Aina voi olla vielä vähän vastuullisempi
- 09.04.2024 at 05:48
Apteekit sitoutuvat vastuullisuusperiaatteissaan huolehtimaan hyvästä lääkehoidosta, toimimaan luotettavasti ja kantamaan myös ympäristö- ja yhteiskuntavastuuta.
Apteekeillahan on asiat hyvin, sillä asiakkaat pitävät apteekkeja jo vanhastaan vastuullisina ja luotettavina. Näin totesi Henley Business Schoolin professori apteekkari Anna Schoultzin ryhmälle, joka oli saanut tehtäväkseen pohtia apteekkialan mainetta ja vastuullisuutta osana MBA-opintoja.
Schoultz oli kuitenkin sitä mieltä, että aina voisi olla paremminkin. Syntyi pro gradu -työ, johon Schoultz haastatteli suomalaisia kansanedustajia siitä, mitä nämä ajattelevat apteekkien vastuullisuudesta.
Työn pohjalta puolestaan syntyivät apteekkien vastuullisuusperiaatteet, jotka on nyt julkaistu.
Apteekin neuvot pohjaavat tutkittuun tietoon
Periaatteet jakautuvat kolmeen osa-alueeseen, joita ovat hyvä lääkehoito, luotettavuus ja yhteiskuntavastuu.
Hyvän lääkehoidon osalta apteekit sitoutuvat muun muassa toimimaan aina asiakkaan parhaaksi, auttamaan kaikkia yhdenvertaisesti ja varmistamaan lääke- ja lääkitysturvallisuuden eli tarkistamaan, että toimitettava lääke on laadultaan kunnossa ja että asiakas osaa käyttää lääkettä oikein ja turvallisesti.
Luotettavuus puolestaan syntyy muun muassa eettisten ohjeiden noudattamisesta ja siitä, että apteekin neuvot pohjautuvat aina näyttöön perustuvaan tutkittuun tietoon. Apteekki ei sorru perusteettomiin mainospuheisiin eikä ehdota tarpeetonta lääkkeiden käyttöä. Lisäksi apteekki noudattaa huolellisesti tietosuoja- ja salassapitovelvoitteita.
Yhteiskuntavastuuta apteekit kantavat muun muassa vastaamalla oman alueensa lääkehuollosta, rajoittamalla osaltaan lääkekustannusten kasvua sekä pitämällä huolta ympäristöystävällisestä lääkkeiden käsittelystä.
Apteekit myös maksavat kaikki lääkemyynnistä ja apteekkitoiminnasta perittävät verot Suomeen. Vuonna 2020 apteekkien verojalanjälki oli 398 miljoonaa euroa.
Apteekkien oltava mukana vastuullisuuskeskustelussa
Edellä mainitut periaatteet ovat valtaosin ohjanneet apteekkien toimintaa jo ennen niiden yhteen kokoamista ja julkistamista, mutta Schoultzin mukaan yhteiset, ääneen lausutut periaatteet ovat silti tarpeen.
– Vastuullisuus on tässä ajassa yksi kuumimmista puheenaiheista, ja se koetaan todella tärkeäksi. Apteekit eivät voi jättäytyä keskustelun ulkopuolelle. Lisäksi apteekkien vastuullisuuteen liittyy osa-alueita, joita ei ehkä alan ulkopuolella tiedosteta tai tunnisteta, ellei niitä tuoda selkeästi esille.
Harva esimerkiksi tietää, mitä kaikkea laaduntarkistusta apteekin reseptintoimituksessa tapahtuu. Se, mikä asiakkaalle näyttäytyy tarrojen tulosteluna ja liimailuna ja joskus ehkä vaivaannuttaviltakin tuntuvina kysymyksinä lääkkeen käytöstä, on itse asiassa juuri sitä työtä, jossa apteekki varmistaa sekä lääkkeen laadun että sen, että asiakas osaa varmasti käyttää lääkettä oikein ja turvallisesti.
Apteekeissa annettava neuvonta ehkäisee päivittäin erilaisia riskitapahtumia, kuten yhteensopimattomien lääkevalmisteiden yhtäaikaista käyttöä tai erilaisten itsehoitovalmisteiden käyttöä vääriin tarkoituksiin.
Enemmän kuin laki määrää
Osa apteekkien vastuullisuusperiaatteista on apteekeille laissa määriteltyjä velvoitteita, mutta nyt laadituissa periaatteissa on haluttu kurkottaa pidemmälle kuin mitä laki määrää.
– Lakimuutokset tulevat aina hitaasti, ja sääntelyn ulkopuolelle jää asioita, joihin laki ei ota kantaa. Kuitenkin haluamme olla ajassa kiinni ja kehittää toimialaa, Schoultz sanoo.
Esimerkiksi hän nostaa antibioottiresistenssin.
– Se on globaali, kasvava ongelma, joka pahenee koko ajan ja tulee väistämättä vaikuttamaan myös meihin, vaikka olemmekin hyvinvointiyhteiskunta.
Apteekeissa voidaan tehdä antibioottiresistenssiä ehkäisevää työtä neuvonnalla ja huolehtimalla siitä, että käyttämättä jääneet lääkkeet eivät päädy luontoon vaan ne hävitetään asianmukaisesti.
– Tämä on yksi niistä alueista, jossa toivon, että kehittämistä voidaan vielä jatkaa. Voitaisiin esimerkiksi laatia apteekeille kattavat ohjeet antibioottiresistenssin ehkäisemiseksi. Lisäksi kehitystyötä voitaisiin tehdä yhdessä muiden toimialojen kanssa, Schoultz sanoo.
Suomessa antibiootit ovat reseptilääkkeitä, mutta monissa maissa niitä myydään ilman lääkärin määräystä.
– Voisiko esimerkiksi matkailijoita ohjeistaa, miten toimia tällaisessa tilanteessa ulkomailla?
Mitä vielä voitaisiin tehdä?
Schoultz toivoo, etteivät vastuullisuustoimet apteekkien osalta jää nyt laadittujen periaatteiden varaan, vaan jokainen tahollaan pohtisi, voisiko tehdä vielä jotain.
– Olisiko mahdollista vielä vähentää muovipussien käyttöä tai kehittää lääkitysturvallisuutta omassa apteekissa? Uskoisin, että mahdollisuuksia kyllä on.
Parhaimmassa tapauksessa ideointiin ja kehitystyöhön osallistuu koko apteekin henkilökunta.
– Henkilökunnalta voi tulla hyviä ideoita. Niitä kannattaa kuunnella.
Asiakkaalle apteekin vastuullisuustoimet näkyvät palvelun laatuna ja siinä, että laatu on yhtenäistä riippumatta siitä, missä apteekissa asiakas asioi.
– Mielestäni suomalainen apteekkijärjestelmä on maailman paras, ja nyt laaditut vastuullisuusperiaatteet vain vahvistavat sitä, Schoultz toteaa.