Aluevaaliehdokas Teemu Pietarinen: Apteekit voisivat purkaa julkisen terveydenhuollon taakkaa
Yhteiskunta - 20.03.2025 at 09:17
Apteekkari Teemu Pietarinen (kok.) sanoo, että apteekit voisivat purkaa julkisen terveydenhuollon taakkaa monilla tavoilla, kuten hoidon seurannalla, rokotuspalvelulla, lääkehoitojen arvioinneilla, näytteenottopalveluilla ja rajatulla lääkkeenmääräämisoikeudella.
Kunta- ja aluevaaleissa on tänä vuonna ehdolla useita Suomen Apteekkariliiton jäseniä. Apteekkari-lehti selvitti, millaisia asioita he aikovat edistää, jos tulevat valituiksi.
Apteekkari Teemu Pietarinen työskentelee Atlas apteekissa Helsingissä. Hän on Kokoomuksen ehdokkaana Vantaa-Keravan hyvinvointialueella.
1. Terveydenhuollon kriisiytymisestä on puhuttu viime aikoina paljon. Näkyykö tämä kriisi apteekin asiakaskohtaamisissa? Miten?
Apteekkini toimii Helsingin hyvinvointialueella. Omassa apteekissani en ole havainnut, että paljon puhuttu terveydenhuollon kriisi olisi näkynyt asiakaskohtaamisissa. Päinvastoin asiakaspalaute on ollut ennemminkin positiivista lähimpien terveysasemien toiminnasta.
Omakohtainen kokemukseni erikoissairaanhoidon palveluista ja saatavuudesta HUS:n alueella on ollut positiivinen. Hoitoon on päässyt nopeasti ja se on ollut tehokasta. Aiemmin toimiessani proviisorina Vantaalla asiakaspalaute julkisen terveydenhuollon toiminnasta oli pääasiassa negatiivissävytteistä. Eli hyvinvointialuekohtaisia eroja on nähtävissä näinkin lähekkäisillä alueilla.
2. Hyödyntääkö julkinen terveydenhuolto/hyvinvointialue apteekkien palveluita alueellasi? Miten?
Äkkiseltään tulee mieleeni vain julkisen terveydenhuollon kilpailutusmenettelyn kautta hankkima lääkkeiden koneellinen annosjakelupalvelu. Palvelut ovat apteekkitasolla keskittyneitä, mikä onkin tietysti kustannustehokas tapa toteuttaa palveluita apteekin näkökulmasta. Huoltovarmuuden kannalta ostopalveluiden jakautuminen nykyistä useammalle toimijalle voisi olla hyvä juttu.
3. Mitä lisäarvoa apteekit voisivat nykyistä tiiviimmällä yhteistyöllä ja palveluillaan tarjota hyvinvointialueelle?
Lääkehoidon ja hoidon seuranta yleensäkin. Kanta-palvelut ovat nykyisellään yksisuuntainen tiedonvälityskanava, mutta olisi hyödyllistä, jos apteekit voisivat tehdä Kanta-palveluihin lääkehoitojen seurantaan liittyviä merkintöjä. Näitä voisivat olla esimerkiksi erilaiset kontrollit, vaikkapa verenpaineen kotimittaukset, ja oireiden pahenemisvaiheiden raportointi.
Apteekit voisivat purkaa julkisen terveydenhuollon taakkaa esimerkiksi erilaisilla näytteenottopalveluilla. Lisäksi rajattua lääkkeenmääräämisoikeutta tulisi tarkastella kustannustehokkaana ratkaisuna yhdistettynä edellä mainittuihin palveluihin pitkäaikaissairauksien hoidossa. Tämä saattaisi lisätä hoitoon sitoutumista, koska ruuhkaisen julkisen terveydenhuollon asiointikäynti jäisi prosessissa pois.
Apteekin terveyspiste -palvelun voisi oikein toteutettuna nähdä hyödyllisenä, lisäarvoa tuottavana palveluna hyvinvointialueille etenkin syrjäseuduilla. Rokotuspalvelu koskien etenkin kansallista rokotusohjelmaa voisi olla kustannustehokasta toteuttaa apteekkien rokotuspisteissä asiakkaalle maksuttomana.
4. Apteekit ovat Suomen käytetyin terveyspalvelu, miten näet apteekkien roolin tulevaisuudessa osana terveydenhuoltoa?
On täysin totta, että terveydenhuollon toimijoista ”kynnys” asiointiin on apteekeissa matalin. Lähes kaikki apteekin palvelut on kuitenkin perinteisesti Suomessa nähty maksuttomina, eikä halukkuus maksaa lisäpalveluista ole korkea. Apteekit voisivat tehdä esimerkiksi hoidon seurantaa, lääkehoitojen arviointeja ja annostelutavan tarkistuksia esimerkiksi inhaloitavien lääkkeiden käyttäjille.
Jos rajattu lääkkeenmääräämisoikeus olisi laissa mahdollistettu, voisi tämän palvelukokonaisuuden tuottaa hyvinvointialueen kustantamana. Lääkehoitojen arvioinnista hyötyvät sekä lääkkeen käyttäjä että yhteiskunta. Siksi hyvinvointialueiden saattaisi olla kustannustehokasta käyttää apteekkeja näiden palveluiden tuottamiseen ostopalveluina palvelusetelillä.
5. Mitä asioita lupaat edistää hyvinvointialueen valtuustossa, jos tulet valituksi?
Vantaa-Keravan hyvinvointialueen talous tulee tasapainottaa ja toimintaa tulee tarkastella kokonaisuutena siten, että päämääränä on olemassa olevien resurssien mahdollisimman tehokas hyödyntäminen. Tämä vaatii totuttujen työskentelytapojen muuttamista, mikä taas vaatii taitavaa ja hyvin suunniteltua muutosjohtamista. Palveluiden keskittämistä tulee harkita siten, että kustannustehokkain toimintatapa saavutetaan.
Erityisesti kannan huolta nuorten heikentyneestä psyykkisestä hyvinvoinnista ja päihteiden käytöstä. Nuorten pääsyä esimerkiksi opioidien korvaushoitoon tulisi helpottaa ja kynnystä madaltaa. Ennaltaehkäisy lienee tässä, kuten muussakin terveydenhuollossa, pitkällä aikajänteellä kustannustehokkainta. Tähän tulisi kiinnittää entistä laajempia resursseja.
Toisaalta ikäihmisten hoivapalveluiden tuottaminen on ikääntyvän väestön takia ensiarvoisen tärkeää. Mielestäni ikäihmisillä tulisi oikeus asua tutussa kotiympäristössä niin pitkään, kun se vain on mahdollista. Tämän toteuttaminen vaatii kotihoidon resursseja. Jokainen asiakas tulee käsitellä omana kokonaisuutena ja yhteisymmärryksessä hoidettavan ja hoitavan tahon välillä.
Lue apteekkien aluevaalitavoitteista.
Lue myös
Aluevaalit 2025 Aluevaaliehdokas Heli Suppula: Apteekkien lääkeosaaminen auttaisi hyvinvointialueita
Aluevaalit 2025 Aluevaaliehdokas Sirpa Peura: Hoitoon pitää päästä nykyistä nopeammin
Aluevaalit 2025 Aluevaaliehdokas Juha Konttila: Apteekkeja ei tule nähdä pelkkinä lääkkeiden jakelijoina
Aluevaalit 2025 Aluevaaliehdokas Päivi Mäkelä: Lääkehoitojen arvioinnit tulisi saada palvelusetelin piiriin
Aluevaalit 2025 Aluevaaliehdokas Tuija Tuikkanen: Apteekit voisivat huolehtia ajantasaisista lääkityslistoista
