KKV selvitti yksityisten apteekkien verotusta
- 04.12.2023 at 03:40
Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tuoreen selvityksen mukaan apteekkiveron merkitys apteekkien välisenä tulontasausmekanismina on heikentynyt.
Apteekkivero ei nykymuodossaan tasapainota riittävästi yksityisten apteekkien asemaa markkinoilla, arvioidaan KKV:n tuoreessa selvityksessä. Apteekkareiden tuloverotuskaan ei korjaa tilannetta, sillä apteekkarit hyötyvät pienyrittäjien kevennetystä verokohtelusta, selvityksessä todetaan.
Apteekkien välisiä tuloeroja tasataan progressiivisella apteekkiverolla. Samalla yhteiskunnalle palautetaan osa tuloista, jotka syntyvät lääkkeiden vähittäismyynnin yksinoikeudesta. Nykyinen verotus ei selvityksen tekijöiden mukaan toteuta kumpaakaan tehtäväänsä riittävän hyvin.
– Apteekkarien väliset tuloerot ovat verotuksenkin jälkeen suuria. Lisäksi osalla apteekkareista tulot nousevat niin suuriksi, että syntyy ajatus suojatun elinkeinotoiminnan ylivoitoista, Tuulia Hakola-Uusitalo toteaa tiedotteessa.
Hakola-Uusitalo työskenteli tutkimusta tehtäessä KKV:n tutkimusjohtajana, mutta on nykyään tutkimusjohtajana Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT).
Polarisaatio huolestuttaa myös Apteekkariliittoa
Myös Apteekkariliitto on tuonut esiin huolensa apteekkien välisestä polarisaatiosta, joka lisääntyi edelleen viime vuodenvaihteen lääketaksaleikkauksen jälkeen. Reseptilääketaksan leikkaus kohdentui suhteellisesti eniten pieniin apteekkeihin ja apteekkeihin, joilla on pieniä sivuapteekkeja.
– Lääketaksa-apteekkiveromekanismin perusperiaate on edelleen toimiva, mutta se ei ole pysynyt lääkemarkkinoiden kehityksen tahdissa, kommentoi toimitusjohtaja Merja Hirvonen Apteekkariliitosta.
Hirvosen mukaan oleellista onkin nyt tehdä apteekkitalouden kokonaisuudistus ja huolehtia siitä, että Suomessa säilyy maankattava apteekkien lähipalveluverkosto jatkossakin.
– Apteekkitalouden kokonaisuudistus on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Toivomme, että uudistus käynnistyy mahdollisimman pian.
Apteekkien nopeasti heikentynyttä taloustilannetta kuvaa myös se, että jo viidennes apteekkareista jää ansioissaan alle kokeneen apteekkiproviisorin.
Aineisto ei kuvaa apteekkien nykytilannetta
KKV:n selvityksessä tarkasteltiin apteekkien tilinpäätösaineistoja vuosilta 2010-2018. Hirvonen huomauttaa, että apteekkien taloustilanne on merkittävästi muuttunut vuoden 2018 jälkeen. Valtion lääkesäästöt ovat heikentäneet reseptilääkemyynnin kannattavuutta samaan aikaan, kun kustannukset ovat nousseet.
Syynä apteekkien kiristyneeseen taloustilanteeseen ovat etenkin lääkkeiden hintojen pitkään jatkunut lasku, inflaatiosta johtuva kustannustason nousu sekä tämän vuoden alussa toteutettu reseptilääketaksan leikkaus. Hirvonen lisää, että ensi vuonna realisoituu vielä edellisen hallituksen tekemiä lääkesäästöjä, kun biologisten lääkkeiden apteekkivaihto alkaa huhtikuussa.
– Pidämme tärkeänä, että apteekkien taloutta uudistetaan niin, että riittävän kattava apteekkien lähipalveluverkosto säilyy jatkossakin, ja että apteekin lakisääteinen toiminta eli lääkkeiden myynti ja lääkeneuvonta säilyy sinällään kannattavana, Hirvonen sanoo.
Hän muistuttaa, että apteekki ei ole vain lääkekauppa, vaan terveydenhuollon toimipiste.
– Apteekkien merkitys maksuttoman terveysneuvonnan antajana korostuu erityisesti nyt, kun terveysasemaverkostoa karsitaan. Päätöksenteossa pitäisi ottaa huomioon myös tämä apteekkien tuoma säästö yhteiskunnalle.
Liikevoittoon perustuva verotus tai lupahuutokauppa?
KKV:n selvityksessä käsitellään apteekkeihin liittyvän verotuksen haasteita ja käydään läpi kehittämisvaihtoehtoja. Sääntelyvaihtoehtoina olisivat viraston mukaan esimerkiksi liikevoittoon perustuva verotus tai lupahuutokauppa.
– Liikevoittopohjainen apteekkivero vastaisi joustavasti sääntelyn ja toimintaympäristön muutoksiin, mutta se edellyttäisi korkeita veroprosentteja, jotta nykyisellä tasolla oleva verokertymä ei laskisi, kertoo KKV:n tutkimusjohtaja Samuli Leppälä.
Hirvosen mielestä liikevoittopohjainen apteekkivero on ajatuksena kummallinen, sillä se ei kannustaisi kustannustehokkuuteen.
Lupahuutokauppa taas ohjaisi Leppälän mukaan vahvimmin kustannustehokkuuteen, mutta se olisi hänen mukaansa luultavasti mahdoton toteuttaa käytännössä.
– Apteekkiverkon nykymallia tulisi kuitenkin kehittää niin, että se huomioisi paremmin sekä kokonaistulot sekä kustannuserot, Leppälä sanoo.
KKV aikoo tutkia seuraavaksi sääntelymuutosten vaikutuksia apteekkien palveluverkostoon.