Hyppää sisältöön

Veropäivänä julkistettavat tulotiedot eivät kerro koko totuutta apteekkareiden tuloista. Median tulolistausten ja verokoneiden perusteella kaikkia apteekkareita pidetään hyvätuloisina, vaikka ala on polarisoitunut voimakkaasti ja apteekkien taloustilanne on heikentynyt selvästi viime vuosina.

Osa apteekkareista pärjää edelleen hyvin tai kohtalaisesti, mutta kasvava joukko kipuilee taloushaasteiden kanssa – jotkut eivät saa työstään juuri mitään korvausta.

Veropäivän tulolistaukset antavat apteekkareiden tuloista liioitellun kuvan myös siksi, että uutisoinnissa apteekkareita käsitellään yleensä virheellisesti palkansaajina.

– Median tulolistauksissa ja verokoneissa merkitään apteekkarin henkilökohtaisiksi tuloiksi koko apteekin verotettava tulos, vaikka vain osa siitä on apteekkarin työkorvausta, selventää Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen.

Apteekin yritysmuoto on lääkelain säännösten perusteella aina toiminimi, jolloin apteekki ja apteekkari verotetaan yhdessä, vaikka apteekki työllistäisi 50 lääkealan ammattilaista. Tulolistauksissa apteekkarin ja osakeyhtiössä toimivan yrittäjän tulot eivät siksi ole vertailukelpoisia.

– Osakeyhtiöissä yrittäjän ja yrityksen tulot erotetaan toisistaan, minkä vuoksi esimerkiksi kauppiaista vain kaikkein suurituloisimmat pääsevät median tulolistauksiin, Kostiainen jatkaa.

Viime vuoden lääketaksaleikkaus näkyy selvästi

Apteekkien taloustilanne on heikentynyt viime vuosina selvästi. Muutos johtuu pääosin apteekkeihin 2000-luvulla kohdistuneista leikkauksista ja lääkesäästöistä, kustannusten noususta ja lääkkeiden hintojen halpenemisesta. 

Apteekkari ei voi siirtää kustannusten nousua lääkkeiden hintoihin, sillä hinnat määräytyvät valtioneuvoston lääketaksa-asetuksen mukaisesti. Apteekeissa tapahtuvasta myynnistä yli 86 prosenttia on lääkkeiden myyntiä.

Taloustilanteen heikkenemisestä kertoo myös Apteekkariliiton tuore kysely, jonka mukaan lähes 60 prosenttia apteekkareista ilmoittaa apteekkinsa talouden huonontuneen selvästi 2020-luvulla.

Ongelmia on paljon ja tulevaisuus näyttää epävarmalta. Apteekkien välinen kilpailu on kiristynyt sijaintialueiden yhdistämisen ja uusien apteekkien myötä, inflaatio on nostanut kuluja, kuten tilavuokria, ja yrityslainojen korot ovat olleet korkeita. Samaan aikaan lääkkeiden hinnat ovat laskeneet ja apteekkien myyntikate ja tulos ovat pienentyneet. 

Yksi merkittävä syy taloustilanteen heikkenemiselle on vuoden 2023 reseptilääketaksan muutos, joka leikkasi apteekeilta noin 20 miljoonaa euroa.

– Lääkemyynti on kuluneen vuoden aikana ollut tappiollista. Apteekki pysyy pystyssä ainoastaan vapaankaupan myynnillä, mikä on tietysti hyvin surullista. En juuri pysty nostamaan itselleni korvausta työstäni, kertoo eräs kyselyyn vastannut apteekkari.

Kulut pyritään pitämään minimissä ja pienetkin investoinnit ovat jäissä heikon taloustilanteen ja epävarmuuden vuoksi.  

– Viivan alle jää joka vuosi vähemmän. Olen toiminut apteekkarina vasta muutaman vuoden, mutta eron huomaa selvästi, tiivistää yksi vastaajista. 

