Farmanian Miina Pulkkinen on ihmisten asialla
Apteekkityö, Ihmiset - 09.01.2025 at 10:10
Farmanian uusi toimitusjohtaja Miina Pulkkinen on ihmisten hyvinvoinnista kiinnostunut kauppatieteiden maisteri, joka aikoo huolehtia siitä, että työntekijät viihtyvät ja apteekit saavat palvelua kohtuuhinnalla.
Kun Miina Pulkkinen aloitti henkilöstöpalveluyritys Farmanian toimitusjohtajana syyskuussa, hän ajeli ensi töikseen autolla ympäri maata ja tutustui yhtiön toimintaan kaikkien kuuden aluepäällikön luona Pohjois-Suomesta etelään.
Maakuntakierroksellaan hän tapasi nelisenkymmentä apteekkaria ja sai kauppatieteen maisterina hyvän yleiskuvan apteekkialasta. Aiemmin työurallaan hän on sivunnut lääkehuoltoa toimiessaan johtotehtävissä hoivakotiketjussa, hammaslääkäri- ja lääkäripalveluissa sekä päihde- ja mielenterveyspalveluissa.
– Tässä työssä täytyy osata lukea raportteja ja faktatietoa, mutta lukujen tulkitsemiseksi pitää jutella ihmisten kanssa. Ihmisvetoisen palveluliiketoiminnan ymmärtäminen vaatii kumpaakin taitoa, hän sanoo.
Kierroksella kävi selväksi, että apteekkien työvoimatarpeissa on suurta alueellista vaihtelua. Farmaseuttipula vaivaa erityisesti Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin pienissä kunnissa. Eksoottisena pidettyyn Lappiin on Pulkkisen mukaan kuitenkin usein löydettävissä innokkaita keikkatyöntekijöitä.
Farmaseuttipula ei kuitenkaan ole vain syrjäseutujen ongelma, vaan se koettelee suuriakin kaupunkeja, erityisesti Turun seutua. Pulkkisen mukaan Åbo Akademista valmistuvat farmaseutit eivät jää töihin alueen apteekkeihin, vaan palaavat usein ruotsinkielisille kotipaikkakunnilleen.
Sen sijaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla työntekijöiden löytäminen on helpottunut.
– Työntekijöiden määrä ei ole lisääntynyt, mutta heikentynyt yleinen taloustilanne ja ostovoiman lasku ovat saaneet monet osa-aikaiset tekemään enemmän tunteja. Ihmiset ovat myös hanakampia palaamaan perhevapailta töihin, Pulkkinen kertoo.
Apteekkariliiton ääni kuuluu selkeämmin
Pulkkinen valittiin Farmanian toimitusjohtajaksi samassa yhteydessä, kun Apteekkariliitto ilmoitti ostavansa loputkin yhtiöstä sen perustajaosakkaalta ja entiseltä toimitusjohtajalta, proviisori Marianne Hovilta.
– Apteekkariliiton täysi omistajuus tarkoittaa sitä, että yhden omistajan ääni kuuluu nyt selkeämmin ja omistajaohjauksessa tahtotilat välittyvät kirkkaammin, Pulkkinen sanoo.
Varsinaisia päätöksiä vahvemman omistajaohjauksen tuomista mahdollisista muutoksista ei ole vielä tehty, sillä toimitusjohtaja ja johtoryhmä vasta työstävät ensi vuoden budjettia ja toimintasuunnitelmaa.
Pulkkinen itse toivoo Farmanialle nykyistä tiiviimpää yhteistyötä Apteekkariliiton ja sen tytäryhtiöiden kanssa.
Pulkkisen mukaan Farmania katsoo avoimesti myös uusia kumppanuuksia ja liiketoimintamalleja. Suunnitteilla on pilottityyppisiä kokeiluja, joilla yhtiö voi vastata apteekkien ja lääketeollisuuden tarpeisiin.
Kilpailutilanne enteilee yrityskauppoja
Farmania on kasvanut apteekkialan johtavaksi henkilöstöpalveluyritykseksi reilussa kymmenessä vuodessa. Marianne Hovi perusti yhtiön vuonna 2012 omaksi toiminimekseen, jotta pystyi tekemään farmasian opiskelijana työvuoroja eri apteekeissa. Töitä riitti myös opiskelukavereille, ja toiminta laajeni yhä uusiin apteekkeihin pääkaupunkiseudulta Lappiin asti.
