Hyppää sisältöön

Apteekkien uusi lääkitysturvallisuuspalvelu on otettu käyttöön jo kymmenissä vanhuspalveluiden yksiköissä ympäri maata. Pilottikaupunki Espoossa kotihoidon haitta- ja vaaratapahtumat kasvoivat viime vuonna neljänneksen.

Espoon kotihoito joutui vuosi sitten kovaan syyniin, kun vanhuksen epäiltiin kuolleen laiminlyönnin vuoksi. Epäily jäi vahvistamatta, mutta potilasturvallisuuden parantamiseksi aloitettiin järjestelmällinen työ.

Vuonna 2017 kaupungin kotihoito raportoi 600 asiakkaisiin kohdistunutta haitta- ja vaaratapahtumaa. Viime vuonna luku kasvoi 750:een.

Vanhuspalveluiden johtaja Matti Lyytikäinen on noususta pelkästään iloinen.

– Tavoitteenamme on saada ilmoituskynnystä laskemaan yhä eli saada lisää ilmoituksia. Haluamme, että jatkossa myös kaikki läheltä piti -tilanteen raportoidaan, ja analysoitujen tietojen avulla pääsemme kehittämään potilasturvallisuutta entisestään, perustelee Lyytikäinen.

Kaksi kolmasosaa viime vuoden ilmoituksista koskee lääkehoitoja, mutta edistystä on jo tapahtunut. Lääkkeiden antoon liittyvät ilmoitukset (väärä annos tai vahvuus) vähentyivät 44 prosenttia.

Annosjakelu on hyvä alku

Espoo alkoi vuonna 2017 siirtyä koneelliseen annosjakeluun. Tällä hetkellä kotihoidon 1300 asiakkaasta noin 800 saa lääkkeensä annospusseissa.

Lyytikäisen mukaan annosjakelua on tarkoitus lisätä, koska se parantaa turvallisuutta merkittävästi. Palvelun ansiosta kotihoidon lääkkeiden jakovirheet puolittuivat viime vuonna. Ilmoitusten mukaan lääke jäi vuonna 2017 jakamatta 218 kertaa, viime vuonna enää 113 kertaa.

Siirtyminen koneelliseen annosjakeluun on kotihoidolle ja palvelutalolle iso ponnistus. Kun jakelu saadaan toimimaan, voimat suunnataan usein muihin hankkeisiin.

Prosessi nosti esiin asioita, joita emme olleet huomanneet tarkastella aiemmin.

Espoonlahden kotihoidon yksikkö ei tyytynyt tähän. Viime vuonna se alkoi kehittää apteekin kanssa myös annosjakelun prosesseja.

Tulokset näkyvät. Potilas- ja lääkitysturvallisuus ovat parantuneet, prosessit selkeytyneet ja yhteistyö annosjakelusta vastaavan apteekin kanssa vahvistunut.

Pilotti paljasti piileviä puutteita

Espoonlahden kotihoito ja Itäkeskuksen apteekki pilotoivat Turvallisen lääkehoidon tuki -palvelua. Sitä tuotti viime vuonna jo 50 apteekkia noin 60 vanhuspalvelun yksikölle.

Palvelu koostuu neljästä riskienhallinnan työkalusta, joiden avulla tarkastellaan yksikön koko lääkitysprosessin
turvallisuutta.

Aluksi selvitetään riskit ja kehityskohteet. Kaikki vaiheet ja niihin sisältyvät riskit ja turvatoimet syynätään yksityiskohtaisen listan mukaan.

Apteekki toimii asiantuntijana ja tarjoaa myös koulutusta ja esimerkiksi lääkitysarviointeja yksikön tueksi.

Espoonlahden yksikön aluevastaava Jaana Henriksson on yhteistyöhön erittäin tyytyväinen.

