Itsehoitolääkkeiden myyntikanavan laajentamisessa on riskinsä
Apteekkityö, Yhteiskunta - 11.12.2024 at 11:50
Kaupan hyllyltä ilman neuvontaa valittu lääke voi olla tarpeeton, tehoton tai jopa riski terveydelle, jos oikea hoito viivästyy. Lääkkeiden väärä käyttö lisää myös turhia kustannuksia.
Helsingin yliopistossa tekeillä olevassa pro gradu -tutkielmassa on selvitetty, miten itsehoitolääkkeiden myynnin laajentaminen apteekkien ulkopuolelle voisi vaikuttaa lääkitysturvallisuuteen. Proviisoriksi opiskeleva Reetta Niska esitteli tutkielmaansa pro gradu -seminaarissa.
Työtä varten Niskan haastatteli 18 lääkealan vaikuttajaa. Hän kokosi haastatteluissa esiin nousseet riskit ja ratkaisuehdotukset kolmeen ryhmään sen mukaan, koskevatko ne lääkkeiden käyttäjää, sosiaali- ja terveydenhuoltoa vai koko yhteiskuntaa.
Haastatteluissa korostui, että apteekkien ulkopuolisen itsehoitolääkevalikoiman pitäisi olla turvallinen, mutta samalla tehokas. Lääkkeiden myynti kaupoissa edellyttää lääkeneuvontaa ja myynnin valvontaa.
Uudistuksen riskejä ja hallintakeinoja on tärkeää arvioida etukäteen.
– Koko uudistus pitäisi tehdä lääkitysturvallisuus edellä, ja kaikkien päätösten tulisi pohjautua tutkittuun tietoon, Niska sanoo.
Samaan aikaan, kun Suomessa valmistellaan itsehoitolääkkeiden myynnin laajentamista apteekkien ulkopuolelle, EU:ssa suunnitellaan muita lääkitysturvallisuuteen vaikuttavia muutoksia, kuten paperisten pakkausselosteiden muuttamista digitaalisiksi.
Niskan haastattelemien asiantuntijoiden mukaan on tärkeää, että jos isoja uudistuksia tehdään samanaikaisesti, niiden yhteisvaikutuksia pitää arvioida ennakkoon. Kysymys on pohjimmiltaan siitä, saavatko kansalaiset tarpeeksi tietoa itsehoitolääkkeiden turvallisesta käytöstä.
Lääkkeen käyttäjän oma vastuu kasvaa
Kun itsehoitolääkkeiden myyntiä laajennetaan apteekkien ulkopuolelle, vastuu lääkehoidon onnistumisesta jää yhä enemmän käyttäjille. Riskiryhmiä ovat muun muassa iäkkäät, monisairaat ja monilääkityt.
Neuvonnan puuttuessa kasvaa riski epäsopivan lääkkeen valintaan. Lääkeneuvonnan puute voi lisätä sekä tahallista että tahatonta lääkkeiden väärinkäyttöä, jos henkilö ei esimerkiksi ymmärrä, miten lääke toimii, millä annoksella sitä otetaan, mihin vaivaan se on tarkoitettu ja kuinka pitkään sitä kuuluu käyttää.
Tarpeeton tai tehoton lääkehoito voi olla terveysriski ja se voi tuoda lääkkeiden käyttäjille turhia kustannuksia.
– Riskinä nousi esiin myös se, että itsehoitolääkkeiden status muuttuu arkipäiväisemmäksi ja kaupoissa myytävät lääkkeet mielletään täysin turvallisiksi jokapäiväiseen käyttöön, ne saatetaan jopa rinnastaa elintarvikkeiksi, Niska kertoo.
Lääkeneuvonnan puuttuminen nähtiin riskinä varsinkin, jos neuvontaa alkavat antaa muut kuin terveydenhuollon ammattilaiset. Näin on käynyt esimerkiksi Ruotsissa, jossa itsehoitolääkkeitä saa ostettua apteekkien lisäksi esimeriksi päivittäistavarakaupoista ja kioskeista.
– Ruotsissa tehdyssä haamuasiakastutkimuksessa 68 prosentissa kerroista joku muu kuin terveydenhuollon ammattilainen antoi asiakkaalle lääkeneuvontaa, Niska kertoo.
