Lääketilasto 2023: Myydyimpien itsehoitolääkkeiden joukossa useita riskilääkkeitä
Talous - 10.01.2025 at 09:33
Kulutetuin itsehoitolääke oli asetyylisalisyylihappo, jonka käyttöä ei tulisi aloittaa ilman lääkärin ohjetta. Paljon käytetyistä itsehoitolääkkeistä voi koitua haittaa paitsi käyttäjälleen, myös ympäristölle.
Kela ja Fimea ovat julkaisseet vuoden 2023 lääketilaston, josta selviävät muun muassa lääkkeiden myynti- ja kulutustilastot.
Lääkkeiden kokonaismyynti vuonna 2023 oli 3 854 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen oli 2,6 prosenttia.
Kokonaismyynnistä reseptilääkkeiden osuus oli 2 552 miljoonaa euroa ja itsehoitolääkkeiden 402 miljoonaa euroa. Molemmissa ryhmissä myynti kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna. Loput 900 miljoonaa euroa olivat laitosmyyntiä.
Lääkekorvauksia maksettiin vuonna 2023 kaikkiaan 1 792 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen oli reilu prosentti.
Lääkkeiden kokonaismyynti 2023
Päivitetty
Apiksabaani oli myydyin lääkeaine
Vuonna 2023 myydyin lääkeaine oli apiksabaani, jonka tukkumyynti oli 73 miljoonaa euroa. Myynti lisääntyi edellisvuoteen verrattuna 12 prosenttia.
Abiksabaani on veren hyytymistä estävä lääke, joka annetaan suun kautta tablettimuodossa. Lääkkeen patenttisuoja päättyi viime vuonna, ja odotettavissa on, että lääkeaineen hinnat laskevat kuluvana vuonna huomattavasti.
Lue myös
Lääkesäästöt Kohta rytisee: Suomen myydyimmät lääkkeet mukaan hintakilpailuun – Näin kilpailu tuo säästöjä
Toiseksi myydyin lääkeaine oli nikotiini, jonka tukkumyynti oli 71 miljoonaa euroa.
Nikotiini oli vuosia myydyin lääkeaine, mutta keväällä 2023 Fimea linjasi, että muuhun kuin lääkinnälliseen käyttöön tarkoitettuja nikotiinipusseja ei enää luokitella lääkelain pohjalta lääkkeeksi pelkästään niiden sisältämän nikotiinin vaikutuksen perusteella.
Lääkkeellisten nikotiinikorvaushoitovalmisteiden myyntimäärät eivät siis enää suoraan heijasta nikotiinivalmisteiden kokonaismyyntimääriä. Kyselytutkimusten perusteella kuitenkin tiedetään, että nikotiinipussien käyttö on erityisesti 15–29-vuotiaiden keskuudessa jopa kolminkertaistunut vain kahden vuoden aikana, ja nikotiinia käytetään entistä enemmän myös päihtymistarkoituksessa.
Myydyimpiin itsehoitolääkkeisiin liittyy riskejä ja väärinkäyttöä
Vuoden 2023 myydyin itsehoitolääke oli aiempaan tapaan tulehduskipulääke ibuprofeeni. Toiseksi myydyin oli kipu- ja kuumelääke parasetamoli. Molemmat lääkeaineet sisältyvät kansalliseen riskilääkeluokitukseen.
Lääketilastossa muistutetaan, että ibuprofeeniin liittyy ruoansulatuskanavien haittoja ja parasetamoliin jopa hengenvaarallisen yliannostuksen riski.
Kolmanneksi myydyin itsehoitolääke oli ummetuslääke makrogoli, jonka tukkumyynti kasvoi lähes viidenneksellä. Makrogolin jälkeen toiseksi eniten myynti lisääntyi ksylometatsoliinilla, jota käytetään nenäsumutteena nenän tukkoisuuden lyhytaikaiseen hoitoon.
Lääketilastossa huomautetaan, että ksylometatsoliiniin liittyy myös virheellistä pitkäaikaiskäyttöä, joka aiheuttaa niin kutsuttua lääkenuhaa. Tällöin nenän limakalvo tottuu lääkevaikutukseen, minkä seurauksena tarvittavat lääkeannokset suurenevat, ja lääkkeen käytön lopettaminen hankaloituu nenän tukkoisuuden voimakkaan lisääntymisen vuoksi.