Farmanian palveluja on käyttänyt jo yli 400 apteekkia. Yhtiö työllistää noin 250 osa- tai kokoaikaista työntekijää. Toimintaa organisoimaan tarvitaan noin 20 hengen toimistotiimi, johon kuuluvat työvuorokoordinaattorit ja assistentit, hr-, markkinointi-, rekrytointi- ja koulutushenkilöstö sekä ympäri Suomen työskentelevät seitsemän alue- ja asiakkuuspäällikköä. Osa-aikainen työskentely on melko yleistä myös Farmanian toimistotiimissä.
Toiminnan ytimessä on farmaseuttisen työvoiman välittäminen pääasiassa apteekeille, mutta Farmania tarjoaa henkilöstöpalveluja myös terveys-, hyvinvointi- ja kosmetiikka-alan yrityksiin sekä lääketeollisuuteen.
Työntekijöistä yli 90 prosentilla on farmasian alan tutkinto. Loput ovat esimerkiksi kosmetologeja, fysioterapeutteja tai myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia – joukkoon kuuluu jopa kampaaja siltä varalta, jos lääkeyritykset tarvitsevat myyntiedustajaa apteekeissa myytäville hiustenhoitotuotteilleen.
Vaikka Farmania on liikevaihdolla ja työntekijämäärällä mitattuna alan markkinajohtaja, kilpailijat hengittävät niskaan. Apteekkien henkilöstövuokrauksessa toimii Farmanian lisäksi neljä suurehkoa ja joukko pienempiä yrityksiä.
– Toimialalla tullaan näkemään lähitulevaisuudessa todennäköisesti yrityskauppoja, Pulkkinen arvioi.
Osa apteekkareista on kokenut Farmanian hintojen olevan kalliimpia kuin kilpailijoilla.
– Hintaan vaikuttaa paljon se, asuuko paikkakunnalla meidän työntekijöitä vai joutuvatko he matkustamaan sinne kauempaa. Meidän tavoitteemme ei ole missään nimessä olla hintaveturi, joka nostaa henkilöstövuokrauksen kuluja, vaan pyrimme tarjoamaan maantieteellisesti kattavaa palvelua kohtuuhintaan, Pulkkinen sanoo.
Farmanian prosessit hiotaan paremmiksi
Farmania on aiemmin henkilöitynyt pitkälti Marianne Hoviin, mikä on uuden toimitusjohtajan mukaan ollut hyvä asia.
– Yrittäjävetoisuus on tuonut tietynlaista toimintakulttuuria, ja haluan säilyttää siitä mahdollisimman paljon. Emme aio rakentaa turhaa hierarkiaa tai byrokraattisia päätöksentekoketjuja, Pulkkinen sanoo.
Ammattijohtajana hän aikoo tuoda Farmaniaan uudenlaista liiketoiminnan osaamista. Tarkoituksena on parantaa palveluntuottamisen ja asiakaspalvelun prosesseja, mikä tuo lisää nopeutta, toimintavarmuutta ja tasalaatuista palvelua.
– Meillä tehdään vielä paljon käsityötä asioissa, joissa voitaisiin hyödyntää automaatiota ja tekoälyä. Me esimerkiksi pyöritämme manuaalisesti 250 ihmisen työvuorolistoja, vaikka meillä on robotti apunamme.
SPR:n vapaaehtoisena lapsesta asti
Pulkkinen on kotoisin Satakunnasta, pienestä Euran kunnasta. Varhaisteininä hän muutti valokuvaajana työskennelleen äitinsä ja tämän puolison kanssa Kuusamoon ja Sallaan.
Yläasteen lopun hän kävi sisäoppilaitoksessa Aitoossa Pirkanmaalla. Vain 15-vuotiaana hän muutti yksin Helsinkiin lukio-opintojen perässä. Hän kuvailee nuorta itseään luonnontiedelukion nörttitytöksi, joka pääsi fysiikkakilpailun palkintona Teknilliseen korkeakouluun.
Teknillisen fysiikan opinnot eivät tuntuneet omilta, joten hän kouluttautui sen sijaan valokuvaajaksi ja kuvankäsittelijäksi. Valinta tuntui luontevalta, koska hänen suvussaan on ollut valokuvaajia viidessä sukupolvessa. Pulkkinen työskenteli jonkin aikaa muun muassa hääkuvaajana, kunnes kiinnostavampi urapolku alkoi hahmottua pitkäaikaisen harrastuksen kautta.
Pulkkinen oli toiminut lapsesta lähtien Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoisena. Nuorena hän toimi ohjaajana vammaisille nuorille, koulutti uusia nuoriso-ohjaajia, organisoi koulutustoimintaa ja oli järjestämässä isoja leirejä. Hänet valittiin myös Kanadaan vetämään Global Issues -symposiumeja muille vapaaehtoisille.
