Farmaseutti saa paikan! Apteekkien työntekijäpula pahenee
- 26.09.2022 at 09:38
Lähes 70 prosenttia apteekeista on kärsinyt työvoimapulasta edellisten 12 kuukauden aikana. Mitä jatkuvasti pahenevalle farmaseuttipulalle voidaan tehdä?
Kun apteekkari Samuli Ojala avasi heinäkuussa apteekin Vaasan keskussairaalan yhteyteen, varsinaisia avajaisia ei voitu pitää työvoimapulan takia.
Apteekissa työskenteli hänen lisäkseen vain yksi osa-aikainen farmaseutti ja kaksi koululaista kesätyöntekijöinä.
Farmaseuttisen henkilökunnan palkkaaminen kesäksi ei onnistunut suorilla rekrytoinneilla tai edes kahden suuren henkilöstövuokrausyrityksen kautta, vaikka toisin olisi voinut kuvitella.
Vaasa on Suomen 15. suurin kaupunki 67 000 asukkaallaan. Sairaalarakennuksessa sijaitseva apteekki on työympäristönä täysin uusi. Tarvetta olisi kolmelle kokoaikaiselle farmaseutille.
– Ongelma on, että Vaasa on kaukana farmasian koulutuspaikoista, eikä alueella ole siksi farmaseuttisesti koulutettuja henkilöitä odottamassa työtä. Vaasassa on ainakin 10 farmaseutin paikkaa avoinna tällä hetkellä, Ojala sanoo.
Paikkakunta on myös kaksikielinen, ja Ojala arvelee, että moni voi arastella puhua joko suomea tai ruotsia.
– Sujuvaa ruotsia puhuvia farmaseutteja valmistuu Åbo Akademista, mutta heidät rekrytoidaan jo opiskeluaikana Turun apteekkeihin, hän sanoo.
Kesäsijaisten saaminen vaikeaa
Farmaseuttipula näkyi kesällä myös 210 000 asukkaan Oulussa, jossa sijaitsee Ojalan edellinen apteekki.
– Siellä apteekkeihin oli vaikea saada kesäsijaisia, koska pelkästään Oulun yliopistollinen sairaala palkkasi kesäksi kymmenen farmaseuttia, hän kertoo.
Apteekinvaihtotilanne on ollut Ojalalle hyvin haastava. Hän on edelleen vastuussa Oulun apteekistaan, kunnes uusi luvanhaltija aloittaa apteekkarina.
Vaasassa hän joutuu päivystämään kuutena päivänä viikossa joka hetki itse, kunnes saa palkattua lisää työvoimaa.
Alkusyksy on näyttänyt farmaseuttien rekrytoinnin kannalta lupaavalta, koska kesäsijaisiksi sairaala-apteekkeihin lähteneitä farmaseutteja on vapautunut työmarkkinoille.
– Farmaseuttisia työntekijöitä on ollut tarjolla, mutta nyt lääkealaan kohdistuvat säästötoimet jarruttavat palkkaamista, Ojala sanoo.
Työvoimapulaa 70 prosentissa apteekeista
Ojala ei ole yksin ongelman kanssa. Apteekkariliiton kesäkuussa tekemän työvoimakyselyn perusteella 325 apteekkia eli lähes 70 prosenttia kyselyyn vastanneista apteekeista on kärsinyt työvoimapulasta edellisten 12 kuukauden aikana.
Lähes jokaisessa apteekissa on ollut pulaa nimenomaan farmaseuteista. Joka kymmenes apteekki kaipaa myös proviisoreja tai teknisiä työntekijöitä.
Apteekeista kaksi kolmesta ilmoittaa, että kuluneiden 12 kuukauden aikana farmaseuttisen henkilöstön saatavuus on huonontunut, kolmasosan mielestä tilanne on pysynyt ennallaan. Vain muutama apteekki ilmoittaa työvoiman saatavuuden parantuneen.
Apteekeista lähes puolet kertoo työvoimapulan olevan jatkuvaa. Loppujen mukaan pulaa on kausittain ja pääasiassa kesäisin. Myös sairaus- ja perhevapaiden ajaksi on vaikea löytää sijaisia.
Huono työvoimatilanne on joka neljännessä apteekissa rajoittanut aukioloaikoja tai estänyt niiden laajentamisen.
Joka neljäs apteekkari ei ole pystynyt pitämään lainkaan vuosilomaa edellisten 12 kuukauden aikana. Myös apteekin henkilökunnan lomia on jouduttu pilkkomaan henkilökuntapulan takia.
Joka viides apteekki ilmoittaa vaikeuksista palveluiden järjestämisessä henkilöstöpulan takia. Noin 60 apteekkia ilmoittaa ongelmaksi erityisesti lääkkeiden annosjakelun toteuttamisen.
