Apteekki on tärkeä tietolähde lääkevaihdossa
- 26.08.2022 at 08:15
Reseptiasiakas kuulee lääkevaihdon mahdollisuudesta selvästi useammin apteekista kuin lääkäriltä.
Apteekissa kerrotaan asiakkaille monista lääkevaihtoon ja vaihtokelpoisiin valmisteisiin liittyvistä asioista, ja neuvonta keskittyy vaihdon kannalta oleellisiin aiheisiin. Tiedot käyvät ilmi Itä-Suomen yliopiston kyselytutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan apteekeissa kerrottiin 80 prosentille reseptiasiakkaista, että heillä on mahdollisuus vaihtaa lääkkeensä edullisempaan valmisteeseen. Vastaavan tiedon sai lääkäriltään vain joka kolmas.
Apteekeissa kerrottiin joka toiselle reseptiasiakkaalle vaihtokelpoisten valmisteiden hintaeroista ja joka neljännelle lääkkeiden Kela-korvauksesta.
Lähes 90 prosenttia asiakkaista koki saaneensa apteekista riittävästi tietoa reseptilääkkeen vaihtamisesta. Eniten lisätietoa olisivat kaivanneet 18–34-vuotiaat sekä ne reseptiasiakkaat, joilla ei ollut aikaisempaa kokemusta lääkevaihdosta.
– Apteekissa tulisi tunnistaa tiedontarpeessa olevat asiakkaat ja tarjota heille yksilöllisesti tietoa. Neuvonnassa tulisi kiinnittää huomiota myös aiheisiin, joista kyselyn mukaan keskustellaan asiakkaan kanssa harvemmin, kuten eroihin lääkkeiden ulkonäöissä, koostumuksissa ja pakkauksissa, toteaa nuorempi tutkija, proviisori Riikka Rainio Itä-Suomen yliopiston farmasian laitokselta.
Hintaneuvonnassa tärkeä rooli
Kyselyn perusteella asiakkaat kaipaavat enemmän tietoa erityisesti vaihtokelpoisten lääkkeiden koostumuseroista ja hinnoista.
Apteekki on myös hintakysymyksissä tärkeä tietolähde: vastaajista hieman yli puolet kertoi, ettei ole koskaan keskustellut lääkkeiden hinnoista lääkärin kanssa.
– Keskustelu lääkkeiden hinnoista ei ole yleistä lääkärin ja potilaan välillä. Tämä korostaa apteekissa annetun hintaneuvonnan merkitystä, Rainio sanoo.
Kyselytutkimus toteutettiin apteekkien reseptiasiakkaille kevättalvella 2018. Kyselylomakkeita jaettiin kahden viikon ajan eri puolilla Suomea sijaitsevista 18 apteekista täysi-ikäisille asiakkaille, jotka hakivat itselleen viitehintajärjestelmään kuuluvia reseptilääkkeitä.
Yhteensä jaettiin hieman yli 2 600 lomaketta, joista 40 prosenttia palautui täytettynä tutkijoille. Tutkimusta rahoittivat Kela ja Suomen Kulttuurirahasto.