Apteekit voisivat olla avuksi koronarokotuksissa ja testaamisessa
- 03.12.2021 at 07:57
Maailmalla apteekit on otettu avuksi niin rokotustalkoisiin kuin testaamiseenkin, mutta Suomessa uusia avauksia ei ole tehty useista aloitteista huolimatta.
Suomessa on lokakuusta lähtien tehty paluuta niin sanottuun normaaliin, kun koronarokotusten kattavuus on noussut. Samaan aikaan on luovuttu laajasta koronatestaamisesta ja linjattu, ettei kahdesti rokotettujen tarvitse enää hakeutua koronatesteihin lievien hengitystieinfektioiden vuoksi.
Lokakuun puolivälissä käyttöön otettiin koronapassi, jonka avulla pääsee esimerkiksi ravintoloihin ja tapahtumiin niillä alueilla, joilla on rajoituksia voimassa. Passin avulla haluttiin mahdollistaa yhteiskunnan avoinna pysyminen ja elinkeinonharjoittajien toiminta niin, ettei esimerkiksi ravintoloiden asiakaspaikkoja tarvitsisi rajata.
Samaan aikaan rokotuskattavuus on kuitenkin jäämässä toivottua alhaisemmaksi, ja uusia tartuntoja on syksyn aikana kirjattu edelleen runsaasti. Myös sairaalakuormitus on ollut syksyn mittaan kasvussa, ja paikoin tehohoidon kuormitus on kasvanut niin suureksi, että muuta hoitoa on jouduttu ajamaan alas. Kiireettömiä leikkauksia on monin paikoin lykätty myöhemmäksi.
Enimmillään syksyn aikana sairaalahoidossa on ollut samanaikaisesti yli 300 ja tehohoidossa yli 50 ihmistä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen arvioi taannoin Helsingin Sanomien haastattelussa (HS.fi 27.10.), että tartuntamäärät todennäköisesti pysyvät korkeina tai jopa kasvavat talvea kohti, sillä koronavirustartunnalle altista väestöä on vielä runsaasti. Salmisen mukaan esimerkiksi koronapassia tarvitaan vielä ensi vuoden puolellakin.
Myös maailmalla kamppailu pandemiaa vastaan jatkuu. Edelleen on lukuisia alueita, joissa rokotustalkoot ovat vasta alkutekijöissä, ja myös pitkälle edenneiden rokotusten maissa, kuten Isossa-Britanniassa, on nähty isoja tartuntaryppäitä. Samalla kuitenkin rajoja on avattu ja matkailu on lisääntynyt, joten tartunnat voivat levitä matkailijoiden mukana, aivan kuten pandemian alussakin.
Huolta aiheuttavat myös uudet ja aiempaa tarttuvammat virusmuunnokset, joista osan tiedetään jossain määrin väistävän rokotesuojaa. Parhaillaan huolta herättää jo Suomeenkin ehtinyt omikronmuunnos.
Rokotesuojan myös tiedetään hiipuvan, kun toisesta rokotuksesta kuluu aikaa.
Kolmas rokotus kaikille aikuisille
THL suositteleekin nyt, että kolmas rokotus annetaan kaikille aikuisille, 5–6 kuukauden kuluttua toisen rokotuksen jälkeen.
Jo aiemmin THL suositteli kolmatta rokotuskierrosta yli 60-vuotiaille ja sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluville sekä heille, jotka rokotusten alussa rokotettiin lyhyellä annosvälillä.
Moni asiantuntija on arvellut, että edessä on ehkä useita rokotuskierroksia, ennen kuin pandemiasta lopullisesti päästään. Mahdollista on myös, että rokottamisen tarve säilyy pitkälle tulevaisuuteen, ja koronarokotuksia tarvitaan vuosittain kausi-influenssarokotusten tapaan.
Kysymys kuuluu, miten rokotukset jatkossa toteutetaan. Massarokotuspisteitä on jo monin paikoin ryhdytty sulkemaan, ja rokotuksia annetaan yhä useammin terveysasemilla ja erilaisissa pienissä pop up -rokotuspisteissä. Joissakin kunnissa on käytetty myös liikkuvia rokotuspisteitä, eli rokotusbusseja, jotta mahdollisimman moni ottaisi ensimmäisen ja toisen rokotuksen.
Mutta miten hoidetaan kolmannet ja neljännet rokotukset?
Apteekkirokotuksista hyviä kokemuksia
Maailmalla on saatu hyviä tuloksia apteekkien valjastamisesta koronarokotuksiin ensimmäisen ja toisen rokotusannoksen osalta. EU:n apteekkijärjestön PGEU:n mukaan useissa Euroopan maissa, muiden muassa Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Puolassa, koronarokotteen on voinut ottaa apteekissa.
Esimerkiksi Italiassa rokotuksia antavat rokottamiseen koulutetut farmasian ammattilaiset, ja rokottaminen apteekeissa on tarkasti säädeltyä niin tilojen kuin liikkumisenkin osalta.
Italian apteekkien rokotuskapasiteetiksi on arvioitu jopa 200 000 ihmistä päivässä. Apteekki saa rokottamisesta kuuden euron korvauksen.
