
Tutkimus antaa Timosen mukaan viitettä siitä, että lääkehoidon seuranta apteekeissa ei ole välttämättä riittävän vakiintunutta ja näkyvää lääkkeiden käyttäjille.
– Apteekin roolia lääkehoidon seurannassa tulisi vahvistaa, sillä reseptilääkkeitä käyttävät asioivat apteekissa säännöllisesti ja huomattavasti useammin kuin lääkärin vastaanotolla. Lääkkeiden käyttäjiä tulisi rohkaista keskustelemaan lääkehoitoon liittyvistä ongelmista nykyistä enemmän myös apteekeissa, hän sanoo.
Sähköinen kyselytutkimus toteutettiin lokakuussa 2021 Kanta-palveluiden kautta. Kyselyn kohderyhmänä olivat täysi-ikäiset henkilöt, jotka olivat joskus pyytäneet lääkemääräyksensä uusimista OmaKannasta. Kyselyyn vastasi lähes 1 700 reseptilääkkeen käyttäjää.