Apteekkariliitto: Myyntipaikkojen laajentaminen lisää itsehoitolääkkeiden tarpeetonta käyttöä
Apteekkityö, Talous, Yhteiskunta - 03.10.2024 at 11:06
STM:n työryhmän mukaan joidenkin itsehoitolääkkeiden myyntiä voitaisiin laajentaa apteekkien ulkopuolelle. Apteekkariliiton mukaan se lisää lääkkeiden tarpeetonta käyttöä ja voi kuormittaa entisestään terveydenhuoltoa ja heikentää apteekkipalveluita syrjäseuduilla.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on julkaissut tänään (3.10.) selvityksen, jonka mukaan joidenkin itsehoitolääkkeiden myyntiä voitaisiin laajentaa apteekkien ulkopuolelle, jos muutos tehdään hallitusti ja lääkitysturvallisuus varmistaen.
Työryhmän selvitystä tullaan hyödyntämään päätöksenteon ja jatkovalmistelun tukena.
– Hallitusohjelman mukaisesti yleisimmin käytettyjä itsehoitolääkkeitä vapautetaan apteekkien ulkopuoliseen myyntiin harkitusti ja lääketurvallisuus huomioiden. Esitys annetaan eduskunnalle syksyllä 2025. Sen laajuus ja sisältö tulevat poliittiseen päätöksentekoon tämän syksyn aikana. Selvityksen mukaan ratkaistavia asioita ovat muun muassa etälääkeneuvonnan järjestäminen ja apteekkitalouden kokonaisuus, sanoo sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
Listalla yleisesti käytettyjä itsehoitolääkkeitä
Työryhmän selvityksen mukaan myynnin laajentaminen voitaisiin toteuttaa joko osana laajempaa apteekkisääntelyn kokonaisuudistusta tai erillisenä jakelukanavauudistuksena.
Erillinen jakelukanavan uudistus tulisi työryhmän mukaan rajata aluksi valmisteisiin, joiden turvallinen käyttö ei edellytä myyntipisteen järjestämää lääkeneuvontaa. Tällaisiksi työryhmä luokittelee esimerkiksi tietyt yleisimmin käytetyt vitamiini- ja rautavalmisteet, ummetuslääkkeet sekä silmiä kostuttavat keinokyyneleet.
Selvitykseen on listattu myös lääkkeitä, joiden myyminen edellyttää lääkeneuvontaa myyntikanavasta riippumatta. Nämä valmisteet on luokiteltu selvityksessä kahteen eri ryhmään: keskitason riskin valmisteisiin ja kansalliseen riskilääkeluokitukseen kuuluviin valmisteisiin.
Keskitason riskin valmisteisiin kuuluvat muun muassa jotkut ripuli- ja ummetuslääkkeet, flunssalääkkeet ja allergialääkkeet. Riskilääkeluokitukseen kuuluvat puolestaan yleisimmin käytetyt kipulääkkeet eli ibuprofeeni ja parasetamoli.
Jos apteekkien ulkopuolella haluttaisiin myydä farmaseuttista lääkeneuvontaa vaativia lääkevalmisteita, työryhmän mukaan pitäisi varmistaa lääkeneuvonta eri myyntikanavissa.
Turvallista käyttöä voitaisiin työryhmän mukaan edistää myös tarjoamalla asiakkaille tiivis koonti lääkkeen keskeisistä tiedoista ja apteekin ulkopuolella annettavassa lääkeneuvontatilanteessa voisi tarkistaa asiakkaan lääkitystiedot Reseptikeskuksesta.
Fimean valvottava kaikkia toimijoita
Työryhmän mukaan uusien myyntipisteiden valvovan viranomaisen tulisi olla Fimea, joka valvoo myös apteekkeja. Näin kaikki lääkkeiden myyntiä, varastointia ja jakelua harjoittavat tahot olisivat saman viranomaisen tiedossa ja niitä valvottaisiin yhdenmukaisin perustein.
Suurin hyötyjä tässä muutoksessa on päivittäistavarakauppa.
Apteekkien ulkopuolella myytävien itsehoitolääkkeiden hinnoittelu voitaisiin työryhmän mukaan joko vapauttaa kokonaan tai määritellä lääketaksan enimmäishintojen mukaisesti. Valitun mallin pitäisi edistää hintakilpailua ja pyrkiä pienentämään lääkkeiden käyttäjien kustannuksia. Olennaisinta hinnoittelussa on työryhmän mukaan varmistaa, ettei se lisää lääkkeiden epätarkoituksenmukaista käyttöä.