Saksassa korvaus apteekille on 12 euroa.
Yhdysvalloissa apteekit ovat antaneet koronarokotuksia jo alkuvuodesta saakka. Koko liittovaltiossa kymmenet tuhannet apteekit ovat osallistuneet rokotustalkoisiin. Apteekkien rokotusmäärät ylittivät massarokotuspisteissä annettujen rokotusten määrän jo viime keväänä.
Norjan pääkaupungissa Oslossa apteekit tekivät rokotusyhteistyötä kaupungin kanssa, ja apteekeissa rokotettiin noin 10 000 oslolaista. Kokemukset olivat hyvä, ja apteekkirokotusten todettiin nostavan väestön rokotuskattavuutta. Apteekit varautuvat auttamaan koronarokotuksissa myös ensi vuonna.
Norjassa apteekit ovat vuodesta 2018 lähtien antaneet myös influenssarokotuksia, ja kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Asiakkaat ovat kiitelleet rokottautumisen helppoutta, kun rokotus hoituu muun apteekkiasioinnin lomassa.
Avauksia apteekkirokotusten puolesta
Suomessa Apteekkariliitto ilmoitti jo vuosi sitten apteekkien olevan valmiita koronarokotustalkoisiin, mikäli niitä tarvittaisiin. Ainakin 70:ssä apteekissa työskentelee jo nyt rokottamiseen oikeutettuja terveydenhuollon ammattilaisia, ja farmaseutit ja proviisorit voitaisiin lisäkoulutuksella pätevöittää rokotteiden pistämiseen, kuten monissa maissa on tehty.
Lokakuussa kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho ehdotti rokotusten viemistä apteekkeihin, kauppoihin ja työpaikoille. Marraskuun alussa Suomen Yrittäjät vaati satojen uusien rokotuspisteiden avaamista ja sote-alan yritysten mukaan ottamista rokotustalkoisiin.
– Syksyn ajan Suomen rokotekattavuus on laahannut etanan lailla. Vastuu tästä on alueilla ja kunnilla, mutta ennen muuta maan hallituksella. Nyt mieluummin nopeasti lisää tekoja rokotusten etenemiseksi kuin haikailuja rajoitusten perään, johtaja Harri Jaskari totesi yrittäjien tiedotteessa.
Sarkkinen: Apteekkien tehtäviä pitää miettiä ennakkoluulottomasti
Apteekkari-lehti pyysi sosiaali- ja terveysministeriöstä haastattelua kysyäkseen, onko esimerkiksi apteekkien roolia rokottamisessa pohdittu. STM kuitenkin kehotti kääntymään kysymyksessä THL:n puoleen.
STM:n turvallisuus ja terveys -osaston osastopäällikkö Taneli Puumalainen tyytyi toteamaan, että apteekeissa voidaan rokottaa tietyin ehdoin.
– Apteekissa voi rokottaa, kunhan rokotukset ovat asiakkaalle maksuttomia ja kunnan kanssa on sovittu rokottamisesta ja rokotustietojen kirjauksesta potilastietojärjestelmään, josta tiedot siirtyvät THL:n valtakunnalliseen rokotusrekisteriin sekä Kantaan. Itse rokottamisen hoitaa valtioneuvoston asetuksessa määritelty sote–ammattilainen, Puumalainen totesi sähköpostivastauksessaan.
Puumalaisen mukaan sote-ammattilainen on yhtä kuin esimerkiksi terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja.
– Mutta ei farmaseutti tai proviisori.
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen puolestaan kommentoi aihetta uusimman Apteekkari-lehden haastattelussa (APTEEKKARI 4 / 21).
Haastattelussa Sarkkinen kertoo pitävänsä pohtimisen arvoisena ideaa, että apteekin tehtäviä laajennettaisiin esimerkiksi kausi-influenssarokotuksiin ja koronatestaukseen.
– Apteekkien tehtäviä pitää miettiä ennakkoluulottomasti. Olen ehdottomasti avoin kehitystyölle, joka tukee ihmisen kokonaishyvinvointia ja terveyttä. Apteekin roolin laajentaminen terveydenhuollon puolelle ei kuitenkaan ole yksinkertainen kysymys, vaan vaatii lainsäädännöllisiä muutoksia. On huomioitava esimerkiksi tietosuojakysymykset ja Kantaan pääsy, Sarkkinen sanoo.
THL:sta ei vastattu Apteekkari-lehden haastattelupyyntöön.
Testaamiselle on tarvetta
Rokotusten lisäksi kysymyksiä herättää testaaminen. Kahdesti rokotettuja ei monin paikoin enää kehoteta hakeutumaan terveydenhuollon koronatestiin tavanomaisten hengitystieoireiden takia. Rokottamattomat puolestaan saattavat tarvita tuoretta negatiivista testitulosta esimerkiksi koronapassia varten matkatessaan ulkomaille, halutessaan pistäytyä ravintolaan tai osallistuessaan urheilutapahtumaan.
