Säästetään viisaasti – Apteekki on terveydenhuollossa edelleen alihyödynnetty resurssi
Puheenvuoro, Yhteiskunta - 26.09.2024 at 08:00
Kun rahat ovat tiukassa, pitäisi olemassa olevat resurssit hyödyntää viisaasti ja joustavasti, muistuttaa Apteekkariliiton puheenjohtaja Risto Kanerva Apteekkari-lehden pääkirjoituksessa.
Maan hallituksen epäkiitollisena haasteena on katkaista julkisen talouden yhä kiihtyvä velkaantuminen ja saattaa maan talous kasvu-uralle. Samalla pitäisi ratkaista julkisen terveydenhuollon kriisi tilanteessa, jossa yhä pienemmillä resursseilla pitää hoitaa nopeasti vanheneva väestö.
Tämä kriisi tuntuu päivittäin myös apteekeissa. Joudumme vastaamaan kysymyksiin, jotka oikeasti kuuluisivat terveysasemille. Lääkärille ei kuitenkaan mennä, koska sinne koetaan olevan mahdotonta päästä.
Vaikka apteekki on luonteva paikka hakea apua, tällainen hallitsematon ylivuodon hoito ei ole pitkän päälle kestävää. Sen sijaan pitäisi sopia mallit, joiden mukaan hyvinvointialueet voisivat hyödyntää apteekkeja ja apteekkilaisten osaamista matalan kynnyksen terveyspalveluissa.
Apteekit pystyvät oikein hyödynnettynä auttamaan hyvinvointialueita selättämään terveydenhuollon kriisin. Tämä edellyttää, että ne ovat jatkossakin taloudellisesti terveellä pohjalla.
Tuoreen selvityksen mukaan apteekkien tekemä farmaseuttinen työ tuottaa jo nykyisellään miljardiluokan säästöjä muualla terveydenhuollossa.
Pelkästään apteekkien antama itsehoitoneuvonta tuottaa vuodessa yli puolen miljardin euron säästöt hyvinvointialueille.
Kaikkiaan farmaseuttinen työ säästää muualta terveydenhuollosta jopa 855 miljoonaa euroa vuodessa sillä, että julkisten terveyspalveluiden käyttö vähenee.
Apteekki on kuitenkin terveydenhuollossa edelleen alihyödynnetty resurssi. Julkisen keskustelun soisikin nyt keskittyvän siihen, miten tämä korjataan kansalaisen – ja hyvinvointialueiden ja talouden – parhaaksi.
Maan hallitus onkin kirjannut ohjelmaansa halukkuuden kasvattaa apteekkien roolia osana terveydenhuoltoa. Samalla se on kuitenkin heikentämässä apteekkien taloudellisia toimintaedellytyksiä ja lisäämässä toimintaan liittyvää byrokratiaa.
Samaan aikaan vaarana on, että säästöjä etsivät hyvinvointialueet päätyvät mekaanisesti karsimaan arvoa tuottavia yhteistyömalleja ja toimivia ostopalveluja. Siinä menee helposti lapsi pesuveden mukana.
Kun rahat ovat tiukassa, pitäisi olemassa olevat resurssit hyödyntää viisaasti ja joustavasti. Yhtäältä säästäminen johtaa helposti kustannusten nousuun toisaalla.
Apteekit pystyvät oikein hyödynnettynä auttamaan hyvinvointialueita selättämään terveydenhuollon kriisin. Tämä edellyttää, että ne ovat jatkossakin taloudellisesti terveellä pohjalla.
Spara klokt
Landets regering har den otacksamma uppgiften att bryta den offentliga ekonomins ökande skuldsättning och få in landets ekonomi på bättre spår. Samtidigt borde den offentliga hälsovårdens kris lösas, i en situation där en snabbt åldrande befolkning ska vårdas med allt knappare resurser.
Den här krisen märks också dagligen på apoteken. Vi får svara på frågor som egentligen borde besvaras på hälsostationerna. Kunderna går inte till läkare eftersom de upplever att det är omöjligt att få tid till en.
Även om apoteket är ett naturligt ställe att söka hjälp på, så är en sådan okontrollerad översvämning ohållbar i längden. I stället borde man komma överens om modeller där välfärdsområdena kunde använda sig av apotekens expertis i hälsovårdstjänster med låg tröskel.
Apoteken kan, om de används rätt, hjälpa välfärdsområdena att lösa hälsovårdskrisen.
Enligt en färsk undersökning ger apotekens farmaceutiska arbete redan nu inbesparingar av miljardklass i den övriga hälsovården.
Bara apotekens rådgivning i egenvård ger välfärdsområdena mer än en halv miljard euros inbesparingar årligen.
Sammanlagt ger det farmaceutiska arbetet upp till 855 miljoner euros inbesparingar i den övriga hälsovården, genom att de offentliga hälsovårdstjänsterna används mindre.
Ändå är apoteket fortfarande en underutnyttjad resurs i hälsovården. Den offentliga debatten kunde nu gärna fokusera på hur det här kan korrigeras till medborgarnas – och välfärdsområdenas och ekonomins – bästa.
Regeringen har också i sitt program uttryckt en önskan att ge apoteken en större roll i hälsovården. Men samtidigt försämrar den apotekens ekonomiska förutsättningar och ökar byråkratin i apoteksverksamheten.
Det finns också en risk att välfärdsområdena i sin iver att göra inbesparingar slopar värdefulla samarbetsmodeller och välfungerande köptjänster. Då åker barnet lätt ut med badvattnet.
När ekonomin är spänd borde de tillgängliga resurserna användas klokt och smidigt. Att spara på ett ställe leder lätt till ökade kostnader på ett annat.
Apoteken kan, om de används rätt, hjälpa välfärdsområdena att lösa hälsovårdskrisen. Det förutsätter att de även i fortsättningen står på ekonomiskt stabil grund.