Hän on toiminut useissa SPR:n luottamustehtävissä, kuten Suomen Punaisen Ristin neuvostossa, piirin hallituksissa ja valtuustoissa.
– Ihmisten hyvinvointi ja maailmanparantaminen on ollut jollain lailla minussa aina. Se ei tarkoita sitä, että pitäisi lopettaa sodat ja ilmastonmuutos kerralla, vaan maailmaa voi muuttaa esimerkiksi yksi työpaikka kerrallaan, varmistamalla työntekijöille paremmat työolot.
Parikymppisenä hän alkoi ajatella, että koulutusta ja valmennusta olisi kiva tehdä työksi.
– Olen edelleen kiitollinen ystävälleni, joka kysyi, miksi en hakisi Kauppakorkeakouluun.
Henkilöstö on kriittinen voimavara Farmanialle
Helsingin kauppakorkeakoulun opiskelijana Pulkkinen päätyi sattumalta kesätöihin terveysteknologiaa valmistavaan Planmecaan. Valmistuttuaan hän jäi samaan konserniin kuudeksi vuodeksi töihin markkinoinnin ja myynnin asiantuntijaksi.
Seuraava työpaikka oli terveyspalvelukonserni PlusTerveys, jossa hän toimi markkinointipäällikkönä, asiakkuusjohtajana, kehitysjohtajana ja lopulta liiketoimintajohtajana.
– Minulla ei ole koskaan ollut selkeää urasuunnitelmaa. Olen aina tehnyt täysillä sitä työtä, mitä kulloinkin teen, ja yleensä se on palkittu lisätyöllä. Olen pyrkinyt siihen, että työtehtävät ovat itselleni antoisia ja haastavia, että niillä on jokin isompi merkitys yhteiskunnallisesti esimerkiksi väestön terveyden ja hyvinvoinnin lisäämisessä.
Suunterveyden huollon ja lääkäripalveluiden parista Pulkkinen siirtyi liiketoimintajohtajaksi päihde-, mielenterveys- ja lastensuojelupalveluja tuottavalle A-klinikalle.
Seuraava askel uralla oli toimitusjohtajuus Hoivamme-hoivakotiketjussa, jonka hän kasvatti startupista ketjuksi ja laittoi lopulta myyntikuntoon.
– Saimme palkattua lähes 350 sairaanhoitajaa kahdessa vuodessa, vaikka hoitajista on pulaa. Se antoi hyvän pohjan henkilöstöpalvelualalla työskentelyyn, koska henkilöstö on kriittinen voimavara myös Farmanialle.
Lue myös
Farmaseuttipulaan etsitään kiivaasti ratkaisuja
Farmaseutti saa paikan! Apteekkien työntekijäpula pahenee
Nuoret farmaseutit vaihtelunhaluisia
Uusien työntekijöiden rekrytointi on Farmanialle olemassaolon perusedellytys. Yhtiö sponsoroi opiskelijarientoja, koska tuoreet opiskelijat ovat Pulkkisen mukaan yhdessä hujauksessa siinä vaiheessa, että pystyvät tekemään apteekeissa osa-aikatöitä.
Farmasian opiskelijoille ja nuorille ikäluokille on tyypillistä vaihtelunhalu ja oman paikan etsiminen työelämässä. Moni kiertää apteekeissa tutustumassa erilaisiin työympäristöihin ja toimintakulttuureihin.
– Jos nuori ihminen sitoutuu työpaikkaan vuodeksi, hän on omasta mielestään sitoutunut todella pitkäksi ajaksi. Hän pitää itsestään selvänä oikeutta vaihtaa työpaikkaa usein ja kokeilla kaikkea. Usein vasta asuntolaina ja lapset saavat ihmiset pysähtymään vakituiseen työpaikkaan, Pulkkinen sanoo.
Farmanian työntekijöissä painottuvat nuorten lisäksi myös varttuneemmat työntekijät, sillä henkilöstön keski-ikä on 39 vuotta. Eläkeiän ylittäneet jatkavat harvoin keikkatyöntekijöinä, vaikka Pulkkisen mukaan he olisivat hyvä reservi farmaseuttipulaan.
Työyhteisö vuokratyöntekijöille
Työntekijöistä huolehtiminen on keskeistä Farmanian toiminnalle. Työntekijöillä on vapaus työskennellä joustavasti elämäntilanteensa mukaan. Palkka pidetään motivoivana, ja tarjolla ovat yksityinen työterveyshuolto sekä mahdollisuus koulutukseen ja urapolkujen rakentamiseen.