Koronapassi tuli alun perin käyttöön niillä alueilla, joilla on voimassa esimerkiksi ravintolarajoituksia, mutta muiden muassa THL:n Salminen on todennut, että koronapassista olisi enemmän hyötyä, jos sitä voitaisiin käyttää talven aikana laajemminkin. (IS.fi 3.11.) Salmisen mukaan passilla voitaisiin välttää muita rajoituskeinoja, jolloin yhteiskunta saataisiin laajemmin ja pysyvämmin auki.
Pian Salmisen lausuman jälkeen STM ilmoittikin aloittaneensa valmistelut koronapassin käytön laajentamiseksi. Osana työtä arvioidaan myös mahdollisuutta laajentaa passin käyttöä työpaikoille.
Mikäli passin käyttö laajenee nykyisestä, ja rokotuskattavuus ei lähde nousuun, tarvetta oireettomien testaamiselle on.
Yksityisessä terveydenhuollossa testaaminen on kallista, ja pelkkä itse tehty antigeenitesti ei tähän tarkoituksen kelpaa.
Apteekit testaavat useissa maissa
Maailmalla apteekkeja on kuluneen vuoden aikana otettu avuksi myös testaamiseen.
Edelläkävijä lienee ollut Itävalta, missä pikatestit otettiin osaksi pandemian hallintaa jo varhaisessa vaiheessa viime keväänä. Apteekit ovat elokuusta alkaen tehneet antigeenitestien lisäksi PCR-testejä. Syyskuussa PCR-testit tulivat mahdollisiksi kaikissa niissä apteekeissa, joissa oli aiemmin tehty antigeenitestejä. Tällaisia apteekkeja on kaikkiaan noin tuhat.
Sekä antigeeni- että PCR-testit ovat testiin tulijalle ilmaisia. Antigeenitestin tuloksen saa 20 minuutissa joko tekstiviestinä tai sähköpostiin, PCR-testin tulos puolestaan luvataan 24 tunnissa. Halutessaan apteekista saa mukaansa myös tulostetun testitodistuksen.
Belgiassa apteekit ovat marraskuun alusta lähtien testanneet ihmisiä, joilla on covid-19 -tautiin sopivia oireita tai jotka palaavat maahan korkean tautiriskin alueilta. Aiemmin Belgian apteekit ovat tehneet pikatestejä oireettomille koronapassia varten.
Oireisten testaamista pilotoitiin Belgiassa jo viime keväänä ja uudestaan laajemmin syyskuussa. Pilotit osoittivat, että apteekit tavoittavat väestöä laajemmin kuin muu terveydenhuolto.
Apteekkien todettiin tavoittavan etenkin niitä ihmisryhmiä, joita muu terveydenhuolto ei oikein tavoita. Syyksi tähän on todettu apteekkien läheisyys ja saavutettavuus sekä luotettavuus. Apteekeista on myös onnistuneesti ohjattu ihmisiä lisätutkimuksiin muuhun terveydenhuoltoon.
Myös Portugalissa apteekkien tekemät pika-antigeenitestit ovat olleet merkittävä osa uusien tartuntatapausten löytämisessä ja viruksen leviämisen ehkäisyssä. Apteekeissa tehtävät antigeenitestit rahoitetaan julkisista varoista, sillä apteekkitestauksen katsotaan parantavan testeihin pääsyä, tartuntaketjujen katkaisemista ja lopulta myös talouden toipumista.
Kreikassakin apteekit ovat tehneet antigeenitestejä, mutta asiakkaat ovat maksaneet ne itse. Testille on määrätty 20 euron veroton kattohinta, josta 10 euroa kattaa testin tekemisen ja toiset 10 euroa testin analysoimisen. Ideana on ollut palvella paitsi Kreikan kansalaisia, myös maassa matkailevia turisteja.
Miten Suomessa?
Naapurimaa Virossa apteekit ovat kesästä saakka tarjonneen pika-antieenitestejä niille, jotka tarvitsevat todistuksen negatiivisesta testituloksesta. Virossa otettiin koronapassit käyttöön jo kesällä.
Myös Ranskassa niin kutsut terveyspassit otettiin käyttöön jo elokuussa. Passiin tarvittaviin pikatesteihin on päässyt apteekeissa, useimmiten ilman ajanvarausta. Ajoittain testeihin on ollut niin paljon tulijoita, että apteekit ovat ruuhkautuneet. Paikoin apteekkeihin on palkattu testejä varten lisää henkilökuntaa.
Suomessa kaksi kolmasosaa apteekeista olisi valmis tekemään koronatestejä oireettomille esimerkiksi koronapassia varten. Apteekkariliitto selvitti apteekkien testaushalukuutta alkusyksystä sen jälkeen, kun kokoomus oli ehdottanut, että apteekit ryhtyisivät tekemään covid-pikatestejä oireettomille koronapassia varten.
Apteekkari-lehti kysyi STM:stä, onko kokoomuksen ehdotus apteekkien tarjoamista pikatesteistä edennyt. STM:stä ei kuitenkaan vastattu, vaan kehotettiin kääntymään tässäkin kysymyksessä THL:n puoleen. THL:sta ei vastattu haastattelupyyntöön.