– Prosessi nosti esiin asioita, joita emme olleet huomanneet tarkastella aiemmin, ja nyt näitä huomioita viedään koko Espoon alueen käyttöön, eli tämän hyöty leviää laajemmallekin.

Annospussi hukassa joka viikko

Espoonlahdessa aloitettiin myös toinen vaihe, lääkehuoneen ja lääkelogistiikan turvallisuuden parantaminen.

Tämä on aiheuttanut ehkä eniten muutosvastarintaa. Osa työntekijöistä on ihmetellyt, miksi lääkkeet pitää säilyttää lukkojen takana asiakaskäyntiin asti.


Itäkeskuksen apteekin annosjakelusta vastaava farmaseutti Mirva Halinen saa lähes viikottain kyselyjä kadonneista annospusseista.

– Espoonlahdessa asiat ovat hyvin, mutta meille (Itäkeskuksen) apteekkiin tulee lähes viikoittain kyselyjä kotihoidon kadonneista annospusseista. Lähes aina ne löytyvät, ja syy hetkelliseen hukkumiseen on ollut inhimillinen. Hyvillä toimintatavoilla nämäkin kauhunhetket vältettäisiin, sanoo annosjakelusta vastaava farmaseutti Mirva Halinen.

Annosteluvirheitä tulee myös annosjakelussa, sillä kaikkia lääkkeitä ei voida pussittaa. Esimerkiksi silmätipat, rasvat ja dosettilääkkeet jäävät ulkopuolelle.

Tällaiset kokonaislääkitykseen liittyvät annosteluvirheet jopa kasvoivat viime vuonna koko Espoon alueella 150:stä 225:een. Asiaan on jo puututtu.

– Kotihoidon asiakaskäyntiin liitetään merkintä, kun asiakkaalla on annospussin lisäksi muita lääkkeitä. (ANJA+DOS). Lisäksi kotihoidon asiakkuuksien tauluilla on merkintä, jos asiakkaalle on aloitettu uusi lääkitys, joka ei ole vielä annosjakelun piirissä. Näin tieto kokonaislääkityksestä tulee huomioitua päivittäisessä työssä, kertoo Lyytikäinen.

Ihmiset ja paperi tuottavat virheitä

Kun lääkkeet jaetaan käsin ja tilaukset kirjataan paperilappusille, inhimillisiä virheitä sattuu. Syynä voi olla väsymys tai taitamattomuus.

Ennen koneellisen annosjakelua ja sähköistä tilausjärjestelmää Espoon lääkitysturvallisuus oli Henrikssonin mukaan vain tyydyttävä.

– Annosjakelun aloittaminen ja prosessien hiominen apteekin kanssa muuttivat tilannetta selkeästi. Sanoisin, että turvallisuus on nyt hyvällä tai erittäin hyvällä tasolla.

Turvalliseen lääkehoitoon liittyviä kysymyksiä on valtavasti, ja yksikin voi aiheuttaa vakavan riskin.

Espoon kotihoidon annosjakelusta vastaa Itäkeskuksen apteekki yhteistyössä Soukan, Hietalahden ja Munkkiniemen apteekkien kanssa.

Espoo kilpailutti annosjakelun aikanaan kahdeksi vuodeksi, jonka päälle tuli kaksi optiovuotta. Ilman lisävuosia yhteistyö tuttujen apteekkien kanssa päättyisi maaliskuussa – juuri, kun kehitys on saatu hyvään alkuun.

– Saimme optiovuosista työrauhan kahdeksi vuodeksi. Annosjakelun käynnistäminen oli Espoon kokoisessa kaupungissa aika hidasta, joten nyt meillä on hyvää aikaa miettiä, miten voimme laajentaa prosessin kehittämistä vielä koko Espoon alueelle, sanoo Itäkeskuksen apteekin apteekkari Markku Ylinen.

Esimiehen tuki on välttämätön

Turvallisen lääkehoidon tuki -palvelusta on hyötynyt myös Espoossa Mankkaalla sijaitseva Taavin muistipalvelukeskus, jonka annosjakelusta vastaa Soukan apteekki.

