Apteekkariksi Ruotsiin?
- 16.10.2009 at 07:48
Sirpa Peura pohtii, kannattaisiko lähteä apteekkariksi Ruotsiin.
APTEEKKILUPA ON Suomessa tiukassa. Mutta nyt lykästi – rajan takana on vapaasti ostettavissa yli 400 apteekkia. Ja uusia saa perustaa niin paljon kuin huvittaa.
Pari juttua kuitenkin mietityttää. Ruotsin entiselle valtion apteekkimonopolille, Apoteket AB:lle, jää 35 prosenttia nykyisistä apteekeista, ja sen toiminnan pelisäännöt on uudistettu uuden tilanteen vaatimalla tavalla. Ei enää terveydenhuollon pehmoilua tai ammattieettistä hössötystä. Kauppa se on joka kannattaa, ja siihen panostetaan!
Yhteistyöhanke päivittäistavarakauppaketju ICA:n kanssa tosin kariutui, mutta eiköhän niitä markkinoita löydy muistakin piireistä. Pelin henki on vieras tällaiselle ihmisen tarpeista lähtevään palveluun uskovalle kansanterveyden puolustajalle.
Apteekkariksi Ruotsissa kelpaa kuka tahansa eikä henkilökunnassakaan tarvita kuin ripaus farmasiaa. Kansankodissa on havaittu, miten ärsyttäviä nämä lillukanvarsiin puuttuvat lääkealan ammattilaiset ovat – bisneksen kannalta varsinkin. Riman alta löytyy lisää tehokkuutta prosesseihin.
Muutenkin homma haiskahtaa. Liberalisoimalla pyrittiin alentamaan lääkkeiden hintoja ja parantamaan niiden saatavuutta. Tavoitteiden asettajat eivät tainneet tietää, että Ruotsissa on ehkä maailman matalin apteekkimarginaali. Reseptilääkkeiden katteita joudutaankin korottamaan marraskuun alusta alkaen, jotta edes jokunen uusi toimija uskaltautuisi markkinoille.
Muutos kuitenkin kompensoidaan tiukemmilla lääkevaihtosäännöillä ja hintojen pakkoleikkauksilla patentin rauetessa. Apteekkien on aina pakko toimittaa halvinta valmistetta, muuten tulee sakot. Jokainen käytännön työtä tehnyt tietää, mitä se tarkoittaa. Päivittäin saa valita, suututtaako asiakkaat vai paikallisen kelan. Ja monta kertaa.
Apteekeille on tarjolla yksi tietojärjestelmä ”edulliseen” 80 000 euron hintaan. Jokaisen reseptin toimitus maksaa parikymmentä senttiä ja risat. Ja sitten homma vielä viimeistellään siirtämällä pitkä lista itsehoitolääkkeitä kauppojen myyntiin marraskuun alusta lukien. Potilasturvallisuus tai lääkkeiden oikea käyttö eivät selvästikään ole olleet muutoksen suunnittelijan päällimmäisinä tavoitteina, mutta ei mitään yritystalouden realiteettejakaan ole mielessä käväissyt.
Taidan sittenkin jatkaa hakemusten lähettämistä Lääkelaitoksen apteekkiluparulettiin. Myös lottokupongin jättäminen silloin tällöin turvaa tulevaisuutta suuremmalla todennäköisyydellä kuin apteekkitoiminnan harjoittaminen naapurissa. Samaan tulokseen taitaa päätyä aika moni muukin. Osanottoni kollegoille länsinaapurissa.
Sirpa Peura
Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja.