Hyppää sisältöön

Apteekkari Tuomo Lahden ei tarvitse miettiä, mihin hän käyttäisi talviaikaan siirtymisestä syntyvän lisätunnin ensi viikonloppuna. 

Tulevana viikonloppuna Eurooppa siirtyy talviaikaan, ja kelloja siiretään tunti taaksepäin. Apteekit kannustavat taas ihmisiä käyttämään lisätunnin liikuntaan.

Hengitysliitto ja apteekit järjestävät lisäaikaa liikunnalle –tapahtumia tänä vuonna jo 21. kerran. Vähänkyrön apteekin apteekkarille Tuomo Lahdelle on selvää, että hän lähtee lenkkipolulle itsekin.

– Aivan varmasti, Lahti vakuuttaa.

Tuore apteekkari ei ole vielä ehtinyt ottaa käyttöön liikkuja apteekki -konseptia, mutta liikunta tulee asiakkaiden kanssa puheeksi muutenkin. Usein sen sen ottaa esiin asiakas itse, esimerkiksi korkeasta verenpaineesta tai tyypin 2 diabeteksesta kärsivä potilas.

– Kyllä liikunnan merkitys on sisäistetty hyvin. Aloittaminenkin onnistuu yleenäs melko helposti, mutta liikunnan sisäistäminen säännölliseksi osaksi elämää onkin jo vaikeampaa. Siihen moni tarvitsisi tukea.

Lahdella juokseminen on elämäntapa. Esimerkiksi viikon päästä viikonloppuna ohjelmassa on 35 kilometrin polkujuoksu Kurikasta Ilmajoelle.

Lääkärintarkastus herätti

Kolmenkympin kriisistä se lähti. Kohonneista kolesteroliarvoista ja vatsamakkaroista vyön päällä.

Lahti työskenteli tuolloin Seinäjoen 1. apteekissa proviisorina. Monen silmiin hän oli hyvässä kunnossa, ja kympin juoksulenkitkin sujuivat kevyesti.

Mutta lääkärin katse rutiinitarkastuksessa kertoi toista, kuten myös oma olo.

– Vaikka juoksin silloinkin paljon, niin ehkä ne muut elämäntavat eivät sitten olleet niin hyviä, Lahti nauraa nyt.

Hän sitoi lenkkarit jalkaan hiukan useammin, pidensi matkoja, nosti vauhtia. Sitä on nyt jatkunut kymmenen vuotta.

Juokseminen vähentää paineita

Lahti otti maaliskuussa vastaan elämänsä ensimmäisen oman apteekin eli Vaasan Vähänkyrön apteekin ja sen sivuapteekin.

Uuden apteekkarin arki on kiireistä ja stressaavaa. Lahti on kuitenkin oppinut vähentämään paineitaan juoksemalla.

– Arvot ovat tippuneet huimasti kymmenen vuoden takaisesta.

Tuoreella yrittäjällä on töitä yli oman tarpeen, mutta juoksemisesta hän ei luovu. Mielellään neljä kertaa viikossa pitää päästä 10-30 kilometrin lenkille. Harrastus näkyy myös kotona.

– Vaimo sanoo, että mulla on liikaa lenkkareita. Eteiseen ei mahdu enää muita kenkiä, Lahti nauraa taas.

Tuomo Lahti rakastaa kenkiä, jotka tukkivat eteisen ja kirkastavat mielen.

Lenkkareita tarvitaan, sillä Lahti juoksee vuodessa 1000-2000 kilometriä.

– Juoksu on minulle tietynlaista mindfulnessia, se antaa hyvää oloa ja aikaa olla rauhassa ajatusten kanssa.

Lääkäritilanne koheni, etäpalvelu oheni

Vaasan Vähänkyrön apteekki on apteekkikentällä oikeastaan pieni kuuluisuus, sillä sinne perustettiin kolmisen vuotta sitten ensimmäinen apteekin yhteydessä toimiva etälääkäripalvelu.

Vähässäkyrössä oli huono lääkäritilanne, ja silloinen apteekkari Samuli Ojala lähti rohkeasti hakemaan uutta ratkaisua.

Etälääkäripalvelu on edelleen käytössä, mutta nykyään paikkakunnalla pääsee tavallisellekin vastaanotolle.

– Palvelu tunnetaan kyllä täällä hyvin, ja sitä käyttäneet ovat kokeneet sen hyväksi. Tällä hetkellä täällä on kuitenkin loistava lääkäritilanne, eikä palvelun tuottaja myöskään markkinoi palveluaan kovinkaan paljon, joten käyttö on aika vähäistä.

Lahti kiittelee Vähänkyrön apteekin edellisiä apteekkareita lämpimästi.

– Pää- ja sivuapteekkia on kehitetty ja hoidettu varsin hyvin. Oli helppo ottaa apteekit vastaan. Täällä on uskollisia asiakkaita ja mitä mainioin henkilökunta.

Urapolulle siskon jäljissä

Lenkkipolkujen lisäksi Lahti on seurannut urallaan omaa siskoaan. Muutaman kerran myös sattuma on puuttunut peliin.

Lahti päätyi opiskelemaan farmasiaa isosiskonsa Susanna Kohtasen kehotuksesta. Tämä oli jo edennyt opinnoissaan proviisorivaiheeseen.

Sää suosi juoksijaa kotimaisemissa Seinäjoella viime syksynä.

Lahtikin haki proviisorikurssille. Hän sai kuitenkin Kuopion yliopistosta hylkäävän tuloksen ja tyytyi kohtaloonsa jatkaa töitään farmaseuttina.

Myöhemmin selvisi, että pääsykokeiden tarkastuksessa oli käynyt virhe, ja kymmeniä hakijoita oli hylätty väärin perustein. Lahtikin sai pahoittelukirjeen – ja opiskelupaikan.

Valmistumisensa jälkeen Lahti halusi palata kotikuntaan Seinäjoelle. Sieltä aukenikin juuri sopivasti proviisorin äitiyslomasijaisuus – isosisko Susanna kun oli pian saamassa ensimmäisen lapsensa.

Sisarukset ehtivät työskennellä proviisorikollegoina Seinäjoen 1. apteekissa toistakymmentä vuotta. Sitten Susanna sai apteekkiluvan Evijärven apteekkiin.

Pikkuveli seurasi taas isosiskonsa jälkiä – jälleen sattuman kierrättämänä.

Vähänkyrön apteekkilupa myönnettiin alun perin ihan toiselle hakijalle. Tämä ei kuitenkaan ottanut apteekkia vastaan, joten lupa tuli uudelleen Fimean käsittelyyn ja päätyi lopulta Lahdelle.

Nyt sisarukset hoitavat apteekkeja noin sadan kilometrin päässä toisistaan. Kumpikin asuu perheineen Seinäjoella.

– Ollaan aina oltu tosi läheisiä, se on kyllä loistava juttu. Voimme aina soittaa toisillemme ja kysyä mielipidettä. Usein jo se, että puhuu asian auki toiselle auttaa löytämään ratkaisuja. Asiat ikään kuin jäsentyvät paremmin.

***

Vähänkyrön apteekki

Mitä mieltä olit artikkelista?

Agreed 0 times
Said to be thoughtful 0 times
Has raised questions 0 times
Disagreed 0 times