Apteekkari Anne Hietalan mukaan Taavin muistipalvelukeskuksessa lähtötaso oli jo erittäin hyvä. Näin ei ole kaikissa palvelukodeissa.

– Vastaamme monen palvelutalon annosjakelusta, ja erot lääkehuollon sujuvuudessa ja turvallisuudessa ovat isoja. Taavissa lääkehuolto on selvästi hyvällä tolalla. Halusimme selvittää, miksi näin on ja miten sitä voitaisiin vielä kehittää, Hietala kertoo.

Annosjakelun kilpailutukseen sisältyneet optiovuodet toivat työrauhan palvelun kehittämiseen, kiittelee Itäkeskuksen apteekin apteekkari Markku Ylinen. 

Taavissa työtä on tehty vuosia. Palveluesimies Anne Susiluodon mukaan esimies ja asiantuntijasairaanhoitaja miettivät yhdessä konkreettiset asiat, joiden kautta lääkitysturvallisuutta voidaan parantaa.

Asiantuntijasairaanhoitaja huolehtii esimerkiksi lääkäripäivien organisoinnista sekä lääkehoitosuunnitelman päivittämisestä.

– Jotta asiantuntijasairaanhoitaja voi onnistua tehtävässään, hän tarvitsee esimiehen täyden tuen. Kun asiantuntijasairaanhoitaja onnistuu tehtävässään, lääkehoidon omavalvonta toimii paremmin ja asiakkaan lääkitysturvallisuus on kunnossa, Susiluoto kuvailee.

Jonkun täytyy kantaa vastuu

Apteekkari Hietala nyökkää.

– Jos lääkehoidosta vastaavaa hoitajaa ei ole, vaan vastuu on jaettu kaikille, voi se käytännössä tarkoittaa, ettei vastuuta ota kukaan, Hietala muotoilee.

Taavissa tehtiin vain pieniä viilauksia käytäntöihin, prosessit olivat pääosin kunnossa. Susiluodon mukaan puutteet oli helppo löytää työkirjojen avulla. Hän kehuu myös apteekin palvelua.

– Turvalliseen lääkehoitoon liittyviä kysymyksiä on valtavasti, ja yksikin voi aiheuttaa vakavan riskin. Riskienhallinnan työkalut muodostavat toimivan kokonaisuuden, jonka avulla kehitettävät asiat löytyvät helposti.

Kevään aikana otetaan käyttöön palvelun loput osat. Sen jälkeen kaikki neljä vaihetta tarkastetaan vuosittain.

Susiluoto suosittelee palvelua lämpimästi myös muille yksiköille.

– Kyllä! Varsinkin sote-uudistuksen jälkeen palveluntuottajan on ajateltava, millaisesta palvelusta asiakas on valmis maksamaan. Lääkitysturvallisuus saattaa muodostua myös kilpailuvaltiksi. Olen iloinen, että Soukan apteekki kutsui Taavin yhteistyökumppaniksi tähän pilottiin.

Kotihoidon, Taavin ja apteekin yhteistyö saa kiitosta myös kaupungin vanhuspalveluiden johtajalta.

– He ovat tehneet todella tärkeää ja arvokasta työtä. Kunhan saamme laajennettua annosjakelua, alamme jatkokehittää palvelun turvallisuutta laajemminkin, sanoo Matti Lyytikäinen.

***

Turvallisen lääkehoidon tuki

  1. Turvallinen koneellinen annosjakelu
  2. Lääkekaapin tarkastus ja lääkelogistiikka
  3. Turvallisuuden toteutuminen (mm. lääkityslista)
  4. Turvallisuuden edellytykset – riskitietoa johdolle

Mitä mieltä olit artikkelista?

Agreed 0 times
Said to be thoughtful 0 times
Has raised questions 0 times
Disagreed 0 times