Hyppää sisältöön

Syksyn influenssa- ja koronarokotukset ovat taas alkamassa. Rokotustoiminnan tehostamiseksi sosiaali- ja terveysministeriö myönsi keväällä farmaseuteille ja proviisoreille oikeuden rokottaa. Näin rokotuksen voisi saada helposti lähiapteekista.

Muutoksen tavoitteena oli nopeuttaa erityisesti kausirokotteiden antamista ja siten ennaltaehkäistä tautitapauksia ja turvata sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen riittävyyttä tilanteessa, jossa ne ovat ennestään varsin kuormittuneita.

Apteekkien mukaan ottaminen rokotustoimintaan on tervetullut uudistus. Monissa maissa apteekkien rokotuspalvelu on jo arkipäivää, ja apteekkirokotusten merkitys vain kasvoi koronapandemian aikana. 

Pohjoismaista Norjassa ja Tanskassa apteekit ovat rokottaneet kansalaisia jo useiden vuosien ajan. Selvää on, että rokotuskattavuus on kasvanut maissa, joissa apteekit on otettu mukaan rokottamaan.

Suomessa apteekkareille alkuvuodesta tehdyn kyselyn mukaan kiinnostusta ja tahtoa rokotuspalvelun tarjontaan on, mutta käytännön toteutus on osoittautunut hankalaksi.

Rokotustoiminta suomalaisissa apteekeissa on mahdollista vain, jos apteekin yhteydessä toimii erillinen terveyspalveluyritys, eli esimerkiksi apteekin Terveyspiste. Tämä edellyttää apteekkarilta osakeyhtiön perustamista, rekisteröintiä terveydenhuollon palveluntuottajien rekisteriin ja vastuulääkärin palkkaamista. Toistaiseksi apteekin Terveyspisteitä on vasta noin 30, kun apteekkitoimipisteitä on Suomessa reilut 800. 

Rokottaminen on yksi esimerkki siitä, miten apteekit voivat täydentää terveydenhuoltoa ja tukea hyvinvointialueita palveluiden järjestämisessä.  Apteekkien rokotuspalvelu lyhentäisi monen suomalaisen matkaa ja madaltaisi kynnystä rokotuksen ottamiseen.

Tiina Koskenkorva

Lisäksi apteekeille on asetettu rokotustoimintaa varten varsin tiukkoja tilakriteerejä, joiden toteutus vaatii apteekeilta merkittäviä investointeja. Rokottamiseen apteekissa vaaditaan muun muassa erillinen huone riittävällä äänieristyksellä.

Vuodenvaihteessa voimaan tullut sote-valvontalaki toi hieman joustoa tilakriteerien tulkintaan, eikä esimerkiksi 12 neliön minimiä enää edellytetä. Mutta lain tulkintaan ja sen yhdenmukaisuuteen apteekkien ja muiden rokotuspalveluita tarjoavien yritysten kanssa liittyy edelleen epäselvyyksiä. 

Rokotuspalvelun tarjoamiseen apteekissa liittyy siis vielä paljon byrokratiaa ja kysymyksiä, ja siksi moni apteekkari empii rokotustoiminnan aloittamista. Moni myös pohtii sitä, missä määrin rokotustoiminnan käynnistäminen on taloudellisesti kannattavaa ja tulevatko hyvinvointialueet hyödyntämään apteekkeja kausirokotuksissa.

Rokotuspalvelulle on oltava riittävästi kysyntää, jotta sitä olisi mielekästä aloittaa. Apteekkirokotusten laajamittainen käynnistyminen vaatisi myös hyvinvointialueilta selkeitä linjauksia ottaa apteekit mukaan rokotustoimintaan.  

Seuraavaksi olisi tärkeää, että hyvinvointialueet kutsuisivat alueensa apteekit neuvottelupöytään pohtimaan, miten apteekit voisivat auttaa. Jokaisella hyvinvointialueella toimii erikseen nimettyjä sote-apteekkareita, joiden kanssa hyvinvointialueet voivat suunnitella yhteistyötä.

Rokottaminen on yksi esimerkki siitä, miten apteekit voivat täydentää terveydenhuoltoa ja tukea hyvinvointialueita palveluiden järjestämisessä.  Apteekkien rokotuspalvelu lyhentäisi monen suomalaisen matkaa ja madaltaisi kynnystä rokotuksen ottamiseen. Tämä konkretisoituu erityisesti niillä haja-asutusalueilla, joilla suunnitellaan perusterveydenhuollon palveluverkon supistamista lähitulevaisuudessa.

Tehokas rokotustoiminta on investointi kansanterveyteen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn, joten uusiakin toimintamalleja siihen tarvitaan.

Mitä mieltä olit artikkelista?

Agreed 8 times
Said to be thoughtful 7 times
Has raised questions 2 times
Disagreed 2 times