Kohta rytisee: Suomen myydyimmät lääkkeet mukaan hintakilpailuun – Näin kilpailu tuo säästöjä
Talous, Yhteiskunta - 02.12.2024 at 08:48
Laajasti käytettyjen verenohennuslääkkeiden patentit raukesivat hiljattain. Kilpailu lääkkeiden hinnoissa voi kääntää jopa Kelan lääkekorvauskulut laskuun.
Suomen myydyimpien reseptilääkkeiden patenttisuojat päättyivät kesällä 2024, ja syksyyn mennessä lääkkeiden viitehintajärjestelmään ilmoitetut edullisimmat hinnat olivat paikoin pudonneet selvästi alle puoleen alkuperäisestä. Kyseessä ovat verenohennuslääkkeinä käytettävät antikoagulantit.
Lääkkeiden käyttäjille tämä hintakilpailu ei tosin vielä täysimääräisesti näy, sillä kaikki edullisemmat rinnakkaisvalmisteet eivät vielä ole päässet myyntiin saakka. Mutta jahka valmisteet saadaan markkinoille ja apteekkien hyllyille, odotettavissa on, että hinnat laskevat edelleen.
Tämän odotetaan näkyvän myös Kelan maksamissa lääkekorvauksissa, joiden kokonaissumma on tähän saakka vuosi vuodelta kasvanut.
Rinnakkaislääketeollisuus ry:n toiminnanjohtaja Heikki Bothas ennusti alkusyksystä, että ”vuonna 2025 Kelan maksamat lääkekorvaukset laskevat ensimmäisen kerran viiteentoista vuoteen.”
Syynä ovat Bothaksen mukaan juuri antikoagulanttien lisääntyvä hintakilpailu sekä se, että vuoden 2025 alusta myös suurin osa biologisista lääkkeistä siirtyy apteekkivaihdon piiriin ja viitehintajärjestelmään.
Kilpailu alkoi, hinta tippui
Suomen euromääräisesti myydyin reseptilääke on antikoagulantteihin kuuluva apiksabaani, jota käytetään muun muassa sydämen eteisvärinän hoidossa sekä lonkka- ja polvileikkausten jälkihoidossa.
Vielä alkuvuodesta 2024 ainoa markkinoilla ja Kela-korvauksen piirissä ollut apiksabaanivalmiste oli Bristol-Myers Squibbin valmistama alkuperäislääke Eliquis, ja esimerkiksi 60 kappaleen paketti 5 milligramman vahvuista lääkettä maksoi hiukan yli 80 euroa. Hinta oli pysytellyt jokseenkin samana koko 2020-luvun alun.
Kun patenttisuoja viime keväänä päättyi, ja lääkkeen valmistus avautui kilpailulle, sen viitehinnat alkoivat pudota saman tien. Lokakuussa 2024 Sandozin rinnakkaisvalmiste maksoi viitehintajärjestelmässä jo alle 28 euroa. Myös alkuperäislääke Eliquisin hinta on pudonnut hintasääntelystä johtuen noin kymmenellä eurolla hiukan yli 70 euroon.
Suomi on ensimmäisiä EU-maita, joissa apiksabaanista on markkinoilla rinnakkaisvalmisteita.
Apiksabaanin hintakehitys vuodesta 2020 (esimerkkipakkaus)
Päivitetty
Kelan tilastojen mukaan apiksabaania käytti vuonna 2023 lähes 126 000 suomalaista. Kaikkiaan verenohennuslääkkeitä käytti yli 240 000 ihmistä.
Apteekkariliiton tietojen mukaan lääkepakkauksia myytiin vuonna 2022 kaikkiaan 1,65 miljoonaa ja vuonna 2023 jo reilusti yli 1,7 miljoonaa.
Kyseessä ovat lääkkeet, joilla hoidetaan suomalaisten kansansairauksia. Ja kun väestö ikääntyy, hoidettavia on yhä enemmän. Niinpä myös iso osa Kelan maksamista lääkekorvauksista kohdistuu näihin lääkkeisiin.
Eliquisin lisäksi vuonna 2024 raukesivat myös kahden muun verenohennuslääkkeen, Xarelton ja Pradaxan, patentit. Xarelto on rivaroksabaani ja Pradaxa dabigatraani.
Esimerkiksi Xarelton 196 kappaleen paketti 2,5 milligramman vahvuista rivaroksabaania maksoi alkuvuodesta 2024 vielä yli 230 euroa. Lokakuussa Sandozin ja KRKA:n vastaavat rinnakkaisvalmisteet maksoivat viitehintajärjestelmässä noin 124 euroa.
Dabigatraaneissa kilpailua on puolestaan käyty jo vuoden 2024 alusta lähtien, ja se näkyy hintojen pudotuksessa.
Vielä kuluvan vuoden tammikuussa 60 kappaleen paketti 110 milligramman vahvuista Pradaxaa maksoi yli 80 euroa. Lokakuussa 2024 Sandozin vastaava rinnakkaisvalmiste maksoi viitehintajärjestelmässä noin 32 euroa. Hinta oli siis pudonnut vajaassa vuodessa reilusti alle puoleen alkuperäisestä.
Rivaroksabaanin hintakehitys vuodesta 2022 (esimerkkipakkaus)
Päivitetty
Dabigatraanin hintakehitys vuodesta 2020 (esimerkkipakkaus)
Päivitetty
Alkuvaiheen isoja hintapudotuksia selittää osin se, että rinnakkaislääkkeen tukkuhinta saa olla korkeintaan puolet alkuperäislääkkeen hinnasta, jotta se hyväksytään viitehintajärjestelmään ja Kelan korvattavaksi. Ensi vuonna vaatimusta kiristetään entisestään, ja rinnakkaisvalmisten hinnan on oltava peräti 60 prosenttia halvempi kuin alkuperäisvalmisteella.