Lisää lääkkeiden käyttöä ja lääkehaittoja
Apteekkariliiton mukaan itsehoitolääkkeiden myyntipaikkojen laajentaminen apteekkien ulkopuolelle ei tue millään tavalla rationaalista lääkehoitoa. Jos itsehoitolääkkeiden myyntikanavaa laajennetaan apteekkien ulkopuolelle, tulee valikoima rajata valmisteisiin, jotka eivät edellytä neuvontaa.
– Vain tällä tavalla hallitusohjelman lääkitysturvallisuutta koskeva kirjaus voi toteutua. Tavoitteena pitää olla, ettei muutoksella vaaranneta lääke- ja lääkitysturvallisuutta ja etteivät lääkkeiden haittavaikutukset kohtuuttomasti lisääntyisi, painottaa Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Inka Puumalainen.
Apteekkariliiton mukaan lääkkeiden myyntipaikkojen laajentaminen lisää itsehoitolääkkeiden epätarkoituksenmukaista käyttöä ja lääkehaittoja.
– Kokemukset Ruotsista ovat osoittaneet, että myyntikanavien laajennus on johtanut itsehoitolääkkeiden myynnin ja käytön voimakkaaseen kasvuun ja kuluttajat käyttävät niihin huomattavasti enemmän rahaa kuin ennen laajennusta, Puumalainen toteaa.
Lääkkeitä tulisi ostaa vain tarpeeseen
Puumalainen painottaa, että yhteiskunnan ja yksilön kannalta tavoite pitäisi olla mieluummin tarpeettoman lääkkeiden käytön vähentäminen kuin myynnin kasvattaminen.
– Toimivin lääkemarkkina ei ole se, jossa lääkkeitä myydään eniten. Apteekkien tehtävänä on varmistaa lääkkeiden oikea ja turvallinen käyttö, ei lisätä myyntiä. Lääkkeitä tulisi ostaa vain tarpeeseen, sillä tarpeeton käyttö aiheuttaa haittaa yksilölle, yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Puumalainen painottaa, että itsehoitolääkkeiden myyntikanavan laajentaminen ei tuo säästöjä yhteiskunnalle, vaan päinvastoin vähentää valtion apteekkiverokertymää. Muutos voi näkyä myös terveydenhuollon kuormituksen kasvuna.
– Lääkkeiden käytön kasvu lisää myös lääkehaittoja. Tämä voi kuormittaa julkista terveydenhuoltoa entisestään.
Voi heikentää apteekkipalveluita syrjäseuduilla
Puumalainen varoittaa, että itsehoitolääkkeiden myynnin osittainenkin laajentaminen apteekkien ulkopuolelle voi vaarantaa erityisesti syrjäseutujen apteekkien toiminnan.
Apteekkeihin on viime vuosina kohdistunut isoja leikkauksia ja erityisesti monen pienen apteekin talous on jo nykyisellään vaakalaudalla.
– Jos tässä tilanteessa apteekit menettävät myyntiä kaupan keskusliikkeille, erityisesti monet pienillä paikkakunnilla sijaitsevat apteekit voivat muuttua kannattamattomiksi. Tämä tarkoittaa, että syrjäseuduilla asuvat ihmiset joutuvat hakemaan reseptilääkkeitä entistä kauempaa.
Puumalainen huomauttaa, että reseptilääkemyynnistä apteekkiin jäävä osuus on pienentynyt koko 2000-luvun, lääkkeiden hinnat laskeneet ja inflaation seurauksena apteekin omat kustannukset nousseet merkittävästi. Viimeksi apteekkeihin kohdistettiin suora leikkaus vuoden 2023 alussa ja tämän leikkauksen vaikutusten arviointi on vielä tekemättä.
– Tästä syystä on välttämätöntä, että mahdolliset itsehoitolääkkeiden jakelukanavan muutokset arvioidaan osana apteekkitalouden kokonaisuudistusta ja arviossa huomioidaan muutoksen vaikutukset lääkehuollon toimintaan. Tämä on välttämätöntä myös siksi, että hallitus on ohjelmassaan sitoutunut maankattavan apteekkiverkoston säilyttämiseen.
Puumalainen huomauttaa, että apteekeilla on julkinen palvelutehtävä vastata avohoidon lääkehuollosta omilla alueillaan.
– Onko meillä varaa heikentää apteekkien toimintaedellytyksiä, jos sen seuraukset tulevat näkymään terveydenhuollon lisääntyneenä kuormituksena? Suurin hyötyjä tässä muutoksessa on päivittäistavarakauppa.
Apteekkariliitto on jättänyt STM:n työryhmän esitykseen täydentävän lausuman yhdessä Itä-Suomen Yliopiston apteekin kanssa.