Hups, meinasin valita väärän lääkkeen
Apteekkityö, Puheenvuoro - 26.11.2024 at 08:51
Apteekkien keräämä läheltä piti -data osoittaa selvästi, että isompia ja pienempiä haittoja tapahtuisi tuon tuosta, jos lääkkeiden sopivuutta ei varmistettaisi asiantuntijan avulla. Haittojen lisäksi neuvonnalla vältetään turhaa rahanmenoa.
Tilanne elävästä elämästä:
Apteekin farmaseutti tavoittaa asiakkaan lääkevoidehyllyn äärestä. Asiakas on valitsemassa isoa tuubia hydrokortisonivoidetta ja pohdiskelee apuun tulevalle farmaseutille, mikä vahvuus hänen pitäisi valita.
Keskustelussa käy ilmi, että naapuri on suositellut asiakkaalle kortisonivoidetta kipeään alaselkään. Kyse on lihaskivusta.
Hydrokortisoni ei auta lihaskipuun, vaan sitä käytetään itsehoidossa tyypillisimmin kutisevien ihottumien hoitoon, kuten allergisiin ihottumiin, auringon polttamiin sekä hyönteisten puremiin.
Farmaseutin johdolla siirrytään siis paikallisesti käyttävien kipulääkkeiden ääreen valitsemaan oikeaa valmistetta. Farmaseutti kyselee asiakkaan muun lääkityksen, jotta asiakas saa varmasti sopivan valmisteen. Asiakasta vielä muistutetaan kääntymään lääkärin puoleen, jos vaiva jatkuu pidempään.
Monesti lääkevalintaa ovat alun perin ohjanneet farmasian ammattilaisen sijaan ystävät, naapurit tai sosiaalinen media.
Yllä oleva tapaus on totta ja se on kirjattu terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointijärjestelmä HaiProon. Apteekeissa vuodesta 2021 lähtien käytössä ollut järjestelmä tekee näkyväksi, että itsehoidossa sattuu toistuvasti läheltä piti-tapahtumia. Asiakkaalle sopimaton lääke lähtisi omatoimisen asiakkaan matkaan, jollei apteekin farmaseutti puuttuisi valintatilanteeseen.
Iso osa apteekin asiakkaista tiedostaa valinnan haasteen ja haluaakin saada neuvontaa itsehoitolääkkeitä ostaessaan. Joskus kuitenkin kiire tai varmuus omasta asiasta ohittavat tarjolla olevan neuvonnan.
Monesti lääkevalintaa ovat alun perin ohjanneet farmasian ammattilaisen sijaan ystävät, naapurit tai sosiaalinen media.
Sekaannuksia voivat aiheuttaa myös lääkkeiden nimet, jotka voivat olla keskenään hyvin samankaltaisia.
Eräässä HaiPro- tapauksessa asiakkaalle oli jäänyt lääkärin mainitseman lääkkeen nimi suurin piirtein mieleen. Ja koska suurin piirtein oikealta kuulostava lääke löytyi samasta hyllystä kuin se oikea lääke, asiakas oli ymmärrettävästi napannut hyllystä väärän lääkkeen.
Keskustelussa selvisi, että asiakas oli sekoittanut ummetus- ja ripulilääkkeiden nimet.
Apuaan tarjoavalle farmaseutille asiakas totesi löytäneensä jo oikean lääkkeen ja oli menossa kassalle erään ripulilääkkeen kanssa. Ohimennen hän oli kuitenkin todennut, että ”ei tämä kyllä oikein auta”, mutta tätä lääkäri oli hänelle määrännyt ummetuksen hoitoon säännölliseen käyttöön.
Keskustelussa selvisi, että asiakas oli sekoittanut ummetus- ja ripulilääkkeiden nimet. Ripulilääke vaihdettiin lääkärin tarkoittamaan valmisteeseen, joka hoitaa ummetusta.
Asiakas harmitteli, että oli edellisellä kerralla kiireeseen vedoten kieltäytynyt neuvonnasta ja todennut vain tietävänsä, mitä tarvitsee.
Toisinaan apteekissa törmätään myös vakaviin tapauksiin, jossa tärkeää on tunnistaa oireet ja ohjata asiakas nopeasti eteenpäin terveydenhuoltoon.
Eräässä vaaratapahtumailmoituksessa vanhempi pariskunta etsi hyllystä kipugeeliä. He kertoivat paikalle tulleelle farmaseutille, että miehellä tuntui kipuilua lavan alueella. Säteilevä kipu oli alkanut edellisenä iltana ja siihen liittyi myös närästysoireita, joten närästyslääkettä pitäisi saada myös.
Farmaseutti ohjasi pariskunnan päivystykseen mahdollisen sydäninfarktin poissulkemiseksi. Jälkeenpäin selvisi, että päätös terveydenhuoltoon ohjaamisesta oli ollut oikea. Asiakas palasi apteekkiin rytmihäiriölöydöksen kera hakemaan verenohennuslääkettä rytminsiirtoa varten.
Joskus paras vaihtoehto on olla ostamatta mitään ja hoitaa vaivaa kotoa jo löytyvällä valmisteella tai vaikka liikunnalla.
Apteekissa voidaan tarkistaa myös asiakkaan kokonaislääkitys. Näin vältetään itsehoidon valmisteiden ja reseptilääkkeiden väliset yhteensopimattomuudet.
Eräässä raportoidussa tapauksessa tarkkana ollut apteekin kassa huikkasi farmaseutin paikalle, kun asiakkaalla oli kassalla kahta eri ibuprofeeni-valmistetta.
Farmaseutti havaitsi, että asiakkaalla on korissaan myös miniaspirinia. Keskustelussa selvisi, että asiakkaalla oli myös useita reseptilääkkeitä sydänvaivoihin, mutta hän ei yhtään muistanut, mitä lääkkeitä nämä olivat. Niinpä asiakas ja farmaseutti siirtyvät reseptipisteelle tarkistamaan asiakkaan kokonaislääkityksen.
Kävi ilmi, että asiakkaalla oli käytössään verenohennuslääkettä, ja lääkäri oli sen alkaessa mitätöinyt eli poistanut käytöstä aiemmin käytössä olleen miniaspirinin. Farmaseutti kertoi, että myöskään ibuprofeeni ei sovi yhteen verenohennuslääkityksen kanssa.
Asiakas päätyi farmaseutin suosituksesta ostamaan vain parasetamolia. Samalla hän totesi, että aikoo jatkossakin pyytää itsehoitolääkkeitä ostaessaan ammattilaista varmistamaan niiden sopimisen muihin lääkkeisiin, hänellä ”kun niitä lääkkeitä piisaa”.
Lue myös
Itsehoitolääkkeet Moni hoito menisi pieleen ilman ammattilaisen apua – Apteekkari: ”Joka päivä tässä työssä yllättyy tilanteista ja lääkkeiden käyttöön liittyvistä käsityksistä”
Mitä apteekkien keräämä läheltä piti-data siis kertoo?
Se osoittaa selvästi, että isompia ja pienempiä haittoja tapahtuisi tuon tuosta, jos lääkkeiden sopivuutta ei varmistettaisi asiantuntijan avulla.
Haittojen lisäksi neuvonnalla vältetään turhaa rahanmenoa. Rahaa säästyy, kun heti löydetään se oikea lääke, joka auttaa.
Joskus paras vaihtoehto on olla ostamatta mitään ja hoitaa vaivaa kotoa jo löytyvällä valmisteella tai vaikka liikunnalla. Joskus on parasta suunnata lääkäriin.
Olipa paras ratkaisu mikä tahansa, apteekissa se löytyy nopeasti osaavien ammattilaisen avulla.