Mikä on syynä farmaseuttipulaan?
Tärkein syy farmaseuttipulaan on apteekkareiden mielestä farmaseuttien siirtyminen farmasian muille sektoreille, esimerkiksi sairaala-apteekkeihin. Tätä mieltä on kolme neljästä apteekkarista.
Puolet apteekkareista pitää farmaseuttipulan syynä apteekin maantieteellistä sijaintia. Pulaa farmaseuteista on niin pienissä syrjäseutujen apteekeissa kuin Oulun ja Vaasan kaltaisissa suurissa kaupungeissa.
Joka kolmannen apteekkarin mukaan apteekkityön sisältö ei vastaa farmaseuttien odotuksia. Joka viides puolestaan arvioi, että apteekissa on hankalat työajat ja liian vähän etenemismahdollisuuksia. Alle 10 prosentin mielestä syy on kiireessä tai palkkauksessa.
Moni apteekkari näkee ongelmana sen, että uusia farmaseutteja valmistuu liian vähän ja että farmaseuttitutkinto on nuorille pelkkä ponnahduslauta jatko-opintoihin, kuten proviisoriopintoihin tai lääketieteelliseen. Lisäksi farmaseuttien koetaan hakeutuvan mielellään vuokratyöyrityksiin, joissa voi tehdä töitä silloin, kun haluaa.
Apteekkareiden mukaan yksi syy työvoimapulaan on sekin, että Suomeen on viime vuosina perustettu useita uusia apteekkeja, jolloin vähäisestä työvoimaresurssista on entistä suurempi kilpailu.
Farmasian opetuksessa ei resursseja
Apteekkareilla on useita ehdotuksia farmaseuttipulan ratkaisemiseksi. Kommenteissa nousee vahvasti esiin toive koulutusmäärien lisäämisestä.
Professori Marja Airaksinen Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnasta kertoo, että farmasian koulutusyksiköissä ollaan hyvin tietoisia farmaseuttipulasta.
Koulutusyksiköt eivät pysty lisäämään opiskelijamääriä itsenäisesti, mutta ne ovat vieneet viestiä opetus- ja kulttuuriministeriöön.
– Opiskelijoiden määrää on varsin vaikea muuttaa nopealla aikataululla, koska yliopistojen budjettiraamit ja toiminta suunnitellaan useamman vuoden sykleissä. Viime vuosina farmasian sisäänottokiintiöitä on pystytty hieman kasvattamaan kaikissa farmasian koulutusyksiköissä, mutta se ei riitä täyttämään kysyntää, hän kertoo.
Toinen keskeinen este farmasian koulutusmäärien kasvattamiseen on opetusresurssien niukkuus. Helsingin yliopistossa ollaan jo nyt opettajien määrän ja opetustilojen koon suhteen äärirajoilla. Opetusta ei voida siirtää kokonaan verkkoon tai massaluennoille, koska farmasiassa on paljon pienryhmäopetusta esimerkiksi lääkevalmistuksessa, lääkeneuvonnassa ja soveltavan kliinisen lääkehoidon opiskelussa.
Muuntokoulutus on liian työläs
Muuntokoulutus nousi kyselyssä apteekkareiden toivelistalle. Apteekkarit ehdottavat, että sairaanhoitajista tai apteekkien teknisistä saataisiin koulutettua nopeasti apteekkityöhön motivoituneita farmaseutteja.
Muuntokoulutus on Airaksisen mukaan hyvin hidas ja kallis tie. Sairaanhoitajan kouluttaminen farmaseutiksi kestäisi lähes kolme vuotta ja opetus sitoisi erittäin paljon resursseja. Aiemmista muuntokoulutuksista tiedetään, että vain osa opiskelijoista valmistuu ja jää alalle.
Monen apteekkarin mielestä farmaseuttiopintoihin valikoituu nykyään opiskelijoita, joita kiinnostaa enemmän jatko-opiskelu kuin asiakaspalvelu apteekissa.
Voitaisiinko opiskelijavalinnoissa painottaa luonnontieteiden osaamisen sijasta esimerkiksi motivaatiota ja ihmiskeskeisyyttä?
– On totta, että nykyiset pääsykokeet painottuvat luonnontieteisiin, joten niiden painotusta olisi hyvä arvioida uudelleen etenkin ottaen huomioon, että valtaosa opiskelijoista työllistyy apteekkeihin tai muualle sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Farmasian opiskelun järjestämiseen luo haasteita se, että koulutamme samanaikaisesti osaajia sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon että lääketeollisuuteen, Airaksinen sanoo.
