Kansanedustajat kehittäisivät apteekkijärjestelmää maltillisesti
- 15.12.2016 at 02:52
Vimma apteekkitoiminnan vapauttamiseksi hämmentää kansanedustajia.
Vimma apteekkitoiminnan vapauttamiseksi hämmentää kansanedustajia, joiden mielestä apteekkijärjestelmä toimii pääosin hyvin ja terveydenhuollossa riittää kiireellisempääkin uudistettavaa.
Neljä suurinta puoluetta pohtivat parhaillaan kantojaan apteekkijärjestelmän kehittämiseen.
Puolueiden kansanedustajat, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Annika Saarikko (kesk.), Sari Sarkomaa (kok.), Ritva Elomaa (ps., varajäsen) ja Anneli Kiljunen (sd.) istuivat Apteekkarin pöytään marraskuussa.
Yhdenkään puolueen virallinen kanta ei ehtinyt tulla julki ennen Apteekkarilehden keskustelua. Joitakin linjauksia Apteekkarin pöydässä kuitenkin jo tehtiin.
Annika Saarikko sanoi ensinnäkin kaipaavansa keskusteluun tarkkuutta.
– Moni puhuu vapauttamisesta, mutta ei kerro, mitä tarkalleen ottaen haluaisi vapauttaa: apteekkien määräsääntelyn, itsehoitolääkkeet vai proviisoripohjaisen omistuksen?
Saarikon mielestä terveydenhuollossa on juuri nyt huomattavasti tärkeämpiäkin asioita pohdittavana.
– Minulle prioriteetti on sote-uudistuksen onnistuminen. Meillä on ollut kymmenen vuoden ajan käynnissä Suomen terveyspolitiikan suurin reformi, jossa ollaan jo aika pitkällä. Apteekit ja lääkehuolto ovat vain yksi osa tätä kokonaisuutta.
Asiat eivät ole huonosti
Anneli Kiljunen kertoi olevansa hämmentynyt apteekkien ympärillä vellovasta keskustelusta.
– Jostain on tullut ajatus, että asiat olisivat huonosti, vaikka ne ovat hyvin. Ajatellaan, että apteekkialan kilpailutus ja vapauttaminen toisivat onnen.
Kiljunen muistutti, että Suomen apteekkijärjestelmä toimii kansainvälisesti erittäin hyvin ja luotettavasti.
– Sitä tulee kehittää hallitusti, esimerkiksi sivuapteekkeja lisäämällä ja palveluja kehittämällä.
Kiljunen kertoi pelkäävänsä, että uudistamisen vimmassa saatetaan tehdä ratkaisuja, joissa unohdetaan perusasiat.
– Asiakkaat saavat apteekeissa erittäin hyvää ohjausta. Voimme Suomessa luottaa lääkkeiden saatavuuteen, mikä ei ole itsestään selvää edes muissa Pohjoismaissa.
Ritva Elomaa (ps.) totesi, että apteekkikeskustelua tulee jatkaa ja syventää. Hänellekin oli epäselvää, miltä osin apteekkialaa on esitetty vapautettavaksi.
– Ennen kuin mitään muutoksia aletaan tehdä, pitää harkita todella tarkasti, miten vapauttaminen muuttaisi kokonaisuutta. Potilasturvallisuus ja lääkkeiden alueellinen saatavuus eivät saa vaarantua. Nykyistä verkostoa ei kannata tuhota.
Sari Sarkomaa (kok.) muistutti, että apteekki on Suomen käytetyin terveyspalvelu ja suomalaiset ovat apteekkeihin tyytyväisiä.
– Keskustelusta on unohtunut, että meidän pitää turvata kattava apteekkiverkosto ja lääkkeiden käytön neuvonta. Lääkkeiden oikea käyttö tuo kustannustehokkuutta koko terveydenhuoltoon.
Terveydenhuollon kärki edellä
Keskustelussa tuli selväksi, että kansanedustajat arvostavat alueellisesti kattavaa apteekkiverkostoa, lääkkeiden hyvää saatavuutta, lääkitysturvallisuutta sekä lääkeneuvontaa, jota korkeasti koulutetut ammattilaiset apteekeissa tarjoavat.
Apteekkijärjestelmän perusrakennetta he pitävät hyvänä, mutta sitä pitäisi avata kilpailulle hallitusti. Parhaiten se onnistuisi sote- uudistuksen yhteydessä, terveydenhuollon kärki edellä.
Keskustelijat olisivat valmiita lisäämään apteekkien määrää, kunhan pidetään tiukasti kiinni proviisoriomistajuudesta.
– Me tuemme pienyrittäjyyttä ja apteekkien säilymistä kotimaisessa omistuksessa, koska silloin apteekkitoiminnan verotkin maksetaan Suomeen, Elomaa sanoi.
