Reumatologian erikoislääkäri laskee säästäneensä biosimilaarien määräämisellä oman palkkansa
- 16.09.2021 at 10:16
Apteekkariliiton laskelmien mukaan biosimilaarien avulla voitaisiin saavuttaa kymmenien miljoonien säästöt lääkekustannuksissa.
Reumatologian erikoislääkäri Antti Puolitaival sanoo noudattavansa lääkkeenmääräämisessä yksinkertaista periaatetta
– Jos minulla ei ole erityistä syytä olla määräämättä halvinta mahdollista lääkettä, määrään sitä.
Reumalääkärille tämä tarkoittaa useimmiten biosimilaarien käyttöä alkuperäisvalmisteiden sijaan. Puolitaipaleen mukaan noin 80 prosentilla potilaista ei ole estettä edullisten biosimilaarien käytölle. Loppujen 20 prosentin kohdalla vaihtoehtoja on joskus etsittävä kalliimmista lääkeryhmistä.
Puolitaipaleen kuvaama 80/20 suhdeluku näkyy myös tilastoissa. Niiden mukaan Puolitaipaleen työnantajan, Itä-Savon sairaanhoitopiirin (Sosteri) alueella reumalääke Humira korvataan biosimilaareilla yli 80 prosentissa tapauksista.
Sosteri on tässä suhteessa omassa sarjassaan. Toiseksi korkeimpaan biosmilaariosuuteen yltää Pohjois-Karjala, jossa Humira korvataan biosimilaareilla reilussa 60 prosentissa tapauksista. Kolmantena tulee Lappi, jossa biosimilaaria määrätään hiukan yli puolessa tapauksista.
Perää pitää Kanta-Häme, jossa Humira korvataan biosimilaareilla vain hiukan useammin kuin yhden kerran kymmenestä.
Biosimilaareihin siirtyminen on mahdollista
Apteekkariliitto laski, mitä tapahtuisi, jos kaikilla alueilla toimittaisiin kuten Sosterissa, ja Humira korvattaisiin biosimilaareilla 80 prosentissa tapauksista. Laskelmien mukaan vuotuinen säästöpotentiaali olisi yli 5,5 miljoonaa euroa.
Laskemista vastannut Apteekkariliiton talousasiantuntija Monna Apajalahti-Markkula pitää laskelmaa realistisena.
– Itä-Savon esimerkki osoittaa, että 80 prosentin osuus on mahdollinen. Myös kansainvälinen data näyttää, että biosimilaareihin siirtyminen on mahdollista. Tanskassa Humiran korvaavien biosimilaarien osuus on jo yli 96 prosenttia, Apajalahti-Markkula sanoo.
Yli 40 miljoonan säästöpotentiaali
Biosmilaarien säästöpotentiaaliin vaikuttavat kuitenkin useat muutkin seikat kuin se, kuinka suuri osuus biologisista alkuperäislääkkeistä korvataan biosimilaareilla. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa alkuperäislääkkeen ja biosimilaarien hintakehitys, lääkkeiden kysynnän kasvu sekä uusien valmisteiden markkinoille tulo.
Apteekkariliitto on tehnyt mallilaskelmia myös näiden muuttujien vaikutuksista.
Jos oletetaan, että biosmilaarit saavuttaisivat Humiran tapauksessa 60 prosentin kattavuuden, alkuperäisvalmisteen hinta laskisi 6,6 prosenttia ja biosimilaarien hinta laskisi vastaavasti 20 prosenttia, säästöpotentiaali olisi lähes 11 miljoonaa euroa vuodessa.
Jos tarkasteluun otetaan pelkän Humiran sijaan viisi suurinta biologisten lääkkeiden ryhmää, säästöpotentiaali kasvaa edellä mainituilla parametreillä jo yli 25 miljoonaan euroon. Ja jos näissäkin päästäisiin 60 prosentin sijaan 80 prosentin kattavuuteen, ja samalla biosimilaarien hinta laskisi 20 prosentin sijaan 30 prosenttia, säästöä kertyisi jo yli 42 miljoonaa euroa.