Alalta poistuneet takaisin apteekkiin?
Nopein tapa saada farmaseutteja olisi Airaksisen mielestä se, että apteekit saisivat houkuteltua takaisin apteekkityöhön sitä varsin mittavaa farmaseuttijoukkoa, joka on siirtynyt muille lääkehuollon sektoreille tai vaihtanut kokonaan alaa.
Hän kehottaa apteekkeja tutkimaan juurisyitä alalta poistumiseen. Ovatko työnkuva sekä johtamis- ja palkitsemiskäytännöt apteekeissa houkuttelevia? Stressaako apteekkityössä pykäläviidakko, liika byrokratia tai puutteellisesti toimivat tietojärjestelmät?
Rehellinen analyysi auttaa löytämään tehokkaita keinoja farmaseuttien työn kehittämiseen.
– Valtaosa farmaseuteista valmistuu ammattiinsa alle 25-vuotiaina ja heidän tulisi tehdä työtä ainakin 65-vuotiaiksi. Mikä motivoi pysymään apteekkityössä niin pitkään? Tässä tarvitaan rehellistä vuoropuhelua työnantajien ja työntekijöiden välillä, sillä kyse on apteekkialan tulevaisuudesta, Airaksinen sanoo.
Mistä työntekijät uusiin apteekkeihin?
Uusia apteekkien perustaminen lisää entisestään farmaseuttipulaa. Yksikön päällikkö Eeva Leinonen Fimeasta kertoo, että Fimea seuraa avoapteekkipalveluiden riittävyyttä ja perustaa jatkossakin apteekkeja esimerkiksi alueille, joissa apteekkitiheys on keskimääräistä pienempi, ja joissa lääkkeiden saatavuus sitä edellyttää.
– Avoapteekkipalveluita on toivottu erityisesti sairaaloiden yhteyteen. Toivottavasti toimipisteisiin saadaan myös tarvittava henkilökunta, hän sanoo.
Leinosen mukaan farmaseuttien rekrytoinnin haasteet ovat tulleet esille joissain Fimean apteekkitarkastuksissa ja yhteydenotoissa viime aikoina.
Apteekkariliiton kyselyn mukaan apteekit joutuvat jo lyhentämään aukioloaikojaan farmaseuttipulan vuoksi, ja esimerkiksi lääkkeiden annosjakeluun on ollut vaikea löytää tekijöitä.
Jos apteekki joutuu tällaisessa tilanteessa lyhentämään aukioloaikoja, Leinonen korostaa, että siitä on tärkeää viestiä asiakkaille, terveydenhuollolle, sijaintikunnalle ja lähialueen apteekkareille. Jos lähialueilla on useita apteekkeja, yhteistyöllä voidaan ehkä löytää ratkaisuja. Merkittävät aukiolojen muutokset on hyvä ilmoittaa myös Fimean apteekkivalvontaan.
Annosjakeluasiakkaiden lääketoimituksista huolehtiminen on Leinosen mukaan apteekille aina kriittinen tehtävä. Jos apteekki ei pysty toimittamaan asiakkailleen lääkkeitä lääke- ja lääkitysturvallisuuden varmistavalla tavalla, palvelu ei ole asianmukaista.
– Tällaisen tilanteen uhatessa toivomme apteekkarin ottavan yhteyttä Fimeaan viipymättä, hän sanoo.
Voidaanko työnjakoa muuttaa?
Voitaisiinko työnkuvia muuttaa apteekeissa? Lääkeneuvonta säilyisi aina farmaseuttisella henkilökunnalla, mutta voisivatko tekniset hoitaa joitakin lääkkeisiin liittyviä rutiinitöitä?
Leinosen vastaus on yksiselitteinen: apteekeissa ei voida poiketa lääkelain edellyttämästä työnjaosta.
Apteekeissa ei myöskään voida tinkiä lakisääteisestä hinta- ja lääkekorvausneuvonnasta, vaikka se vie aikaa varsinaiselta lääkeneuvonnalta.
– Hinta- ja lääkekorvausneuvonnan prosessia voisi olla hyödyllistä käydä apteekissa aika-ajoin läpi ja pohtia henkilöstön kanssa, miten se parhaiten toteutettaisiin informatiivisena, rationaalista lääkehoitoa tukevana ja tasalaatuisena, hän sanoo.
Farmaseuttipulan ratkaisemiseksi hän ehdottaa apteekkialan ja koulutusyksiköiden välistä keskustelua.
– Yhtenä haasteena on nähty farmaseuttien alalta poistuminen, mitä olisi hyvä saada vähenemään selvittämällä alalta poistumisen syitä ja hakemalla niihin ratkaisuja.