Keskustelijoista kukaan ei toivonut Norjan tai Ruotsin kaltaista täysin vapaata kilpailutilannetta, jossa kansainväliset ketjut hallitsevat alaa.
– Ketjuohjaus johtaa helposti lääkkeiden saatavuusongelmiin ja terveydenhuollollinen näkökulma unohtuu. On hyvä katsoa naapurimaita. Eikö Virokin palannut takaisin apteekkien proviisoriomistajuuteen? Ei tehdä Suomessa samoja virheitä, Sarkomaa sanoi.
Hallituksella ei ole kantaa
Saarikko muistutti, että hallitusohjelmassa ei lue suoraan mitään kilpailun lisäämisestä apteekkialalla tai apteekkijärjestelmän vapauttamisesta.
Hallituksella ei myöskään ole aiheeseen kollektiivista kantaa.
– Kuitenkaan kukaan ei voi jättää huomiotta yhteiskunnan maksamien lääkemenojen jatkuvaa kasvua tällaisessa taloustilanteessa ja vanhenevassa Suomessa. Siksi apteekkijärjestelmä on väistämättä yksi osa lääkehuollon ketjua, joka pitää arvioida.
Hän antoi kiitosta Apteekkariliitolle alaan kohdistuvien paineiden huomaamisesta.
Apteekkariliitto ehdotti lokakuun lopussa, että apteekkilupien määrää lisättäisiin, sivuapteekkien perustamista helpotettaisiin, lääketaksaa uudistettaisiin ja apteekin roolia osana terveydenhuoltoa vahvistettaisiin.
Liitto ilmoitti myös olevansa valmis kokeilemaan hintakilpailua reseptivapaissa lääkkeissä, kunhan muutosten vaikutuksia seurataan.
Saarikon mielestä liitto toi alan kehitysehdotuksia pöytään kreivin aikaan.
Apteekista vai kaupasta?
Elomaa kertoi, että Perussuomalaiset ovat keskustelleet paljon lääkkeiden hinnoista, apteekkien katteesta, apteekkareiden tuloista ja siitä, missä määrin itsehoitolääkkeitä voisi olla saatavissa muualtakin kuin apteekista.
Elomaan mielestä joitakin itsehoitolääkkeitä voitaisiin ehkä viedä pois apteekeista. Samaa kertoi harkinneensa Anneli Kiljunen.
Kansanedustajat eivät vielä osanneet sanoa, mitä nämä valmisteet voisivat olla. Kiljusen mukaan mahdollisesti erilaisia rasvoja tai vastaavia, mutta ei missään tapauksessa ainakaan kipulääkkeitä.
– Lähipiirin kokemuksesta tiedän, että useita lääkkeitä käyttäville ihmisille jatkuva särkylääkkeen ottaminen voi lisätä sairausriskejä tai haitallisia sivuvaikutuksia, kuten sairauskohtauksia. Apteekeissa pystytään arvioimaan kokonaislääkitys, Kiljunen totesi.
Samaa mieltä oli Sarkomaa: särkylääkkeitä ei saa päästää kauppoihin. Ruotsissa menetettiin lisääntyneen käytön vuoksi ihmishenkiä, minkä jälkeen parasetamolitabletit vedettiin takaisin apteekkimyyntiin.
Annika Saarikolla ei ollut vielä kantaa itsehoitolääkkeiden myyntikanavaan.
Myös Kokoomus miettii asiaa, kun lääkehuollon kokonaisuus alkaa hahmottua.
– Jos Suomeen tulee lisää sivuapteekkeja, ja lääkkeitä saa terveydenhuollon toimipisteistä ja verkkoapteekeista, onko itsehoitolääkkeitä tarpeen saada vielä kaupoistakin? Niiden myynti edellyttää kuitenkin lääkeneuvonnan antamista, Sarkomaa sanoi.
Järkeä lääkehoitoihin
Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on keskustelu siitä, että apteekkien kate voisi muodostua nykyistä enemmän neuvontatyöstä, jolla ne vahvistavat terveyenhuollon lähipalveluja.
– Perusterveydenhuolto on säästänyt melkein miljardi euroa sillä, että ihmiset saavat terveysneuvontaa apteekeista, Sarkomaa huomautti.
Keskustelijoiden mielestä lääkealan ammattilaisten osaamista voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin tarkoituksenmukaisen lääkehoidon edistämisessä, erityisesti lääkehoitojen arvioinneissa.
Lääkehoitojen järkeistäminen parantaisi terveydenhuollon vaikuttavuutta ja vähentäisi yhteiskunnan kustannuksia.
– Apteekissa oleva osaaminen tulee saada vahvemmin osaksi ihmisten sairauden ja terveydenhoitoa, osaksi sotea, Anneli Kiljunen kiteytti.