Kerrohan kaikki, Antero Vartia
- 28.10.2016 at 03:00
Naapurimaissa apteekin kate ei ole läpinäkyvä, ja siksi vertailut ovat mahdottomia.
KANSANEDUSTAJA Antero Vartia on julkaissut blogissaan lakialoitteen, johon hän kerää nyt eduskunnassa nimiä. Aloite on herättänyt kummastusta ja kysymyksiäkin.
Vartian lakialoitteen perusteluissa on kerrottu, että hän ehdottaa kahta asiaa: apteekkien määrällisistä rajoituksista luopumista sekä lääkkeiden hintojen muuttamista kattohinnoiksi.
Itse aloitteen muutosehdotuksissa hän kuitenkin ehdottaa poistettavaksi kymmenkunta lakipykälää, joiden poistamista hän ei perustele mitenkään, muun muassa apteekkien sijaintia koskevat määräykset. Lisäksi hän sallisi apteekkien ketjuuntumisen – rajoituksetta.
JULKINEN KESKUSTELU on kilpistynyt apteekkilupien määrän ympärille.
Lääkelaissa ei itse asiassa säädetä apteekkien määrällisistä rajoituksista, vaan lääkelaissa on väestökriteeri, joka ohjaa viranomaisten päätöstä perustaa apteekkeja: Apteekkeja tulee olla maassa siten, että väestö, mikäli mahdollista, voi vaikeudetta saada lääkkeitä (Lääkel 39 §).
Vartia ei ehdota tämän pykälän poistamista, vaikka perusteleekin aloitettaan määrällisten rajoitusten poistamisesta.
Sen sijaan hän ehdottaa aloitteessaan alueellisen ohjauksen poistamista. Poistettavaksi ehdotetaan lain 40 §:n säännöstä, jonka mukaan apteekkilupa myönnetään apteekkiliikkeen harjoittamiseen kunnassa tai sen osassa.
Mitään korvaavaa mekanismia, jolla varmistettaisiin apteekkipalveluiden saatavuus tietyllä alueella, hän ei ehdota.
Syystä tai toisesta hän ei avaa myöskään perusteita sille, miksi hän haluaisi luopua alueellisesta ohjauksesta, joka kuitenkin varmistaa kattavat palvelut – itse asiassa hän ei edes kerro perusteluissa, että ehdottaa alueellisesta ohjauksesta luopumista.
VARTIA EHDOTTAA poistettavaksi myös lääkelain 52 §:ää. Tuossa säännöksessä käsitellään sivuapteekkien perustamisen edellytyksiä.
Kun Vartian ehdotuksen mukaan sivuapteekille voisi edelleen saada luvan, mutta edellytyksiä ei laissa ole määritelty, on ilmeisesti niin, että hänen ehdotuksensa mukaan yksi apteekki voisi perustaa rajattoman määrän sivuapteekkeja.
Erityisen kummallinen tämä säännös on siksi, että hän ehdottaa poistettavaksi myös kaikki rajaukset Yliopiston apteekin sivuapteekkien määrältä.
Onko ajatuksena siis se, että maassa on yksi suuri valtio-omisteinen ketju, jolla on rajaton oikeus perustaa apteekkeja?
LAKIEHDOTUKSEN PERUSTELUJEN mukaan lääkkeiden tukkuhinnat ovat Euroopan alhaisimpia, mutta kuluttajahinnat korkeimpien joukossa, ja aloite antaa ymmärtää, että tämä johtuisi apteekkien katteista.
Kattavaa kansainvälistä vertailua kuluttajahinnoista ei ole, ja vaikka olisikin, se ei kertoisi apteekkien katteista, koska lääkkeen hinnassa on monta muutakin elementtiä, kuten arvonlisävero ja apteekkimaksu, jota ei muissa maissa ole.
Ruotsissa ja Norjassa alennukset lääkkeiden tukkuhinnoista on osittain apteekeille sallittu, toisin kuin Suomessa. Naapurimaissa apteekin kate ei siis ole läpinäkyvä, ja siksi vertailut mahdottomia.
LISÄKSI ALOITTEESSA viitataan kahdeksan vuotta vanhaan vertailuun lääkkeiden hinnoista. Tämän jälkeen Suomeen on tuotu muun muassa viitehintajärjestelmä, jolla on merkittävästi laskettu lääkkeiden hintoja.
Vartia lakaisee maton alle myös sen, että vaikka Ruotsissa ja Norjassa onkin saavutettu edistystä apteekkijärjestelmissä, niiden lähtötaso oli niin heikko, että niissä laadullisin kriteerein ollaan edelleen Suomen takana.
Vartia antaa myös ymmärtää, että hallitus tekee lääkekorvaussäästöjä ilman, että apteekeilta leikataan.
Tosiasiassa hallitus leikkaa reilusti apteekkareilta, kun säästöt toteutetaan. Liikevaihto laskee yli viisi prosenttia, ja tulos – ellei sopeutustoimia tehdä – liki viidenneksen.
TOIVON, että kansanedustajilla on käytettävissään paras mahdollinen tieto, kun he harkitsevat Vartian lakialoitteen allekirjoittamista.
Reiluinta olisi kertoa näistä muutoksista avoimesti – ei piilotella niitä yksittäisten pykälien poistoesityksiin.