Henkilöstövuokrauskaan ei auta
Farmaseuttipulassa apteekit kääntyvät yhä useammin henkilöstöpalveluyritysten puoleen.
Farmaseuttien löytäminen suuriin kaupunkeihin, pienistä paikkakunnista puhumattakaan, on silti vaikeaa jopa alan suurimmalle toimijalle.
– Farmaseuttipula on kiihtynyt viimeisten kolmen vuoden aikana huomattavasti. Voisimme työllistää välittömästi useita kymmeniä farmaseutteja vastataksemme kysyntään, kertoo toimitusjohtaja Marianne Hovi apteekeille vuokratyövoimaa tarjoavasta Farmaniasta.
Farmania saa työntekijöitä rekrytoimalla heitä julkisten kanavien kautta ja panostamalla esimerkiksi some-näkyvyyteen. Yritys kertoo aktiivisesti työmahdollisuuksista farmasian opiskelijoille ja rekrytoi viimeisen vuoden opiskelijoita suosittuun koulutusohjelmaansa, jossa opetetaan työelämätaitoja ja kehitetään asiantuntijuutta.
Hovin mielestä apteekkialan pitäisi kiinnittää huomiota työntekijöiden lähtevyyteen. Farmaniaan tulee töihin paljon farmaseutteja, jotka työskentelevät osa-aikaisesti samalla kun opiskelevat uuteen ammattiin.
– Lopulta nämä ihmiset myös työllistyvät muille aloille, Hovi sanoo.
Vuorotyö ei houkuttele
Farmaseuttisen henkilöstön työ on hyvin tietojärjestelmäkeskeistä ja toiminta tarkasti säänneltyä. Vuorotyö ja etenkin viikonlopputyö eivät kaikkia houkuttele.
Marianne Hovi ehdottaa, että pitkiä aukioloaikoja järjestettäisiin uudestaan nyt, kun digitaalinen etäasiointi yleistyy.
– Karkeimmillaan tämän voisi toteuttaa niin, että asiointi apteekissa on mahdollista verkossa kellon ympäri, mutta farmaseuttinen työ toteutettaisiin pääosin toimistoaikojen puitteissa.
Hovi ei tarkoita, että apteekkien tulisi toimia kuten pankkisektorin, jossa lähes kaikki palvelu on ohjattu verkkoon. Pankkisektorin konttorien aukiolon muutos voi kuitenkin toimia esimerkkinä siitä, että nopeatkin muutokset toimintamalleissa ovat mahdollisia.
– Verkkopalvelut voisivat mahdollistaa farmaseuteille etätyöskentelyn, joka on yksi merkittävimmistä työmarkkinoiden trendeistä, Hovi sanoo.
Hän uskoo, että farmaseuttipulaan auttaisi myös se, että farmaseutin ammattitaitoa hyödynnettäisiin turvallisen lääkehoidon toteutuksessa nykyistä paremmin.
Esimerkiksi saatavuushäiriötilanteissa farmaseutit voisivat nykyistä vapaammin vaihtaa lääkkeitä ilman yhteydenottoa lääkäriin.
– Työn vaikuttavuuden parantaminen voisi edistää farmaseuttisen henkilöstön työssä viihtymistä. Tämä keventäisi myös muun terveydenhuollon kuormitusta, Hovi sanoo.
Joka neljäs opiskelija ei halua apteekkiin
Farmasina opiskelijoista reilu neljännes ei aio työskennellä valmistuttuaan avohuollon apteekissa. He aikovat jatkaa opintojaan proviisoriksi, työskennellä sairaala-apteekissa tai opiskella jotain muuta kuin farmasiaa.
Tämä käy ilmi kyselystä, jonka Apteekkariliitto teki heinäkuussa farmasian opiskelijoille Helsingin yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa sekä Åbo Akademissa. Kyselyyn vastasi 176 opiskelijaa.
Kyselyyn vastanneista yli puolet kokee, että apteekkityössä ei pääse hyödyntämään riittävästi osaamistaan. Yli 40 prosenttia pitää työtä liian yksitoikkoisena, palkkataso ei vastaa odotuksia ja eivätkä he näe apteekissa etenemismahdollisuuksia.
Apteekkityöhön haluavista kolme neljästä arvostaa varmaa työpaikkaa. Opiskelijoista noin 40 prosenttia pitää apteekkityöstä, koska työpaikka on lähellä kotia, apteekissa pääsee hyödyntämään osaamistaan ja asiakaspalvelu on mielekästä.
Opiskelijoiden mielestä ylivoimaisesti paras keino tehdä apteekkityöstä houkuttelevampaa olisi parempi palkkataso.