Ei suuren riskin lääkkeitä kauppoihin
Niskan haastattelemien asiantuntijoiden mukaan suuren riskin lääkkeitä, kuten parasetamolia, tulehduskipulääkkeitä tai ympäristölle haitallisia lääkkeitä, esimerkiksi diklofenaakkia, ei pitäisi myydä ollenkaan apteekkien ulkopuolella.
Samaa mieltä on sosiaali- ja terveysministeriön itsehoitolääketyöryhmä, joka pohti asiaa syksyllä.
Apteekkien ulkopuolisten valmisteiden valikoimaa kannattaisi Niskan haastattelemien asiantuntijoiden mukaan rakentaa myös oirelähtöisesti alkaen niistä valmisteista, joiden väärinkäytöstä seuraa vähiten ongelmia.
– Riski ei ole aina itse lääkkeissä, vaan niillä saatetaan hoitaa väärää vaivaa, jolloin oikea hoito viivästyy, Niska muistuttaa.
Lue myös
Itsehoitolääkkeet Hups, meinasin valita väärän lääkkeen
Itsehoitolääkkeet Meneekö ideologia turvallisen lääkehoidon edelle?
Itsehoitolääkkeet Selvitys: Itsehoidon tarpeen arviointi apteekissa on lääkäreiden mielestä erittäin tärkeää – Hoidolle asetettava myös tavoite
Tutkielman mukaan itsehoitolääkkeiden myyntikanavan laajentamisessa suurin riski sote-järjestelmän näkökulmasta on nimenomaan hoidon viivästyminen. Potilaiden ongelmat monimutkaistuvat ja potilasmäärät varsinkin erikoissairaanhoidossa saattavat kasvaa. Samalla kasvaa lääkäreiden ja hoitajien vastuu ennakoivasta itsehoitolääkeneuvonnasta.
Kaikki tämä saattaa kasvattaa sote-järjestelmän kustannuksia.
Yhteiskunnan kulut kasvavat
Itsehoitolääkkeiden myyntikanavan laajentamisella pyritään parantamaan niiden saavutettavuutta, mutta Niskan tutkielman mukaan riskinä on apteekkipalveluiden saavutettavuuden heikentyminen.
– Vaikka itsehoitolääkkeitä olisi saatavilla päivittäistavarakaupasta, apteekkipalveluja ei välttämättä ole kaikkialla, jos apteekkiverkosto harvenee, hän sanoo.
Yhteiskunnan näkökulmasta toinen riski on sairaanhoidon tarpeen kasvaminen, sillä se lisää kustannuksia.
Ympäristön näkökulmasta riskinä on lääkejätteen määrän kasvu, koska lääkkeiden käytön arkipäiväistyessä kulutus ja varmuuden vuoksi ostaminen todennäköisesti lisääntyisivät.
– Lääkkeiden virheellinen hävittäminen saattaa lisääntyä, jos lääkkeiden käyttö arkipäiväistyy. Jos lääkkeet rinnastetaan elintarvikkeiksi, on riskinä, että ne hävitetään apteekin sijasta roskiin, Niska sanoo.
Valvontaa ja rajoituksia tarvitaan
Niskan tutkielman mukaan riskejä voidaan yrittää välttää ottamalla käyttöön riskinhallintakeinoja. Tutkielmassa korostuu erityisesti turvallisen lääkeneuvonnan järjestäminen.
– Jokaisessa myyntipisteessä pitäisi olla mahdollisuus saada oikea-aikaista neuvontaa ennen tuotteen valintaa. Lisäksi apteekkien ulkopuolisissa myyntipaikoissa voitaisiin jakaa asiakkaille lisämateriaalia valinnan tueksi, hän sanoo.
Tutkielmassa haastatellut asiantuntijat ehdottivat lääkkeiden myyntiin myös ikärajoja ja myyntirajoituksia, kuten pienempiä pakkauskokoja, miedompia vahvuuksia ja sitä, että itsehoitolääkkeitä saisi vain henkilökunnalta kysymällä, ei hyllystä vapaasti valiten.
– Kansainvälisten tutkimusten mukaan lääkkeiden myynnissä tarvitaan valvontaa ja rajoituksia. Myyntirajoitukset estävät itsehoitolääkkeiden virheellistä käyttöä ja esimerkiksi pakkausten koon pienentämisellä voidaan vaikuttaa lääkemyrkytysten määrään, Niska sanoo.
Euroopassa itsehoitolääkkeitä myydään pelkästään apteekeissa 13 maassa. Niiden myynti on sallittu apteekkien ulkopuolella 11:ssa Euroopan maassa.