Pitkäaikaisesta lääkekäytöstä vieroittautuminen vaatii usein lääkärin apua, ja lääkenuhan onkin arvioitu olevan syynä jopa 1–9 prosentissa korva-, nenä- ja kurkkutautien ja allergologian vastaanottokäynneistä.
Lue myös
Pääkirjoitus Lisää lääkkeitä vai lisää onnistunutta hoitoa?
Kipugeeleihin voi liittyä ympäristöhaittoja
Myydyimpien itsehoitolääkkeiden joukossa oli myös tulehduskipulääke diklofenaakki, jota käytetään paikallisesti ihogeelinä.
Lääkkeen käyttäjälle paikalliskäyttö on tablettimuotoista tulehduskipulääkettä turvallisempaa, mutta tässä muodossa diklofenaakkiin liittyy ympäristöriski, koska sitä ei pystytä nykytekniikalla poistamaan jätevesistä.
Diklofenaakki sisältyykin EU:n vesipuitedirektiivin tarkkailulistalle ja on pintavesistä seurattava aine. Se on haitallista erityisesti kaloille ja vedessä eläville selkärangattomille kuten simpukoille.
Asetyylisalisyylihappo reseptille?
Myydyimpien lääkkeiden lisäksi Kelan ja Fimea ovat listanneet kulutetuimpia lääkkeitä. Vuonna 2023 kulutetuin itsehoitolääke oli asetyylisalisyylihappo, jota käytetään perinteisesti pieniannoksisena tablettina suun kautta verisuonitukosten ehkäisyyn.
Myös asetyylisalisyylihappo sisältyy kansalliseen riskilääkeluokitukseen siihen liittyvien maha-suolikanavan haittojen ja jopa vakavien verenvuotojen riskin vuoksi. Sen käyttöä ei tulisikaan koskaan aloittaa ilman lääkärin nimenomaista ohjetta.
Lääketilastossa huomautetaankin, että itsehoidon sijaan voisi olla tarkoituksenmukaisempaa, että lääkettä toimitettaisiin tulevaisuudessa vain lääkemääräyksellä.
Kymmenen kulutetuimman itsehoitolääkeaineen joukossa on myös kaliumkloridi, joka sekin sisältyy kansalliseen riskilääkeluokitukseen. Myöskään kaliumkloridin käyttöä ei tulisi aloittaa ilman lääkärin nimenomaista ohjetta ja hoidon asianmukaista seurantaa, koska kaliumin puutetta ei voi itse todeta ja omatoimisen tai kontrolloimattoman käytön tunnettuna riskinä on veren kaliumpitoisuuden liiallinen nousu ja tähän liittyvät hermoston ja sydämen jopa hengenvaaralliset toimintahäiriöt.
Lääketilaston mukaan myös kaliumkloridin toimittamista vain lääkemääräyksellä olisi tulevaisuudessa tarkoituksenmukaista harkita.
Biosimilaarien määrääminen kasvaa, säästöjä kertyy
Lääketilastosta selviää myös, että biologisten lääkkeiden määräämisen ohjaus alkaa vähitellen tuottaa tulosta. Lääkäreillä on vuoden 2023 alusta alkaen ollut lakisääteinen velvollisuus määrätä edullisinta biologista valmistetta. Lisäksi biologisten lääkkeiden lääkevaihto apteekeissa on alkanut vaiheittain viime keväänä, ja kuluvan vuoden alusta apteekkivaihdon piiriin ovat tulleet lähes kaikki biologiset lääkkeet.
Lääketilaston mukaan näiden toimien edistämä hintakilpailu vaikuttaa pienentäneen korvausmenoja 8 miljoonalla eurolla vuodesta 2022 sellaisissa biologisissa lääkkeissä, joilla on avohoidossa saatavilla yksi tai useampi biosimilaari.
Esimerkiksi reuman hoidossa käytettävän adalimumabin korvausmenot pienenivät 16 prosenttia, vaikka lääkkeestä korvauksia saavien potilaiden määrä kasvoi 10 prosenttia.
Vuoden 2023 lääketilasto löytyy kokonaisuudessaan täältä.