Ennen kaikkea farmanialaisille on pyritty rakentamaan kannustava ja mukava työyhteisö.
– Vuokratyöntekijät eivät ole kaikissa apteekeissa osa työyhteisöä, mikä on harmi. Pyrimme luomaan heille yhteisöjä muiden meidän työntekijöiden kesken, Pulkkinen sanoo.
Vuosittain työntekijöille järjestetään useita koulutus- ja virkistystilaisuuksia, joissa on mahdollisuus sosiaalisiin kohtaamisiin. Yhteisiä kaikille ovat Farmania-päivä sekä kick off -tapahtumat vuoden alussa ja syksyllä. Lisäksi jokaisella alueella on omat hyvinvointikioskit, jotka tarjoavat liikuntaa ja hyvinvointia, kuten savityökursseja, kukkien sidontaa tai ilmajoogaa.
Miina Pulkkinen kuvailee itseään muutos- ja kasvujohtajaksi. Hän aikoo johtaa Farmaniaa jämäkästi ja päämäärätietoisesti, mutta inhimillisellä otteella.
– Olen suorapuheinen ja avoin, mutta myös varsin inhimillinen ja ymmärtäväinen. Jos työntekijöillä on ongelmia, ratkomme niitä yhdessä. Työntekijöiden täytyy tietää työn tavoitteet, ja vaadin, että sovitut asiat hoidetaan. En kuitenkaan mikromanageroi, vaan annan ihmisille tilaa.
Aktiivista elämää vapaa-ajalla
Pulkkinen asuu Espoon Lintuvaarassa aviomiehensä ja 14-vuotiaan poikansa kanssa. Hän harrastaa talon ja puutarhan hoitoa, astangajoogaa, mentorointia, eväsretkeilyä ja moottorikelkkailua. Aivan erityisesti hän pitää matkailusta.
Hän on matkustanut lähes kaikissa Euroopan maissa, jonkin verran Pohjois-Amerikassa ja paljon Aasian suunnalla. Opiskeluaikoina hän asui Kiinan Shanghaissa, josta teki esimerkiksi reppureissun Tiibetiin, Himalajan ylängöille.
Pojan synnyttyä perhe asui jonkin aikaa Thaimaassa Samuin saarella. Myös Intia ja Malesia ovat tulleet tutuiksi. Viime kesällä hän oli poikansa kanssa Japanissa kolme viikkoa.
– Kulttuurin näkökulmasta kiinnostaisi matkustaa Pohjois-Afrikkaan tai Lähi-Itään, mutta nykyisen maailmanpoliittisen epävakauden vuoksi se ei ole järkevää. Korvikkeena matkustan moottoriveneellä perheen kanssa mökille Loviisan saaristoon!
Ystäväpiirissä hän on tunnettu pikkujoulujen järjestäjä, joka iltojen pimentyessä virittelee talon ja terassin täyteen valosarjoja, paistaa kymmenittäin joulutorttuja ja lämmittää litroittain glögiä. Perinteeksi muodostuneisiin pikkujouluihin osallistuu tavallisesti 30–60 henkeä, mutta hän emännöi kutsuja rennolla otteella.
Aktiivisen elämän vastapainoksi hän rentoutuu katsomalla Netflixiä kotisohvalla. Sylissä lepäävät rapsuteltavina itämaiset rotukissat Keijo ja Taneli.
– Tarvitsen ihmisiä ympärilleni voidakseni hyvin, mutta välillä pitää ladata akkuja yksin. On luksusta, kun muu perhe lähtee viikonlopuksi mökille ja saan olla yksin kotona.
Miina Pulkkinen
- Farmanian toimitusjohtajaksi syyskuussa 2024. Valmistunut kauppatieteiden maisteriksi, opiskeli Helsingin kauppakorkeakoulussa markkinointia ja johtamista.
- Työskennellyt aiemmin johtotehtävissä Hoivamme-hoivakotiketjussa, A-klinikalla ja PlusTerveydessä sekä hallitusammattilaisena Denstalissa ja Neubitissa.
- Asuu Espoon Lintuvaarassa. Perheeseen kuuluvat aviomies, 14-vuotias poika ja kaksi itämaista kissaa. Aviomiehen kautta kaksi aikuista bonuslasta sekä 3-vuotias bonuslapsenlapsi.
- Harrastaa talon ja puutarhan hoitoa, hyötyviljelyä, moottorikelkkailua, astangajoogaa, mentorointia, eväsretkeilyä ja matkailua.