Ympäristövaikutus huomioon lääkevalinnoissa
- 25.02.2022 at 08:00
Apteekit voivat halutessaan käyttää Lääketietokeskuksen julkaisemaa lääkkeiden ympäristöluokitusta yhtenä kriteerinä lääkevalinnoissa.
Lääketietokeskus julkaisi joulukuussa lääkkeiden ympäristöluokituksen, jonka tarkoituksena on antaa tietoa lääkeaineiden riskeistä ja ympäristökuormasta. Myös apteekit voivat halutessaan käyttää luokitusta yhtenä valintakriteerinä lääkeneuvonnassa.
– Kun vaihtoehtoina on hoidollisesti samanarvoisia lääkkeitä, ympäristökriteerit voivat olla yksi valintakriteeri samalla tavalla kuin esimerkiksi lääkkeen hinta, pakkauksen koko tai helppokäyttöisyys, sanoo ylilääkäri Terhi Lehtinen Fimeasta.
Tiedot noin 600 lääkeaineesta
Lääketietokeskus on rakentanut Suomea koskevaa ympäristöluokitustaan parin vuoden ajan.
Luokitus koskee Suomessa markkinoilla olevia, ihmisten hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä. Pois on rajattu eräitä lääkeryhmiä, kuten rokotteet, biologiset lääkkeet ja vitamiinit, joiden ei ole arvioitu aiheuttavan haittaa ympäristölle.
Lääketietokeskuksen kehitysproviisori, FT, Elli Leppä kertoo, että tällä hetkellä luokitus sisältää ympäristötiedot noin 600 lääkeaineesta. Tietokantaa täydennetään sitä mukaa, kun tietoa kertyy lisää esimerkiksi uusista lääkeaineista.
– Ennen vuotta 2006 markkinoille tulleiden lääkkeiden ympäristötiedoissa saattaa olla puutteita, hän sanoo.
Ympäristöluokitus kertoo lääkeaineesta kolmenlaisia tietoja. Ensinnäkin lääkkeen riskin ympäristölle; tähän vaikuttavat sekä lääkeaineen myrkyllisyys vesieliöille että lääkeaineen käytetty määrä Suomessa. Toisekseen se kertoo lääkeaineen kertyvyydestä eliöihin ja kolmanneksi lääkeaineen hajoamisesta ympäristössä.
– Pelkistetysti voi sanoa, että kaikkein haitallisin on myrkyllinen aine, joka kertyy voimakkaasti ja hajoaa hitaasti, Leppä toteaa.
Lääkityksiä ei saa lopettaa
Elli Leppä painottaa, että ympäristöluokituksen tarkoitus ei ole vähentää tai lopettaa potilaalle tarpeellisten lääkkeiden käyttöä.
– Luokituksen avulla voidaan valita ympäristölle mahdollisimman haitaton lääke silloin, kun potilaan sairauteen tai oireisiin on tarjolla useampi kuin yksi hoidollisesti samanarvoinen eli teholtaan ja turvallisuudeltaan yhtä sopiva lääke.
Luokitus tarjoaa tietoa lääkkeiden suhteellisesta haitallisuudesta ympäristölle.
– Mikään lääkeaine ei ole täysin haitaton tai haitallinen. Kaikille lääkkeille ei myöskään ole vielä saatavilla riittävästi tietoa ympäristövaikutuksista, joten ympäristöluokitusta ei ole voitu antaa, Leppä sanoo.
Apteekeissa tunnistetaan jo hyvin esimerkiksi diklofenaakin haitallisuus ympäristölle. Leppä nostaa vesieliöiden kannalta haitallisiksi myös SSRI-masennuslääkkeet ja hormonaaliset valmisteet.
EU:ssa rakenteilla oma tietopankki
Terhi Lehtisen mukaan kaikessa lääkehoidossa on tärkeää toimia rationaalisen lääkehoidon periaatteiden mukaisesti. Siitä hyötyy yksilöiden ja yhteiskunnan lisäksi myös ympäristö.
– Lääkkeitä tulee määrätä tarpeeseen, ottaa ohjeen mukaan ja palauttaa käyttämättä jääneet lääkkeet apteekkiin. Pitkäaikaiset lääkitykset olisi hyvä aloittaa pienellä pakkauksella, jotta vältytään turhalta lääkejätteeltä, jos lääke osoittautuu sopimattomaksi, hän kertaa.