– Ja tämä on siis varovainen laskelma. Paljon isompiakin lukuja on esitetty. Lisäksi säästöt luultavasti kertaantuvat pidemmällä aikavälillä. Vielä vuonna 2018 – vain kolmen vuotta sitten – esimerkiksi Humiralle ei oikeastaan ollut vaihtoehtoja, mutta nyt niitä on jo useita. Todennäköistä on, että tämä vauhti vain kasvaa, Apajalahti-Markkula sanoo.
Hänen mukaansa merkittävä – ja vaikeasti ennustettava – tekijä on se, kuinka tehokkaasti ja millä mekanismeilla siirtymää kohti biosimilaareja ohjataan. Onko kyse yksittäisten lääkäreiden valinnasta ja jos on, mikä niitä ohjaa? Vai johtavatko säästöpaineet lopulta ulkoa tulevaan ohjailuun?
Alla on kuvattu lääkeryhmittäin säästöpotentiaali, kun on oletettu, että biosimilaari on saavuttanut omassa lääkeryhmässään 80 prosentin kattavuuden. Lisäksi on huomioitu alkuperäisvalmisteen hinnanlasku 6,6 prosenttia sekä ryhmän biosimilaarien hinnanlasku 30 prosenttia. Säästöpotentiaali yhteensä olisi näillä olettamuksilla noin 42,2 miljoonaa euroa.
Uhkaavatko säästöpaineet lääkäreiden autonomiaa?
Antti Puolitaipaleen mukaan Sosterilla ei ole varsinaista sairaanhoitopiirin tasoista biosimilaaristrategiaa, vaan kyse on yksittäisten lääkäreiden toiminnasta.
– Olemme pieni sairaanhoitopiiri, joten meillä yksittäisten lääkäreiden valinnat näkyvät tilastoissa selvemmin kuin suurissa sairaanhoitopiireissä.
Hän itse kutsuu omaa halvimman lääkkeen periaatettaan ”yksinkertaisen maalaisreumatologin helpoksi valinnaksi”, mutta todellisuudessa taustalla on muutakin. Puolitaival pitää täysin mahdollisena, että nykymenolla säästöpaineet johtavat jossain vaiheessa lääkäreiden autonomian rajoittamiseen ja jonkinlaiseen pakkoon määrätä edullisimpia valmisteita.
– Toivon, että siihen ei mennä. Sanoisinkin, että lääkäreillä on tässä peiliin katsomisen paikka. Mikäli autonomia halutaan säilyttää, lääkäreiden tulee olla itse aktiivisia.
Pihistely ei ole itseisarvo
Puolitaipaleen mukaan uusien lääkehoitojen aloituksessa biosimilaarit osataan ottaa jo melko hyvin huomioon. Haasteellisempaa on alkuperäisen lääkkeen vaihtaminen biosimilaariin kesken hoidon.
– Itse ajattelen niin, että kun määrään edullisempia vaihtoehtoja silloin, kun se on mahdollista, oikeutan samalla kalliimpien valmisteiden määräämisen silloin, kun potilaan hoito sitä vaatii. Pihistely ei ole lääkärille itseisarvo, mutta sen mitä tehdään, tulisi koitua mahdollisimman monen potilaan parhaaksi.
Puolitaival sanoo edustavansa hoitotapaa, jossa haluttuun hoitotulokseen pyritään mahdollisimman nopeasti ja määrätietoisesti.
– Lääkkeen hinta ei ole ainoa hoidon kustannusvaikuttavuuteen vaikuttava tekijä. Jos vaikka nivelreumaa vastaan taistellaan liian pitkään tehottomilla lääkkeillä, se johtaa siihen, että potilas joutuu käymään lääkärissä toistuvasti. Se on potilaiden turhaa juoksuttamista, vie lääkäreiden resursseja ja maksaa yhteiskunnalle myös sairaslomina. Siksi potilaan saama hyöty tulisi aina laittaa hoitosuunnitelman keskiöön. Se on usein kustannusvaikuttavin ratkaisu.
Ilmainen ukko
Vaikka Puolitaival ei tunnustaudu pihistelijäksi, hän sanoo seuraavansa aika ajoin myös biosimilaarien hintakehitystä.
– Eri biosimilaarien välillä on hintaeroja, ja hinnat elävät. Siksi niitä täytyy aika ajoin tarkistaa.
