Lääkkeiden saatavuushäiriöt kurittavat myös Ruotsia – varastointivelvoitetta ei ole
- 01.03.2023 at 08:57
Sosiaalifarmasian professorin mukaan vapaa kilpailu ei ole ehkäissyt lääkepuutoksia eikä tuonut säästöjä. Päinvastoin.
Lääkkeiden saatavuushäiriöt huolettavat nyt niin Suomessa kuin maailmallakin, ja syyt ovat kaikkialla samat: globaalien valmistus- ja jakeluketjujen ongelmat.
Ruotsissa saatavuushäiriöt ovat olleet viime viikkoina näkyvästi esillä. On myös kysytty, mikä vaikutus Ruotsin vapautetulla apteekkimarkkinalla on saatavuushäiriöihin.
Ruotsin valtio-omisteinen apteekkimonopoli purettiin vuonna 2009, ja apteekkitoiminta avattiin kilpailulle. Samalla apteekit luopuivat lääkkeiden varmuusvarastoinnista.
Aiemmin valtion apteekkiyhtiö Apoteket huolehti yhdessä kokonaismaanpuolustuksen kanssa siitä, että lääkkeitä oli varastoissa kriisien varalle. Nyt tätä velvoitetta ei ole millään apteekilla tai -ketjulla.
– Kun apteekkimarkkina avattiin kilpailulle, ajateltiin, että apteekkien ja apteekkiketjujen kilpailu jotenkin taianomaisesti huolehtisi lääkkeiden saatavuudesta, sanoo sosiaalifarmasian professori Sofia Kälvemark Sporrong Uppsalan yliopistosta.
Näin ei kuitenkaan tapahtunut.
– Vapailla markkinoilla toimiville yrittäjille ei haluttu säätää varastointivelvoitetta. Ajateltiin, ettei kilpaillulla markkinalla toimivia yksityisiä yrityksiä voisi velvoittaa sellaiseen.
Pienillä apteekeilla pienet varastot
Tämänhetkinen tilanne on erityisen hankala niille potilaille, joilla on käytössään jokin harvinainen lääke.
– Kun apteekkimarkkina vapautettiin, apteekkeja tuli lisää ja ne ovat aiempaa pienempiä. Niinpä niillä on myös aiempaa pienemmät varastot.
Muun muassa tästä syystä monissa maissa, joissa apteekkimarkkinaa on vapautettu, on kuitenkin säädelty sitä, minne ja montako apteekkia voidaan perustaa. Ruotsissa luovuttiin myös aluesääntelystä, minkä vuoksi apteekin voi perustaa vaikka toisen apteekin seinän taakse.
– Tämä yhtäältä lisää apteekkien määrää, mutta samalla pienentää niitä ja niiden varastoja entisestään. Varastoille ei ole tilaa ja niistä koituu kustannuksia.
Voin sanoa, että apteekkijärjestelmän vapauttaminen ei ole vastaus saatavuushäiriöihin eikä kustannussäästöihin.
Sofia Kälvemark Sporrong/media/2-apteekkari.fi/henkilokuvat/sofia-kalvemark-sporrong-3.jpg
Ratkaisujen tulee olla globaaleja
Suomessa apteekkien on ylläpidettävä varastoa, joka vastaa tavanomaisen asiakaskunnan vähintään kahden viikon keskimääräistä tarvetta. Sofia Kälvemark Sporrongin mukaan vastaava velvoite voisi Ruotsissa lykätä saatavuushäiriöiden syntyä, muttei estää niitä.
– Ennen pitkää varastot loppuvat joka tapauksessa. Syyt häiriöiden taustalla ovat niin monimutkaisia ja maailmanlaajuisia, että sanoisin, että myös ratkaisujen pitää olla kansainvälisiä.
Häiriöiden lisääntyessä Ruotsissa on pohdittu esimerkiksi sakkorangaistuksia. Sitä, kuka sakkoja maksaisi ja missä tilanteessa ei ole kuitenkaan tarkennettu. Jos sakoilla uhataan kansainvälisiä lääkeyrityksiä, se luultavasti ei ainakaan lisää niiden intoa tulla Ruotsin kaltaisen maan verrattain pienille lääkemarkkinoille.
On myös väläytelty kotimaisen lääketuotannon lisäämistä ja erilaisia EU-tason ratkaisuja.
Kälvemark Sporrongin mukaan tuotannon lisäksi pitäisi ehkä katsoa kulutusta.
– Muualla terveydenhuollossa resursseja priorisoidaan, ja esimerkiksi kirurgisia toimenpiteitä tehdään kiireellisyysjärjestyksessä. Voisiko tällaista ajattelua tuoda myös lääkehoitoihin? En tiedä.
Kustannukset kasvussa
Kyse on myös taloudesta. Suomen tapaan myös Ruotsissa lääkehoitojen kustannukset ovat kasvussa muun muassa yhä tehokkaampien – ja kalliimpien – biologisten lääkkeiden vuoksi.
Suomessa yhtenä vaihtoehtona lääkekustannusten kasvun hillitsemiseksi on pohdittu apteekkimarkkinan kilpailun lisäämistä ja säätelyn vähentämistä.
Kälvemark Sporrong ei innostu ajatuksesta Ruotsin kokemusten valossa.
– Järjestelmän vapauttaminen Ruotsissa ei ollut ilmaista, vaan siitä koitui yhteiskunnalle monenlaisia lisäkustannuksia. Muun muassa valvontaa. Myös reseptilääkkeiden valtiolle tulevat kustannukset nousivat. Voin sanoa, että apteekkijärjestelmän vapauttaminen ei ole vastaus saatavuushäiriöihin eikä kustannussäästöihin.