Vaikuttaminen on tapa elää
- 04.12.2020 at 10:42
Vallilan apteekin apteekkari Tatu Johansson on apteekkariperheen vesa, mutta nuorena hän ei halunnut apteekkariksi.
Vanhempien koulutustaso ja -ala periytyvät jälkikasvulle, erityisesti akateemisissa perheissä, kertovat useat tutkimukset. Vallilan apteekin apteekkari Tatu Johansson on esimerkki tästä yhteiskunnallisesta ilmiöstä.
Oppi tulevalle uralle alkoi Johanssonin ollessa kaksivuotias.
– Olen aloittanut urani apteekissa 1970-luvun lopulla, kun isäni sai ensimmäisen apteekkinsa Luvialta. Asuimme apteekin talossa. Rauhallisina lauantaipäivinä sain leikkiä pikkuautoilla apteekkisalin lattialla, Johansson kertoo ensimmäisiä muistojaan apteekkialalta.
– Asiakkaan tullessa asioimaan, hälytin isän takaisin töihin kodin puolelta.
Vuosien myötä Johanssonin työtehtävät isän apteekeissa muuttuivat ovikellona toimisesta varaston purkuun ja inventaarioon tekemiseen. Silti ajatus apteekkiurasta ei ollut Johanssonin toive – pikemminkin päinvastoin.
– Minun oli tarkoitus lähteä opiskelemaan kaupallisia aineita, mutta loppuviimein päädyin opiskelemaan farmasiaa Kuopioon. Ajatus kauppatieteistä kuitenkin kiinnosti, ja pääsin myös opiskelemaan Turun kauppakorkeaan. Sieltä en ole kuitenkaan valmistunut.
Apteekkiuralle ajauduttuaan Johanssonille oli selvää, että hänestä tulee juuri apteekkari.
– Proviisoriaikoina tuli haettu toistasataa apteekkaripaikkaa Hangon ja Inarin väliltä.
Vegaanisuus kiinnostaa Vallilassa
Vallilan apteekki on Johanssonin toinen apteekki.
– Olin aiemmin apteekkarina 2000 asukkaan Miehikkälässä Kaakkois-Suomessa. Siellä asiakkaina olivat pääosin ikäihmiset, mutta Vallilan asiakaskunnassa näkyy selkeästi, että viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana iäkkäämmät ihmiset ovat myyneet hissittömät asuntonsa nuoremmille.
Gentrifikaatio jyllää Helsingin Vallilassa. Aiemmin työväenluokkainen kaupunginosan muuttuu keskiluokkaisen väestön asuinalueeksi.
– Meidän keskivertoasiakas on alta nelikymppinen. Tämä näkyy monin tavoin meille, muun muassa siinä, millaisia lääkkeitä asiakkaat ostavat. Meillä ei juurikaan mene lääkkeitä suomalaisiin kansantauteihin, kuten diabetekseen ja verenpainetautiin, Johansson selventää.
Vallila kuuluu kiinteästi Helsingin Kallion kanssa samaan liberaalin kuplaan. Vaaleista toiseen vihreät ja vasemmisto ovat suurimmat puolueet, ja Sdp ja kokoomus kisaavat kolmannesta paikasta. Siksi ei ole välttämättä kovin yllättävää, että Vallilan apteekin asiakaskunta kysyy vegaanisten tuotteiden perään.
– Vegaanisuus kiinnostaa laidasta laitaan, oikeastaan niin monivitamiinien kuin kosmetiikan täytyy olla vegaanista. Ihmiset ahkerasti varmistavat, että ovathan tuotteet vegaanisia.
Johanssonille on tärkeää olla vuorovaikutuksessa asiakkaidensa kanssa. Hän on muun muassa osallistunut maskikeskusteluun Facebookissa Vallilan kaupunginosaryhmässä.
Alueen apteekkarin mielestä on luontevaa käydä keskusteluja niissä viestintäkanavissa, missä hänen asiakkaansakin ovat.
On mukavampi yrittää tehdä jotain, kun vain huudella puskista.
Apteekkiin ei nyt tulla muuten vain
Korona on ollut iso isku monille yrittäjille. Silti viime vuoden keväänä remontoidun Vallilan apteekin tilanne ei ole pahimmasta päästä.
– En tiedä, olemmeko olleet voittajia, mutta ainakaan ympärillämme ei ole hiljentynyttä kauppakeskusta, Johansson tiivistää.
Korona on tuonut myös uutta asiakaskuntaa Vallilan apteekkiin.
– Meille on tullut ihmisiä, jotka asioivat suurissa ostoskeskuksissa keskustassa, mutta eivät nyt viitsi lähteä julkisilla kulkemaan. He ovat sitten olleet yhteyksissä ja ovat tulleet asioimaan.
– Toinen ryhmä, jonka käynti on lisääntynyt, ovat Vallilan kivitaloissa asuvat, mutta muualla työskentelevät ihmiset. He ovat aiemmin käyneet apteekissa työpaikkojensa lähellä, mutta nyt etätyöaikaan he ovat asioineet meillä.
Mutta ovat Vallilan apteekissakin satunnaiset asiakkaat vähentyneet.
– Nyt ei tulla apteekkiin, jos ei ole asiaa. Lisäksi jonkin verran riskiryhmäläisiä on varmasti jäänyt kotiin, Johansson arvelee.
Tatu Johansson on ollut viime vuosina aktiivisesti mukana Apteekkariliiton toiminnassa. Se on hänelle on tärkeää ja luontevaa.
– Ensimmäisessä syyskokouksessa pyysin puheenvuoroa ja sanoin: “Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kollegat”. Se on tärkeä hetki, jonka muistan.
Johanssonin mukaan Apteekkariliitolla on tärkeä rooli yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja hän on tyytyväinen liiton toimintaan. Hänellä on kuitenkin idea, kuinka toimintaa voisi vielä parantaa.
– Liiton hallituksessa olisi hyvä olla uudehkojen jäsenten kiintiö. Hallitus koostuu lähinnä alueellisista puheenjohtajista ja niihin tehtäviin päädytään, kun on oltu jo pidempään alalla. Olisi hyvä, että päätöksenteossa näkyisi myös uusien apteekkarien näkemykset. Siksi olenkin ollut ehdolla ja tullut valituksi syyskokouksissa liiton luottamustoimiin.
Johansson on toiminut monissa yhteiskunnallisissa verkostoissa. Hänelle vaikuttaminen on tapa elää.
– On mukavampi yrittää tehdä jotain, kun vain huudella puskista. Sivustakatsojan osa ei ole minulle omin, hyväntuulinen Johansson sanoo.
Helsingin 26. Vallilan apteekki
- Perustettu 1834 Viipurissa Linnan apteekiksi, toiminta lakkasi juhannuksen alla 1940. Avattiin Helsingin Vallilassa 1941. Apteekki sijainnut nykyisellä paikallaan vuodesta 2002.
- Tatu Johansson toiminut apteekkarina vuodesta 2019.
- Apteekki sijaitsee Mäkelän- ja Sturenkadun kulmassa.
- Henkilökuntaan kuuluu kaksi proviisoria, kaksi farmaseuttia, kaksi teknistä sekä vaihteleva määrä opiskelijoita.
- Avoinna arkisin kello 8.30 – 19 ja lauantaisin klo 10-16.
- Lähimmät toiset apteekit ovat kauppakeskus Arabiassa, Redissä ja Triplassa.
Apteekkarina Vallilassa
- Helsingissä sijaitsee 59 apteekkia ja 8 sivuapteekkia.
- Vallilan apteekin asiakkaat ovat pääosin lähistön asukkaita.
- Aiemmin Vallilan terveysasemalta merkittävä asiakasvirta, pääosa asiakkaista lähialueiden asukkaita. Nykyään jonkin verran asiakkaita tulee Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksesta.
- Asiakasvirran rytmi määrittyy raitiovaunuliikenteen mukaan.