Apteekit voivat tunnistaa iäkkäiden lääkitysriskejä ja tukea siten kotona asumista
Apteekkityö, Tutkimus - 24.04.2024 at 10:41
Väitöstutkija sisällyttäisi lääkehoidon riskitekijöiden kartoituksen osaksi iäkkäiden terveystarkastusta.
Suurin osa iäkkäiden lääkkeiden käytöstä tapahtuu kotona. Siksi apteekeilla on tärkeä rooli pyrkiä tunnistamaan lääkehoidosta aiheutuvia riskitekijöitä ja ennaltaehkäistä niiden mahdollisia seurauksia.
Näin toteaa proviisori Jonna-Carita Kanninen, joka teki Helsingin yliopistoon väitöstutkimuksen lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamisesta osana laajempaa terveystarkastusta kotona asuvilla iäkkäillä.
Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Kannisen tutkimuksessa selvisi, että avoapteekkien farmasistit tunnistivat merkittäviä lääkehoidollisia ongelmia ja erityisesti tilanteita, joissa lääkitys oli sopimaton hoitosuosituksiin nähden.
– Tämä korostaa avoapteekkien tärkeyttä osana terveydenhuollon palvelujärjestelmää hyvinvointialueilla, hän sanoo.
Riskitekijöiden kartoitus yli 75-vuotiaille
Väitöstutkimuksessa tutkittiin kotona asuville 75-vuotiaille tarkoitettua terveystarkastusmallia, PORI75, jonka avulla saadaan kerättyä kattavasti terveystietoa ja ohjattua riskipotilaat ajoissa hoidon piiriin.
Malli tukee tiedolla johtamista hyvinvointialueilla.
– Tutkimukseni tulokset tarjoavat konkreettisia keinoja hyvinvointialueille iäkkäiden lääkehoidon riskien tunnistamiseen ja hallintaan. Tämä on avainasemassa heidän terveytensä ja toimintakykynsä ylläpitämisessä erityisesti, kun väestö ikääntyy ja terveydenhuollon resurssit ovat rajalliset, toteaa Kanninen.
Lääkkeiden käyttöön voi liittyä riskitekijöitä, jotka heikentävät elämänlaatua, lisäävät kuolleisuutta ja aiheuttavat merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle.
– Lääkehoidon riskitekijöiden kartoitus tulisi sisällyttää osaksi iäkkäiden terveystarkastusta, jotta niihin voidaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, Kanninen sanoo.
Ajantasainen lääkityslista kaikille ikäihmisille
Terveystarkastus tehtiin yli tuhannelle 75-vuotiaalle, joilla oli käytössään keskimäärin seitsemän lääkettä. Heistä yli 70 prosenttia käytti useampaa kuin viittä lääkettä samanaikaisesti.
– Lääkehoidon riskitekijöitä tunnistettiin useita. Joka toisella oli useampi kuin yksi lääkäri, lähes yhtä usealta puuttui lääkityslista. Joka kolmannen potilaan lääkehoitoa ei seurattu säännöllisesti ja lääkehoidon kesto oli epäselvä, Kanninen listaa.
Kannisen mukaan jokaisella ikäihmisellä tulisi olla ajantasainen lääkityslista käyttämistään lääkkeistä, koska esimerkiksi potilastietojärjestelmissä ei useinkaan ole ajantasaista tietoa.
Joka viides iäkäs kokee lääkehaittoja
Lääkkeiden haittavaikutusten tunnistaminen voi olla haastavaa. Kannisen mukaan yleisimpiä lääkkeiden aiheuttamia oireita iäkkäillä ovat ummetus, virtsaamisongelmat ja epätavallinen väsymys. Näitä haittoja koki noin joka viides lääkkeiden käyttäjä.
Osa koetuista oireista voi Kannisen mukaan johtua käytössä olevista lääkkeistä, eikä taustalla välttämättä ole sairautta.
Haittavaikutukset voivat kasautua asteittain, jolloin niitä voidaan virheellisesti luulla geriatrisiksi syndroomiksi tai ikääntymisestä johtuviksi oireiksi, joita ovat esimerkiksi elämänlaadun ja toimintakyvyn heikkeneminen, gerastenia, kaatumiset, kognitio, unihäiriöt ja inkontinenssi.
– Esimerkiksi tietyt kardiovaskulaarilääkkeet voivat aiheuttaa kaikkia edellä mainittuja oireita. Tärkeä riskitekijä oireille on myös polyfarmasia eli usean lääkkeen samanaikainen käyttö, Kanninen sanoo.
Lääkehoitoon liittyvät riskit olivat yleisimpiä paljon lääkkeitä käyttävillä.
Proviisori Jonna-Carita Kanninen väittelee pe 26.4. Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa aiheesta Identifying medication risk factors in home-dwelling older adults as a part of health screening.