Kohti kehysriihtä: Terveyttä ja euroja
Puheenvuoro, Talous - 09.04.2024 at 01:01
Apteekit voisivat toimia nykyistä vahvemmin hyvinvointialueiden tukena. Myös apteekkitalous kaipaa kiireesti perusteellista uudistamista, kirjoittaa Apteekkariliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Sini Terävä.
Maan hallitus kokoontuu ensi viikolla päättämään tulevien vuosien talouslinjoista. Hallituksen säästötavoitteet ovat kovat. Yhtä aikaa varmasti jokainen meistä toivoo, että kehysriihessä tehdään päätöksiä, jotka eivät riko toimivaa vaan luovat mahdollisuuksia uudelle.
Mitä tämä tarkoittaa apteekkimaailmassa?
Hallitusohjelmaan on kirjattu paljon, yksityiskohtaisiakin, kirjauksia apteekkijärjestelmän uudistamisesta. Osa kirjauksista on jo valmistelussa; osa varmasti nousee pöydälle kehysriihessä. Tässä päättäjiä varten apteekkialan muistilista kehysriiheen:
- Apteekit ovat osa terveydenhuoltoa.
- Apteekit voivat tukea nykyistä enemmän hyvinvointialueita.
- Apteekkien kannattavuus on heikentynyt.
- Apteekkitalous tarvitsee rakenteellista uudistamista.
Perataan muistilistaa vähän tarkemmin.
Apteekkialan kehittäminen terveydenhuollon tarpeista
Apteekeilla on hoidettavanaan julkinen tehtävä: avohoidon lääkehuolto. Apteekkien rooli osana terveydenhuoltoa ja potilaiden hoitopolkua on keskeinen. Jos apteekit eivät hoitaisi tehtäviään kunnolla tai jos apteekkeja olisi vain harvakseltaan, suomalaisten terveys ja terveydenhuollon toimivuus kärsisivät merkittävästi.
Siksi apteekkialaa kehitettäessä on aina muistettava tämä peruslähtökohta: mitä vaikutuksia päätöksillä on maankattavaan apteekkiverkostoon ja apteekkien mahdollisuuteen hoitaa terveydenhuollon tehtäväänsä?
Tiedämme hyvinvointialueiden haasteet. Kaikilla alueilla ei ole mahdollisuutta ylläpitää nykyisen kaltaista terveysasemaverkostoa. Kaikki kipuilevat nousevien erikoissairaanhoidon kulujen kanssa.
Oikein toteutuvilla lääkehoidoilla ja apteekeista saatavalla neuvonnalla voidaan säästää muita terveydenhuollon kuluja, liki miljardi euroa vuodessa (PwC-selvitys, 2015). Toisaalta toimimaton lääkehoito aiheuttaa kustannuksia: joka neljäs ikääntyneiden erikoissairaanhoidon käynneistä johtuu lääkehoitojen ongelmista. Alle puolet pitkäaikaissairaista käyttää lääkkeitään lääkärin ohjeiden mukaisesti.
Apteekkien palveluja, kuten lääkehoidon arviointeja, voitaisiin hyödyntää hyvinvointialueilla nykyistä enemmän ja näin varmistaa lääkehoitojen onnistuminen. Apteekit voisivat toimia hyvinvointialueiden tukena myös kattavan toimipisteverkostonsa avulla.
Jos apteekin yhteydessä tehtäisiin pieniä perusterveydenhuollon toimenpiteitä, kuten verenpaineen mittausta tai otettaisiin laboratorionäytteitä, säilyisi asukkailla mahdollisuus matalan kynnyksen terveyspalveluihin silloinkin, kun lähin terveysasema joudutaan siirtämään kauemmas. Tämä olisi perusteltua kansanterveyden ja siten myös kansantalouden kannalta.
Apteekkitalouden realiteetit ja rakenteet
Apteekkeihin on kohdistunut läpi 2000-luvun taloudellisia leikkauksia, jotka ovat heikentäneet apteekkien kannattavuutta.
Viime vuosina apteekkeja ovat koetelleet lisäksi muun muassa inflaation myötä nousseet kustannukset, joita apteekki ei voi viedä lääkkeiden hintoihin, toisin kuin muut yrittäjät. Myös biologisten lääkkeiden apteekkivaihto, verenohennuslääkkeiden patenttien raukeaminen sekä yleinen lääkkeiden hintojen lasku rokottavat kaikki apteekkien kannattavuutta, koska lääkkeiden hintojen laskiessa myös apteekille jäävä osuus pienenee.
Erityisesti pienten apteekkien kannattavuus on jo nyt vaakalaudalla. Tämä näkyy myös apteekkilupien hakijamäärien laskuna. Ei uskalleta enää ottaa riskiä ja hakea apteekkia, joka saattaakin osoittautua kannattamattomaksi.
Hallitusohjelmaan kirjattu julkisen talouden 30 miljoonan euron säästö apteekkialalta voi olla viimeinen isku monelle apteekille.
Apteekkeja on Suomessa 827 ja apteekkiverkosto on kattava. Jos apteekeilta leikataan jälleen, on riskinä, että sekä pieniä että keskikokoisia apteekkeja ajautuu konkurssiin niin isommissa kaupungeissa kuin syrjäisemmillä seuduilla. Niillä samoilla, joissa joudutaan pelkäämään terveysaseman lakkauttamista ja viimeistenkin palvelujen karkaamista kauas.
Hallitusohjelmaan on kirjattu apteekkitalouden kokonaisuudistus. Tämä on erittäin tervetullut kirjaus. Kannustamme hallitusta käynnistämään apteekkitalousuudistuksen viipymättä.
Uudistus tarvitaan:
- lisäämään pienten apteekkien kannattavuutta
- varmistamaan maanlaajuista apteekkiverkostoa
- kohdistamaan apteekkiverotus oikein
- kaventamaan apteekkien välistä polarisaatiota.
Apteekkariliitolla on oma apteekkitalousmallinsa, joka on kustannuksiltaan valtiolle neutraali ja toteuttaa yllä esitettyjä tavoitteita. Mallissa mm. otetaan käyttöön negatiivinen apteekkivero ja määritellään apteekkiveron perusteeksi lääkemyynnin myyntikate lääkemyynnin liikevaihdon sijaan.
Apteekkitalouden kokonaisuudistus olisi juuri sellainen tulevaisuutta mahdollista toimi, jota kehysriiheltä toivotaan. Se lisäisi järjestelmän kestävyyttä ja toimintaedellytyksiä muuttuvissa tilanteissa.
Lähdetäänkö tällä muistilistalla kohti kehysriihtä?