Terve ihminen elää terveessä ympäristössä
- 07.07.2022 at 09:01
Suomen ensimmäinen planetary health -lääkäri Hanna Haveri toivoisi, että sairauksia ehkäistäisiin muuallakin kuin terveydenhuollossa.
Neurologian erikoislääkärinä työskennelleellä Hanna Haverilla ei ollut aikomusta vaihtaa työpaikkaa. Pysäyttävä työpaikkailmoitus lehdessä muutti kuitenkin ajatukset. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä etsi planetary health -lääkäriä.
– Nähtyäni ilmoituksen innostuin heti, koska työssä on mahdollisuus olla tekemisissä terveydenhuollon rajat ylittävän vahvan asiantuntijarintaman kanssa. Mukana on muun muassa ympäristötieteen tutkijoita sekä Lahden kaupungin asiantuntijoita.
Uudessa työssään viime syksynä aloittanut Haveri kokee, että myös terveydenhuollossa on tärkeää huomioida ekologinen näkökulma aiempaa paremmin.
– Ekologisen ajattelutavan tuominen terveydenhuoltoon perustamalla uusi lääkärin tehtävä on aivan uutta Suomessa. Esimerkiksi Australiassa Sydneyn yliopistossa on ollut jo vuosia planetaarisen terveyden professuuri, Haveri Sanoo.
Moni sairaus olisi ehkäistävissä
Haverin työn lähtökohtana on ennaltaehkäisy, jonka avulla voidaan vähentää sairastuvuutta moniin elintapoihin liittyviin sairauksiin ja pienentää näin myös ympäristökuormitusta. Haverin mukaan keskeiset haasteet hänen työssään liittyvät tarttumattomien sairauksien ennaltaehkäisyyn.
– Isoimpia ongelmia ovat liikkumattomuuden ja ylipainon lisääntyminen. UKK-instituutin laskelmien mukaan liikkumattomuudesta koituu Suomessa vuosittain jopa 7,5 miljardin euron kustannukset.
Haveri toivoisi löytävänsä keinoja pysäyttää etenkin lasten ja nuorten lihavuuden yleistyminen. Lihavuuden seurauksena toimintakyky heikkenee ja riski sairastua moniin liitännäissairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen, kasvaa. Hän muistuttaa, että tyypin 2 diabeteksesta ei voi enää puhua pelkästään aikuistyypin diabeteksena, koska siihen sairastuvat aiempaa useammin myös lapset.
Haverin mukaan elintapojen muutoksella voitaisiin vähentää sairastumisriskiä moneen muuhunkin kansansairauteen, kuten masennukseen, sydän – ja verisuonitauteihin, Alzheimerin tautiin ja tuki- ja liikuntaelinsairauksiin.
– Elintapoihin liittyvät sairaudet ovat maailmanlaajuinen ongelma ja iso haaste, jonka torjumiseksi on vaikea keksiä keinoja. Siihen tarvitaan myös korkeamman tason päätöksiä. Sokerin haittavero ja epäterveellisten elintarvikkeiden mainonnan rajoitukset alaikäisille voisivat olla sellaisia.
Luonto edistää fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia
Mutta mikä on ympäristön merkitys näiden sairauksien ehkäisyssä?
– Luontoyhteyksien lisäämisellä on suuri rooli, koska sillä voidaan edistää sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia. Parannamme luontoreittejä, ja Lahteen rakennetaan parhaillaan muun muassa terveysmetsää, Haveri kertoo.
Haveri nostaa esille myös allergiat, joita on saatu vähenemään lisäämällä luontokontakteja. Luonnon monimuotoisuuden ja luonnollisen mikrobialtistuksen uskotaan vähentävän elimistön tarvetta puolustautua itseään vastaan.
– Lahdessa on tehty päiväkotien pihoille viherrakenteita, joiden on todettu tutkimuksissa lisänneen lasten hyviä suolistomikrobeja, mikä puolestaan saattaa pienentää allergiariskiä.
Ilmastonmuutos haastaa terveydenhuoltoa
Ympäristön ja terveyden yhteys korostuu entisestään, kun ilmastonmuutos etenee.
Tulvien lisääntyessä riski hulevesien sekoittumisesta juomaveteen suurenee. Ilmaston lämpeneminen lisää zoonoosien eli muista eläinlajeista ihmisiin siirtyvien tautien, kuten puutiaisaivokuumeen ja borrelioosin ilmaantuvuutta.
Ekinokokki-loismadon leviäminen Keski-Euroopasta suomalaisiin metsiin on tunnistettu uhka, ja mahdollisesti tulevaisuudessa metsämarjat on meilläkin keitettävä ennen käyttöä.
Ilmaston lämpenemisen vuoksi Suomen leveysasteilla liukkaat kelit yleistyvät talvisin, mikä lisää tapaturmia ja terveydenhuollon kuormitusta. Kesällä pitkät hellejaksot puolestaan lisäävät etenkin iäkkäämmän väestön sairaalahoidon tarvetta ja kuolleisuutta.
Näiden ehkäisemiseksi koko terveysajattelussa tulisikin Haverin mukaan tapahtua muutos, jossa ennaltaehkäisevää työtä tehtäisiin aiempaa laajemmalla rintamalla, ei pelkästään terveydenhuollossa.