Fimeassa on huomattu, että terveydenhuollon ammattilaisten ja kansalaisten kiinnostus lääkkeiden ympäristövaikutuksia kohtaan on lisääntynyt, mutta tietoa ei ole helposti saatavilla.
– On valitettavaa, että lääkkeiden ympäristöriskeistä on todella hankala löytää tietoa julkisista lähteistä. Ehkä Lääketietokeskuksen luokitus vastaa tähän. Tietokanta vaikuttaa selkeältä ja helppokäyttöiseltä, Lehtinen arvioi.
Lääkkeiden ympäristövaikutuksista kertyy jatkuvasti lisää tietoa, sillä nykyään kaikkien uusien vaikuttavien aineiden myyntilupahakemuksissa tulee olla mukana valmistekohtainen ympäristöriskien arviointi.
Viranomaiset käyvät tiedot läpi ennen kuin lääkkeelle myönnetään myyntilupa. Lehtinen kertoo, että viranomaiset eivät kuitenkaan vertaa keskenään eri valmisteiden ympäristöriskejä tai hiilijalannälkiä.
Lääkkeisiin liittyvät ympäristönäkökulmat on huomioitu myös EU:n tasolla, jossa on käynnistetty valtavan tietoaineiston kerääminen.
– Toivon, että saamme jossain vaiheessa EU:n kattavan tietopankin vaikuttavien aineiden ympäristöriskeistä. Meneillään on jo muun muassa tätä koskeva
EU-rahoitteinen PREMIER-projekti. Tietopankin valmistumiseen menee kuitenkin vielä vuosia, koska työtä on valtavasti, Lehtinen sanoo.
Tietopankin laajuutta kuvaa se, että Euroopassa on myynnissä yli 3 000 vaikuttavaa ainetta tai niiden yhdistelmää. Niistä suurin osa on kauan sitten markkinoille tulleita valmisteita, joilta ei ole myyntilupaa myönnettäessä vaadittu ympäristöarviointia eli niistä olisi tehtävä uusia tutkimuksia.
Projektissa ovat mukana Euroopan lääkevirasto, lääketeollisuus ja akateemisia tahoja.
Mallia Ruotsista ja Norjasta
Lääketietokeskus on käyttänyt ympäristöluokittelun pohjana ruotsalaisia FASS-tietokantaa, jonka käytöstä Ruotsissa on 15 vuoden kokemus. Mallia on otettu myös Norjan Felleskatalogenista, joka hyödyntää Ruotsin tietokantoja.
Ympäristöluokituksen rakentamisessa on hyödynnetty lisäksi sidosryhmäyhteistyötä esimerkiksi Helsingin yliopiston ja Suomen Ympäristökeskuksen kanssa.
Alkuvaiheessa ympäristöluokituksesta julkaistiin versio vain terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. Sitä voi lukea Pharmaca Fennica Premium -verkkopalvelusta, joka on saatavana esimerkiksi Apotin kautta. Se on käytössä myös joissain apteekeissa.
– Lääketietokeskus käy keskusteluja apteekkijärjestelmätoimittajien ja muiden terveydenhuollon tietolähteiden, kuten Terveysportin kanssa, että ympäristötiedot saataisiin integroitua osaksi muita lääketietoja, Elli Leppä kertoo.
Lääketietokeskus toivoo terveydenhuollon ammattilaisilta palautetta ja käyttökokemuksia, joiden perusteella se alkaa tehdä selkeää ja helppokäyttöistä versiota kuluttajille.
Apteekkariliitto suhtautuu myönteisesti
Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Henna Kyllönen on tyytyväinen siihen, että Suomeen on saatu lääkkeiden ympäristöluokitus.
– On erinomaista, että ympäristövaikutuksista kertyvää tietoa voidaan ympäristöluokituksen myötä pian hyödyntää apteekeissa. Asiakkaat haluavat hoidollisten perusteluiden lisäksi tehdä myös vastuullisia valintoja lääkkeitä ostaessaan.
Kyllönen toivoo, että tulevaisuudessa pystyttäisiin huomioimaan lääkkeen koko hiilijalanjälki valmistusprosesseista aina pakkausmateriaalivalintoihin asti.
Lääketietokeskus pyrkii toteuttamaan tämän toiveen, sillä tavoitteena on, että luokituksessa pystytään myöhemmin huomioimaan hiilijalanjälki, joka kattaa lääkkeen koko elinkaaren eli esimerkiksi lääkkeen tuottamiseen ja kuljettamiseen liittyvät ympäristövaikutukset.