Rinnakkaislääketeollisuuden Heikki Bothas pitää todennäköisenä, että kilpailu edelleen lisääntyy ja se pudottaa hintoja, mutta kehitykseen liittyy muuttujia, joita on vaikea ennakoida.
Yhtäällä ovat tunnetut esimerkit merkittävistä hintapudotuksista. Esimerkiksi myelooman hoitoon käytettävän lenalidomidin hinta tippui taannoin kilpailun myötä peräti 97 prosenttia ja on edelleen jatkanut laskuaan.
– Toisaalta taas hinnat eivät voi loputtomiin laskea, Bothas sanoo.
Hän muistuttaa, että lääkeyhtiöt joutuvat aina laskemaan tuotto-odotuksia suhteessa riskeihin. Yksi riski on se, että rinnakkaisvalmistetta ei syystä tai toisesta hyväksytäkään markkinoille. Esimerkiksi rivaroksabaanin ja apiksabaanin kohdalla on nimenomaan patenttioikeuteen liittyviä epäselvyyksiä, jotka jarruttavat kilpailevien valmisteiden markkinoille tuloa.
Sitten on vielä markkinan houkuttelevuus. Liian alas painetut hinnat yhdistettynä hintojen läpinäkyvyyteen voivat tehdä Suomen markkinasta valmistajille vähemmän houkuttelevan, mikä voi vaikuttaa lääkkeiden saatavuuteen.
Lue myös
Huoltovarmuus Vaarantavatko jatkuvat säästöt lääkkeiden huoltovarmuuden?
Bothas korostaakin, että hintatason tulisi olla sellainen, että lääkkeitä kannattaa tuoda Suomeen jatkossakin.
Apteekkien katevaikutus yli 20 miljoonaa
Apteekkariliiton laskelmien mukaan antikoagulanttien patenttien raukeaminen ja lääkkeiden tulo viitehintajärjestelmän piiriin laskee niiden vähittäismyynnin arvoa lähes 122 miljoonalla eurolla vuodessa.
Kela-korvauksiin kohdistuva säästö on noin 64 miljoonaa euroa. Asiakkaat puolestaan säästävät kaikkiaan lähes 58 miljoonaa euroa. Valtiolle koituva nettosäästö on noin 45 miljoonaa euroa.
Apteekkien katteissa tämä tarkoittaa reilun 20 miljoonan euron laskua.
– Se on siis samaa luokkaa kuin vuoden 2023 alusta tehdyt, apteekkeihin kohdistetut kateleikkaukset, huomauttaa Apteekkariliiton talous- ja hallintojohtaja Nella Paakkolanvaara.
Paakkolanvaaran mukaan vaikutukset kohdistuvat jokseenkin tasaisesti kaikkiin Suomen avohuollon apteekkeihin, sillä kyseessä ovat erittäin yleisesti käytetyt lääkkeet, joita ostetaan niin kauppakeskusapteekeista kuin syrjäseutujen apteekeistakin.
Apteekeilla on myös velvoite pitää niitä aina varastoissaan. Paakkolanvaaran mukaan nettovaikutus apteekin katteeseen on keskimäärin miinus 34 000 euroa apteekkia kohti.
Kilpailun tuomat säästöt pitäisi myös huomioida
Toistaiseksi tilanne on kuitenkin se, että edullisimpia rinnakkaisvalmisteita ja hintakilpailun todellista käynnistymistä vielä odotellaan. Vasta myöhemmin nähdään, mitkä ovat todelliset säästöt.
Selvää on, että mitä enemmän valmisteiden ja valmistajien kesken on kilpailua, sitä todennäköisemmin lääkkeiden hinnat laskevat. Heikki Bothaksen mukaan valmistajien keskinäistä kilpailua tulisikin saada lisää.
– Lisäksi tulisi seurata kilpailun ja erilaisten muiden säästötoimien vaikutuksia ja suhteuttaa mahdollisia uusia toimia tähän todelliseen tilanteeseen.
Ruotsissa laskettiin vuonna 2013, että ilman rinnakkaislääkkeitä ja geneeristä kilpailua avohoidon lääkekulut olisivat 8 miljardia kruunua suuremmat. Meillä vastaavat säästöt lienevät varovastikin arvioiden jotakin 500 miljoonan ja miljardin euron välillä vuodessa.
Bothaksen mukaan viitehintajärjestelmän tuomat säästöt otetaan pääsääntöisesti annettuina, eikä niitä huomioida, kun etsitään lääkekuluissa uusia säästökohteita.
– Suomessa ei ole laskettu, kuinka paljon rinnakkaislääkkeet ja niiden tuoma hintakilpailu sekä hintasääntely ja apteekkien lääkevaihto tuovat lääkesäästöjä vuosittain. Esimerkiksi Ruotsissa laskettiin vuonna 2013, että ilman rinnakkaislääkkeitä ja geneeristä kilpailua avohoidon lääkekulut olisivat 8 miljardia kruunua suuremmat. Meillä vastaavat säästöt lienevät varovastikin arvioiden jotakin 500 miljoonan ja miljardin euron välillä vuodessa, Bothas sanoo.
Summa on merkittävä ja talkoisiin osallistuvat lähes kaikki lääkeketjun toimijat, mutta silti sitä ei järjestelmällisesti huomioida.
– Sen sijaan säästäminen on pistemäistä.