E niin kuin terveys
- 03.04.2013 at 09:12
Terveydenhuollon kehittämisessä ei saa unohtaa asiantuntijan ja potilaan välisen kohtaamisen merkitystä.
KOMISSIO julkaisi viime vuoden lopulla historiansa toisen toimintasuunnitelman e-terveyden edistämiseksi. Nyt tehty suunnitelma ulottuu vuodelle 2020 ja on osa laajempaa digitaalisten palvelujen kehittämistä.
Tarkoituksena on edistää eri järjestelmien yhteensovittamista, tukea innovaatioita ja lisätä sähköisen terveydenhuollon palvelujen käytettävyyttä. Yksi tavoitteista on myös aiemman toimintasuunnitelman myötä perustetun eTerveys-verkoston toiminnan kehittäminen.
Sähköisten järjestelmien käyttö terveydenhuollossa vaihtelee eri EU-maissa. Suuressa osassa jäsenmaista käytetään jo sähköisiä potilastietokantoja kun taas esimerkiksi eResepti on otettu käyttöön vasta joka kolmannessa jäsenmaassa. Suomessa julkinen terveydenhuolto siirtyi sähköiseen reseptiin viime kuun loppuun mennessä.
SÄHKÖISTEN järjestelmien käytöstä on jo monia positiivisia tuloksia. Esimerkiksi Tanskassa niiden on todettu säästävän lääkäreiden hallintotyöstä 50 minuuttia päivässä. Asiakkaille terveydenhuollon sähköisten järjestelmien kehittäminen tuo uusia helpompia keinoja seurata ja edistää terveyttään.
Väestön ikääntyminen nähdään komission esityksessä tärkeimpänä yksittäisenä kannustimena sähköisten järjestelmien kehittämisessä. Ikääntyminen rasittaa valtioiden terveysbudjetteja mutta luo samaan aikaan myös uudet ja kasvavat markkinat palveluntarpeen kasvaessa.
On kuitenkin hyvä muistaa, että juuri ikääntyvän väestön osalta terveyspalvelujen sähköistäminen tulee tehdä varovasti ja asiakkaita kuunnellen. Ikäihmisten kohdalla sähköiset palvelut saattavat nimittäin johtaa syrjäytymiseen. Tästä on ikävänä esimerkkinä pankkipalvelujen sähköistäminen, joka on johtanut ikäihmisten perusoikeuksia loukkaavaan käytäntöön, kun sähköinen ja fyysinen asiointi on hinnoiteltu merkittävästi eri tasoille.
NÄIN EI SAA käydä terveyspalvelujen kohdalla. Terveydenhuollon kehittämisessä ei saa unohtaa asiantuntijan ja potilaan välisen kohtaamisen merkitystä. Lääkäriasemalta ja apteekista saadut ohjeet ovat edelleen tärkein tietolähde terveyspalvelujen käyttäjälle. Itsenäinen tiedonhaku esimerkiksi lääkkeen käytöstä ei yksinkertaisesti ole kaikille ikääntyneille henkilöille mahdollista eikä sitä heiltä voi vaatia. Kynnys perinteisten terveyspalvelujen käyttöön tulee pitää matalana ja kustannukseltaan suhteellisesti samanarvoisena.
NÄEN terveysjärjestelmien sähköistämisen erityisesti mahdollisuutena Suomelle. Meillä on osaamista, joka tulisi hyödyntää terveydenhuoltojärjestelmän uudistamiseksi niin, että se lähtökohtaisesti sopii kaikkien väestöryhmien tarpeisiin. Teknologiaa ei tarvitse tyhmentää ikääntyville sopivaksi. Suunnitellaan sen sijaan alusta alkaen kaikille soveltuvia tuotteita.
Komission suunnitelmaa käsitellään tämän kevään aikana parlamentissa ja olen mukana sisämarkkinavaliokunnassa ryhmäni pääneuvottelijana. Tavoitteena on saada aikaan tasapainoinen esitys. Toivonkin yhteydenottojanne tästä ja miksei muistakin asioista!
Sirpa Pietikäinen
Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen.