Hyvinvointialueiden ja apteekkien yhteistyö tuo säästöjä ja parempaa hoitoa
Puheenvuoro, Yhteiskunta - 21.03.2025 at 07:51
Turvallinen ja vaikuttava lääkehoito on olennainen osa toimivaa terveydenhuoltoa. Apteekeilla on keskeinen rooli onnistuneen lääkehoidon varmistamisessa, ja sitä voitaisiin hyödyntää huomattavasti nykyistä enemmän. Yhteistyön tiivistäminen lisäisi potilasturvallisuutta ja helpottaisi terveydenhuollon kuormitusta, kirjoittaa Apteekkariliiton johtava asiantuntija Sonja Kallio.
Ikääntyneiden lääkehoitoon liittyy monia haasteita, kuten lääkehaittojen kasautuminen, monilääkitys ja lääkitysmuutosten hallinta. Tutkimusten perusteella tiedetään, että jopa kolmasosa iäkkäistä käyttää vältettäväksi luokiteltavia lääkkeitä. Jopa joka neljäs iäkkäiden sairaalapäivystyskäynneistä johtuu lääkehaitoista.
Apteekkien farmaseuttien ja proviisorien tekemät lääkityksen tarkistukset ja arvioinnit voisivat ennaltaehkäistä näitä haittoja ja parantaa ikääntyneiden elämänlaatua.
Hyvinvointialueet voisivat tarjota palvelusetelin avulla apteekkien lääkityksen tarkistuspalvelua, jotta iäkkäät saisivat asiantuntevaa tukea lääkehoitojensa turvalliseen toteutukseen. Tämä vähentäisi turhia sairaalakäyntejä.
Toinen tehokas tapa parantaa iäkkäiden lääkehoidon turvallisuutta on koneellinen annosjakelu. Siinä lääkkeet jaetaan valmiiksi annospusseihin, mikä vähentää annosteluvirheitä ja helpottaa oikea-aikaista lääkkeiden ottamista niin kotihoidossa kuin hoivalaitoksissakin.
Samalla varmistetaan, että asiakkaan lääkitys pysyy ajan tasalla.
Annosjakelu myös vähentää lääkejätettä, sillä lääkkeet toimitetaan vain kahden viikon tarpeeseen, jolloin lääkitysmuutokset voidaan tehdä joustavasti ilman turhia kuluja.
Hyvinvointialueiden kannattaakin edistää annosjakelupalvelun käyttöä, sillä se parantaa potilasturvallisuutta ja vapauttaa sosiaali- ja terveydenhuollon resursseja, kuten hoitajien aikaa, muihin tarpeisiin.
Hyvinvointialueiden kannattaakin solmia entistä tiiviimpiä yhteistyösopimuksia apteekkien kanssa ja hyödyntää niitä ainakin lääkitysten arvioinneissa, annosjakelussa ja matalan kynnyksen terveyspalveluissa. Tämä toisi paitsi säästöjä, myös parantaisi potilaiden saamaa hoitoa.
Apteekit voisivat olla hyvinvointialueiden kumppaneita myös erilaisissa matalan kynnyksen hoitotoimenpiteissä ja ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa.
Esimerkiksi verenpaine-, kolesteroli- ja verensokerimittaukset, rokotukset ja pistettävien lääkkeiden annostelu olisi helppo hoitaa omassa lähiapteekissa. Tämä toisi helpotusta erityisesti iäkkäille ja niille, joiden on vaikea kulkea pitkiä välimatkoja.
Apteekkien farmaseuttinen asiantuntemus tuottaa jo arviolta 850 miljoonan euron vuosittaiset säästöt hyvinvointialueille. Tätä säästöpotentiaalia voitaisiin kasvattaa edelleen, jos apteekkien tarjoamia palveluita hyödynnetään laajemmin.
Hyvinvointialueiden kannattaakin solmia entistä tiiviimpiä yhteistyösopimuksia apteekkien kanssa ja hyödyntää niitä ainakin lääkitysten arvioinneissa, annosjakelussa ja matalan kynnyksen terveyspalveluissa.
Tämä toisi paitsi säästöjä, myös parantaisi potilaiden saamaa hoitoa.
Lue myös
Aluevaalit 2025 Hoitopolku jatkuu kotiin – apteekin kautta
