Kaupalliset intressit eivät saa murentaa turvallista lääkejakelua
- 05.05.2023 at 08:12
Apteekkien rooli lähipalveluna korostuu, kun väestö ikääntyy ja terveyspalvelut keskittyvät, kirjoittaa Apteekkariliiton viestintäpäällikkö Aija Pirinen.
Kaupan ala on tänä keväänä kampanjoinut näyttävästi nykymuotoisen apteekkijärjestelmän romuttamisesta. Kauppa haluaa laajentaa bisnestään tavoittelemalla apteekkien omistusoikeutta. Kaupan intressinä tuskin ovat terveydenhuollon ydintavoitteet. Suhtautuuhan kauppasektori kielteisesti myös Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) esittämiin terveysperusteisiin sokeri-, suola- ja rasvaveroihin.
Sen sijaan apteekkien päivittäisessä arjessa korostuvat terveystavoitteet ja terveysneuvonta. Onhan apteekkien omistajuuskin rajattu terveydenhuollon ammattilaisille, proviisoreille. Tällä on haluttu varmistaa se, että apteekit ovat riippumattomia lääketukkukaupoista ja lääkeyrityksistä, jotteivat niiden taloudelliset intressit ohjaa apteekkien neuvontaa tai valikoimia.
Apteekki ei ole vain lääkekauppa, vaan terveydenhuollon toimipiste. Apteekkien tarjoama ammattimainen ja ilmainen lääkeneuvonta on kiinteä osa suomalaista terveydenhuoltoa ja palveluketjua. Neuvontapalvelun on arvioitu säästävän yhteiskunnan kuluja liki miljardi euroa vuodessa.
Apteekkeja on lähes jokaisessa Suomen kunnassa. Kansalaiset voivat saada tukea ja tietoa omaan lääkehoitoonsa lähiapteekistaan yliopistotasoisen koulutuksen saaneilta terveydenhuollon ammattilaisilta. Ja vieläpä kasvotusten ja ilman ajanvarausta. Tämänkaltainen lähipalvelu on poikkeuksellisen arvokasta aikana, jolloin puhelinkontaktin saaminen terveyspalveluihin on työlästä.
Apteekkeja voisi kuvata myös lääkehuollon osaamiskeskittymiksi. Korkeasti koulutettu henkilöstö seuraa ammattiylpeydellä lääkehuollon kehitystä ja tutkimusta. Apteekeissa myös kehitetään uusia lääkehoidon onnistumista tukevia käytäntöjä ja huolehditaan lääkitysturvallisuudesta. Apteekeissa tehdään paljon näkymätöntä, mutta yhteiskunnallisesti merkityksellistä kehittämistyötä.
Väestön ikääntyessä apteekkien neuvontarooli terveydenhuollossa vain korostuu. Julkinen terveydenhuolto ja hyvinvointialueet joutuvat priorisoimaan ja keskittämään palvelujaan. Asiointimatkat pitenevät ja jopa hoitajien vastaanotoille voi joutua jonottamaan. Terveydenhuollon kamppaillessa resurssipulasta apteekkien neuvontatyön merkitys näyttäisi lisääntyvän.
Apteekkien henkilökunnan osaamista voisi hyödyntää entistä systemaattisemmin terveydenhuollon palvelujen täydentäjänä. Muun muassa tuoreessa, 5.5.2023 Itä-Suomen yliopistolla tarkastettavassa väitöstutkimuksessa todetaan, että apteekeilla voisi olla merkittävä rooli tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä.
Kilpailun kasvattaminen on markkinataloudessa sinänsä suotavaa, mutta lääkkeiden jakeluun se sopii huonosti. Kilpailun lisääminen johtaa aina pyrkimykseen kasvattaa myyntiä. Lääkkeiden käytön tarpeeton lisääminen ei ole yksilön eikä yhteiskunnan etu.
Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat hyvin tyytyväisiä apteekkipalveluihinsa. Kaupalliset tai kilpailupoliittiset motiivit eivät saa riskeerata Suomen toimivaa lääkehuoltojärjestelmää.
Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton viestintäpäällikkö.