Hyppää sisältöön

Lääkehoidon arviointi tehtiin yksin kotona asuvalle 77-vuotiaalle naiselle. Perussairauksina oli tyypin 2 diabetes, krooninen sepelvaltimotauti ja siihen liittyvä rasva-aineenvaihdunnan häiriö. Sydämen vasempaan eteiseen laskeva sepelvaltimo oli 45 prosenttisesti tukossa. Lisäksi naista vaivasi nivelrikko ja pakkoinkontinenssi eli virtsankarkailu ilman ponnistelua. GFR-arvo 88 ml/min viittasi lievään munuaisten vajaatoimintaan.

Nainen koki pärjäävänsä kotona hyvin ilman ulkopuolista apua ja hoiti päivittäiset kotityöt sekä kaupassa ja apteekissa asioinnin omatoimisesti. Lääkkeet hän jakoi itse dosettiin kerran viikossa.

Ongelma

Naisella oli ollut jo pitkään sydänvaivoja. Hän oli käynyt varjoainekuvauksessa neljä kertaa, mutta pallolaajennusoperaatiota ei ollut tehty korkeaan ikään vedoten. Hän kertoi saavansa usein hikoilukohtauksia, joiden aikana esiintyi pahoinvointia. Toisaalta häntä paleli herkästi. Hän oli aiemmin saanut yhden rintakipukohtauksen, jolloin hän myös oksentanut.

Nainen kertoi myös kärsivänsä huimauksesta ja verenpainekin heitteli mittausten välillä. Lisäksi hän koki toistuvasti fyysistä voimattomuutta ja ruokahaluttomuutta. Myös virtsankarkailu, ummetus ja ilmavaivat vaivasivat usein.
Diabetes oli sen sijaan pysynyt hyvässä hoitotasapainossa metformiinilääkityksen ja päivittäisen hyötyliikunnan avulla. 
 

Ratkaisu

Haastattelussa kävi ilmi, ettei naisella ollut koskaan todettu aivoverenkiertohäiriötä, vaikka hänellä oli käytössä sen hoitoon tarkoitettu dipyridamolivalmiste. Kyseinen lääke ei sovellu kroonista sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden hoitoon, sillä se aiheuttaa helposti sydämen hapenpuuteoireita. Naisella näitä esiintyi runsaasti, joten kyseinen lääke vaihdettiin ehdotuksestani asetyylisalisyylihappovalmisteeseen.

Sydänoireiden vähentämiseksi beetasalpaaja muutettiin säännölliseksi lääkkeeksi ja rintakipukohtauksissa käytettävien pikanitrojen rinnalle lääkitykseen lisättiin pitkävaikutteinen nitraatti.

Virtsankarkailuun naiselle määrättiin mirabegroni ja samalla kehotettiin seuraamaan lääkkeen vaikutusta verenpaineeseen kotimittauksin. Ummetusta alettiin hoitaa makrogolilla. Naisen hemoglobiini- ja kilpirauhasarvot mitattiin paleluoireen syyn selvittämiseksi.

Happosalpaaja pantopratsolin käyttö lopetettiin, sillä naisella ei ollut todettu refluksitautia.

Seuranta

Naisen olo oli parantunut selvästi lääkitysmuutosten jälkeen. Hikoilu, voimattomuus, pahoinvointi, huimaus ja muut sydänoireet olivat hävinneet. Myös rintakivun kohtauslääkkeenä käytettävien pikanitrojen tarve oli vähentynyt.

Virtsankarkailukin oli nyt hallinnassa: nainen kertoi käyvänsä yöllä vessassa enää vain pari kertaa. Ummetus ja ilmavaivat olivat myös helpottuneet makrogolin käytön aloittamisen ja pantopratsolin lopettamisen myötä. 

Nainen kertoi laboratoriotulosten paljastaneen raudanpuuteanemian, mikä saattoi olla osaltaan syynä paleluun ja voimattomuuteen. Hän oli aloittanut rautalisän käytön hiljattain. Kilpirauhasarvot olivat normaalit.

SÄÄNNÖLLISESTI ANNOS ENNEN ARVIOTA MUUTOS
Somac 20 mg, pantopratsoli  1 x 1 Lopetus
Orisantin 200 mg/25 mg, dipyridamoli
+ asetyylisalisyylihappo
1 x 2 Lopetus
Asetyylisalisyylihappo 50 mg Aloitus: 1 x 1
Ormox 10 mg, isosorbidimoninitraatti Aloitus: 1 x 2
Betmiga 50 mg, mirabegroni Aloitus: 1 x 1
Pegorion 12g, makrogoli 4000 Aloitus: 1 x 2
Obsidan 100 mg, ferroglysiinisulfaatti Aloitus: 1 x 1
Emconcor 5 mg, bisoprololi 1×1 tarvittaessa 1 x 1 aamuisin
Amlodipin KRKA  5 mg, amlodipiini ½ x 2 1 x 1 aamuisin
Crestor 10 mg, rosuvastatiini 1 x 1 Ei muutosta
Metforem 500 mg, metformiini 1 x 1 Ei muutosta
Betolvex 1 mg, syanokobalamiini 1 x 1 Ei muutosta
Vagifem 10 mikrog, estradioli 2 x / vko Ei muutosta
Tarvittaessa    
Panadol Forte 1000 mg, parasetamoli 1 x 3 Ei muutosta

 

Palstalla esitellään todellisia lääkehoidon kokonaisarviointeja. Tämänkertaisen arvion teki farmaseutti Laura Aho Kuusamon I apteekista.

Mitä mieltä olit artikkelista?

Agreed 0 times
Said to be thoughtful 0 times
Has raised questions 0 times
Disagreed 0 times