Apteekit tarvitsevat farmaseutteja
Puheenvuoro - 08.06.2023 at 08:20
Farmaseuttipulan ratkaisuun ei ole hokkuspokkustemppuja, vaan ratkaisua pitää hakea useampia reittejä, kirjoittaa Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen.
APTEEKKIEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ on melkoisessa myllerryksessä. Taloudellisen tilanteen kiristyminen on monella tapaa keskusteluissa samalla, kun apteekkien lukumäärän lisääntyminen lisää kilpailua apteekkien välillä. Tätä kirjoitettaessa hallitusohjelmaan liittyviä poliittisia päätöksiä toimialan tulevasta kehittämisestä vielä odotetaan.
Ehkä voimakkain ja nopeimmin toimintaedellytyksiin vaikuttanut kehityskulku on ollut farmaseuttisen työvoiman saatavuuden lisääntyneet haasteet. Jo vuosi sitten noin 70 prosenttia apteekeista kertoi, että työvoiman saatavuudessa oli ongelmia. Neljännes apteekeista oli joutunut rajoittamaan aukioloaikojaan henkilöstön saatavuushaasteiden takia.
Neljännes apteekkareista ei ole pitänyt lomaa vuoteen, mikä on melkoinen hälytyssignaali – yrittäjä on yrityksensä tärkein voimavara, ja inhimillinen kantokyky on melkoisella koetuksella, jos ei koskaan pääse lepäämään. Suurin syy apteekkareiden lisääntyneen kuorman takana on farmaseuttisen henkilökunnan heikko saatavuus.
Vaikka suomalaiset luottavat apteekkien ammattilaisiin valtavasti, tuntuu alan sisällä olevan omankin työn aliarvostusta.
SYITÄ HENKILÖKUNNAN saatavuushaasteisiin on monia. Keskeisin tekijä on julkisen sektorin räjähdysmäisesti lisääntynyt työvoimatarve. On hienoa, että farmasian osaamisen merkitys on hahmotettu myös apteekkisektorin ulkopuolella, mutta ehkä osin hoitajavajettakin paikkaava rekrytointitahti heijastuu hankalalla tavalla apteekkeihin.
Apteekkien toimittamien reseptien lukumäärä on viidessä vuodessa lisääntynyt noin kahdellakymmenellä prosentilla, kun työvoiman määrä on pysynyt liki ennallaan. Kasvu selittyy ensisijaisesti lääkkeiden koneellisen annosjakelun lisääntymisellä, joka tehostaa koko palveluketjun toimintaa, mutta lisää työn määrää nimenomaan apteekeissa.
Työvoiman kysyntää kasvattaa myös apteekkien lukumäärän kasvu. Fimea on viimeisen viiden vuoden aikana perustanut noin neljäkymmentä uutta apteekkia.
HOKKUSPOKKUSTEMPPUJA farmaseuttipulan ratkaisuun ei ole, vaan ratkaisua pitää hakea useampia reittejä. Farmaseuttien koulutusmääriä on syytä kasvattaa, mutta ongelmaa tuskin pystytään kokonaisuudessaan ratkaisemaan lisäkoulutuksella.
Olennaista on miettiä farmaseuttien työnkuvaa. Käytetäänkö farmaseuttien aikaa ja asiantuntemusta oikein? Voivatko he työssään keskittyä niihin tehtäviin, joihin heidät on koulutettu? Apteekeissa voidaan tarkastella myös omia toimintatapoja, mutta isoilta osin kyse on pohdinnasta, johon pitää saada viranomaiset mukaan, jotta säädökset ja ohjeistukset mahdollistavat sujuvat ja tehokkaat työtavat.
Kun kilpailu työvoimasta kiristyy, apteekkialankin on mietittävä vetovoimatekijöitä. Työhyvinvointiin panostaminen on keskeisessä roolissa työn sisällön kehittämisen lisäksi. Olennaista on miettiä myös työn arvostukseen liittyviä tekijöitä – vaikka suomalaiset luottavat apteekkien ammattilaisiin valtavasti, tuntuu alan sisällä olevan omankin työn aliarvostusta.
Me Apteekkariliitossa käynnistämme työn, jossa alan työvoimatilannetta tarkastellaan kokonaisuutena. Haastamme sidosryhmät mukaan keskusteluun. Apteekkialan tulevaisuus tehdään nyt – ja siinä työssä tarvitaan kaikkia!
Apoteken behöver farmaceuter
APOTEKEN STÅR i dag inför många utmaningar. Den spändare ekonomiska situationen påverkar alla, samtidigt som det ökade antalet apotek ökar konkurrensen mellan apoteken. I skrivande stund väntar vi ännu på regeringsprogrammets politiska beslut kring branschens utveckling.
Det som kanske påverkat verksamhetsförutsättningarna kraftigast och snabbast är den försämrade tillgången på farmaceutisk arbetskraft. Redan för ett år sedan sa cirka 70 procent av apoteken att de hade problem med att få personal. En fjärdedel av apoteken hade varit tvungna att begränsa sina öppettider på grund av personalsvårigheterna.
En fjärdedel av apotekarna har inte haft semester på ett år, vilket verkligen är en varningssignal – företagaren är företagets viktigaste resurs och den mänskliga bärkraften prövas hårt om man aldrig får vila.
Även om finländarna litar väldigt mycket på apotekspersonalen så verkar det inom apoteksbranschen förekomma undervärdering av det egna arbetet.
ORSAKERNA TILL personalbristen är många. Den viktigaste faktorn är den offentliga sektorns explosivt ökade personalbehov. Det är fint att man upptäckt betydelsen av farmaceutisk expertis också utanför apoteken, men rekryteringen som delvis kompenserar vårdarbristen ställer tyvärr till besvär för apoteken.
Antalet recept som expedieras på apoteken har ökat med nästan 20 procent på fem år, medan personalmängden hållits nästan som förut. Ökningen beror framför allt på ökningen i maskinell dosdispensering, som effektiverar hela servicekedjan men ökar arbetet just på apoteken.
Efterfrågan på personal ökar också av att apotekens antal ökar. Fimea har under de senaste fem åren grundat ungefär 40 nya apotek.
DET FINNS inget hokuspokus som kan lösa farmaceutbristen. Lösningen måste sökas på flera sätt. Det behöver utbildas fler farmaceuter, men det löser knappast problemet i sin helhet.
Det är viktigt att tänka på farmaceuternas arbete. Används farmaceuternas tid och expertis på rätt sätt? Får de i sitt arbete fokusera på de uppgifter de är utbildade för? Apoteken kan granska sina egna tillvägagångssätt, men till stor del är det frågan om funderingar som myndigheterna behöver vara med i, så att deras regler och anvisningar möjliggör smidiga och effektiva arbetssätt.
Utöver att arbetets innehåll utvecklas så är det viktigt att satsa på välbefinnande i arbetet. Det är också viktigt att tänka på uppskattningen av arbetet – även om finländarna litar väldigt mycket på apotekspersonalen så verkar det inom apoteksbranschen förekomma undervärdering av det egna arbetet.
Vi på Apotekareförbundet sätter i gång ett arbete där arbetskraftssituationen i branschen granskas i sin helhet. Vi utmanar intressentgrupperna att komma med i diskussionen. Apoteksbranschens framtid formas nu – och i det arbetet behövs alla!