Liikkumista kannattaa edistää
Esimerkiksi ihmisten tukeminen ja kannustaminen liikuntaan ja terveellisempiin elämäntapoihin voi hyvin kuulua muidenkin kuin terveydenhuollon tehtäviin.
Päijät-Hämeessä muun muassa työttömille suunnataan liikuntaneuvontaa, ja kuntayhtymän työhyvinvointia tuetaan kannustamalla työmatkaliikuntaan työsuhdepolkupyörien avulla.
Auton käytön vähentäminen tai auton vaihtaminen polkupyörään on hyvä esimerkki yhdistetystä ympäristö- ja terveysteosta.
– Ihmiset turvautuvat autoon hyvin lyhyilläkin matkoilla, jotka olisi monesti helpompikin tehdä kävellen tai pyöräillen.
Päijät-Hämeessä on aloitettu myös useita mielen hyvinvointiin liittyviä malleja.
– Osallistumme erilaisiin mielenterveyshankkeisiin kuten Terapiat etulinjaan -hankkeeseen, jossa parannetaan nuorten pääsyä lyhytterapioihin. Liikkumista edistetään useammassa hankkeessa.
Haverin mukaan ennaltaehkäisevässä työssä on valtakunnallisesti onnistuttu erityisen hyvin tupakoinnin osalta.
– Tupakoinnin vähentymisessä on tapahtunut mullistus. Yhtä tehokkaita keinoja tarvitaan muihinkin terveyttä edistäviin toimiin.
Silti terveydenhuollon kustannuksista valtaosa kohdistuu edelleen elintapoihin liittyvien tarttumattomien sairauksien hoitoon.
– Ainakin vaalipuheissa ennaltaehkäisevään työhön halutaan satsata enemmän. Mukaan pitäisi valjastaa aiempaa paremmin myös kolmas sektori ja sosiaalinen media, jonka kautta tavoitetaan etenkin nuoria.
Voisiko lääkkeiden pakkausmateriaalia vähentää?
Yksi ympäristön ja terveyden yhtymäkohta ovat lääkkeet.
Haveri toivoisi lääketeollisuudelta, että pakkaus- ja oheismateriaalin määrää vähennettäisiin ja materiaalien uusiokäyttöön satsattaisiin.
– Meillä on ryhdytty myös puhumaan lääkitysten ympäristöystävällisyydestä. Tuoreen ympäristöluokituksen avulla voi valita samanarvoisista lääkkeistä luontoa vähemmän kuormittavan vaihtoehdon.
Vanhentuneet lääkkeet Haveri kannustaa palauttamaan apteekkiin.
Omassa arjessa Haverille on tärkeätä jätteiden lajittelu ja se, että luontoon ei heitetä mitään sinne kuulumatonta.
– Yritän pitää käynnissä omaa ”roska päivässä”-hankettani keräämällä metsistä ja teiden varsilta roskia.
Työssään Haveri tuo kestävän kehityksen ajatuksia esille omalla työpaikallaan, johon kuuluvat kuntayhtymän kaikki työntekijät.
– Avaintehtäväni on luoda verkosto haasteellisten ongelmien ideointiin. Yhdessä mietimme, miten olisi mahdollista saada parannuksia eteenpäin.
Jokainen teko on merkityksellinen
Haverin mukaan ympäristöteot ovat paljon pieniä tekoja, joilla todella on merkitystä sekä ympäristön hyvinvointiin että ihmisten terveyteen.
Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC nosti esiin synkkiä ennusteita siitä, miten nopeasti ilmasto lämpenee. Haverin mielestä on hyvä, että asioita nostetaan esiin.
– Aiemmin monella oli asenteena, ettei yhden ihmisen valinnoilla ole merkitystä ilmaston kannalta, mutta nykyään ymmärretään onneksi paremmin jokaisen teon olevan merkityksellinen.
Haveri nostaa esimerkiksi ruokahävikin.
– Jokainen voi miettiä, paljonko omista ruokaostoksista päätyy loppujen lopuksi roskakoriin. Jääkaappiin voi helposti tehdä myös oman terveyden ja ilmastonmuutoksen kannalta järkeviä pieniä korjauksia. Esimerkiksi korvaamalla lihaleikkeleen leivän päällä vaikka suomalaisella härkäpapuhummuksella.
Luontoaskel terveyteen
- Lahti oli viime vuonna EU:n ympäristöpääkaupunki, minkä jälkeen kaupungissa on lähdetty kehittämään 10-vuotista terveys- ja ympäristöohjelmaa Luontoaskel terveyteen.
- Se on Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän, Lahden kaupungin ja Lahden yliopistokampuksen yhteinen ohjelma, jossa tehdään sekä kansallista että kansainvälistä yhteistyötä eri asiantuntijoiden kanssa, unohtamatta kansalaisjärjestöjä.
- Hanna Haverin tehtävänä on tuoda ohjelmaan terveydenhuollon näkökulmaa.
- Esimerkkinä ohjelman hankkeista on muun muassa Jalmarin kuntoutussairaalan ilmastokumppanuus Lahden kaupungin kanssa. Siinä pyritään vähentämään kuntoutussairaalan hiilijalanjälkeä ja tuetaan työhyvinvointia luonto- ja liikkumistempausten avulla.