Hän on omaksi huvikseen joskus laskenut, että on tekemillään lääkevalinnoilla säästänyt vuosien saatossa enemmän kuin oman palkkansa verran lääkehoidon kuluja.
– Olen yhteiskunnalle käytännössä ilmainen ukko.
Biologinen lääke
- Biologinen lääke on lääke, joka sisältää yhtä tai useaa vaikuttavaa ainetta, joka on biologinen aine ja biologisen lähteen valmistama tai sellaisesta peräisin.
- Biologiset lääkevalmisteet ovat kaikkein nopeimmin kasvava lääkeryhmä. Niihin luetaan muun muassa rokotteet, verivalmisteet, allergeenit, polysakkaridit ja yhdistelmä-DNA-tekniikalla tuotetut valmisteet.
- Ryhmän uusimpina tulokkaina ovat niin sanotut kehittyneissä terapioissa käytettävät lääkkeet: geeni- ja soluterapiatuotteet ja kudosmuokkaustuotteet.
- Biologiset lääkkeet ovat usein suurimolekyylisiä ja ne ovat rakenteeltaan monimutkaisempia kuin kemialliset lääkkeet. Rakenteen monimutkaisuudesta ja tuotantotavasta johtuen biologisen lääkkeen eri valmistuserien välillä voi ilmetä luontaista vaihtelua.
- Biologisia lääkkeitä kehitettiin aiemmin lähinnä harvinaissairauksiin, mutta nykyään niitä on enenevässä määrin tarjolla myös yleisten sairauksien, kuten diabeteksen, reumasairauksien, tulehduksellisten suolistosairauksien, astman ja syövän hoitoon.
- Biologisilla lääkkeillä uskotaan olevan erittäin merkittävä asema tulevaisuuden lääkehoidossa, sillä jo puolet kehitteillä olevista lääkkeistä on biologisia valmisteita. Viime vuonna Suomen kymmenestä myydyimmästä lääkkeestä jo suurin osa oli biologisia.
- Biologiset, varsinkin bioteknologisesti valmistetut lääkkeet, ovat kuitenkin erittäin kalliita verrattuna tavanomaisiin lääkkeisiin.
- Siksi EU:n lääkelainsäädäntöön saatiin v. 2003 maininta biosimilaarivalmisteista, joilla pyritään hillitsemään biologisten lääkkeiden aiheuttamia kustannuspaineita.
Lähde: Fimea
Biosimilaari
- Biosimilaari on biologinen lääke, joka on kehitetty samankaltaiseksi ja vertailukelpoiseksi alkuperäislääkkeenä tunnetun biologisen viitevalmisteensa kanssa.
- Biosimilaarilääke sisältää samaa vaikuttavaa ainetta kuin alkuperäislääke, mutta sen eri versiota.
- Biosimilaari on yhtä tehokas, turvallinen ja laadukas kuin sen viitevalmiste. Valmisteet ovat siis keskenään hoidollisesti samanarvoisia ja vaihtokelpoisia terveydenhuollon ammattilaisen valvonnassa. Alkuperäislääkkeen annostus, varoitukset ja varotoimenpiteet koskevat pääsääntöisesti myös sen biosimilaaria.
- Biosimilaarin ja alkuperäislääkkeen välillä esiintyy pieniä eroavaisuuksia, jotka johtuvat biologisten lääkkeiden tuotantotavasta. Eroavaisuudet vastaavat sellaisia muutoksia, joita syntyy biologisten alkuperäislääkkeiden tuotantoprosessien muutoksissa lääkkeen eri valmistuserien välille.
- Biosimilaareja on ollut EU:ssa markkinoilla jo kymmenen vuoden ajan eikä yhtään biosimilaaria ole jouduttu vetämään pois markkinoilta teho- tai turvallisuusongelmien vuoksi.
- Suomessa on tällä hetkellä myynnissä noin 50 biosimilaarivalmistetta.
Lähde: Fimea
Apteekkariliiton laskelmien pohjana käytetty laskentadata on peräisin IQVIA:n FlexView- ohjelmistosta, ja laskennan pohjana on käytetty vuoden 2020 alkuperäisvalmisteiden sekä niiden biosimilaarien toteutuneita arvonlisäverollisia vähittäismyyntihintoja ja myytyjä kappalemääriä avoapteekkisektorilla.