Tämä sisältö on estetty nykyisten evästeasetustesi vuoksi. Hyväksy markkinointievästeet nähdäksesi tämän sisällön.

Paljon töitä alle farmaseutin palkalla 

Apteekkarien oman työpanoksen merkitys on kasvanut huomattavasti. Monella ei ole varaa palkata työntekijöitä, vaikka tarvetta olisi, ja työvoiman saatavuuskin on heikentynyt.

Apteekkareiden oma jaksaminen on koetuksella liiallisen työmäärän vuoksi, kun työpäivät voivat olla säännöllisesti kymmenen tuntia päivässä kuutena päivänä viikossa. 

– Oikeaa lomaa en ole pitänyt vuosikausiin, vaan aina olen ollut vähintään hälytysvalmiudessa puhelimen päässä, kertoo eräs apteekkari.

Kovasta työnteosta huolimatta monet, varsinkaan pienten apteekkien apteekkarit, eivät pysty nostamaan itselleen proviisorin tai edes farmaseutin palkkaa vastaavaa summaa. 

– En nosta itselleni työtuloa kuin muutaman kuukauden välein. Farmaseuttina saisin parempaa palkkaa kuin nyt apteekkarina, kertoo yksi vastaajista. 

Taloustilanteen heikentymisen vuoksi jo joka neljäs apteekkari ansaitsee vähemmän kuin kokenut proviisori palkansaajana apteekissa, vaikka yrittäjänä hän työllistää, ottaa kantaakseen yritysriskit ja vastaa apteekistaan koko omaisuudellaan.

Itsehoitolääkkeiden myynnin laajeneminen voi olla viimeinen niitti

Lähivuosina apteekkien talouteen on luvassa lisää heikennyksiä. Yksi suurimmista huolenaiheista on hallituksen aikomus laajentaa itsehoitolääkkeiden myyntiä apteekkien ulkopuolelle. Osalle apteekeista tämä voi merkitä ylitsepääsemättömiä talousongelmia.

– Itsehoitolääkkeillä on niiden myyntiosuutta suurempi merkitys apteekin taloudelle. Tämä on ehdottomasti otettava huomioon parhaillaan valmisteltavassa apteekkitalouden uudistuksessa ja itsehoitolääkkeiden myynnin laajentamisessa niin, että edetään hyvin suppealla valikoimalla, Erkki Kostiainen tähdentää.

Ensi vuoden alussa laajeneva biologisten lääkkeiden lääkevaihto ja yleisesti käytettyjen verenohennuslääkkeiden patenttisuojan päättyminen laskevat tuntuvasti niiden hintoja. Hallitus on päättänyt myös leikata vuoden 2010 jälkeen markkinoille tulleiden korvattavien lääkkeiden tukkuhintoja 1,5 prosentilla ensi maaliskuun alusta lukien.

Vuonna 2026 hallitus aikoo toteuttaa vielä 30 miljoonan euron säästön julkiseen talouteen apteekkitaloutta uudistamalla. Vuodelle 2027 on kaavailtu 10 miljoonan euron lääkekorvaussäästöjä, joiden toteutustapaa ei ole vielä päätetty.

Monet apteekkarit yrittävät kaikesta huolimatta pysyä positiivisina, sillä he uskovat, ettei Suomessa apteekkipalveluita ajeta alas tilanteessa, jossa apteekkien merkitys vain kasvaa sote-uudistuksen karsiessa palveluita. Monilla paikkakunnilla apteekki on jo nyt ainoa terveydenhuollon toimipiste.

Apteekkariliiton kyselyyn vastasi 217 liiton jäsenapteekkaria lokakuussa. Vastausprosentti oli 35.

Faktaa apteekkarien verotuksesta

Mitä mieltä olit artikkelista?

Agreed 57 times
Said to be thoughtful 13 times
Has raised questions 9 times
Disagreed 1 times