Apteekki liikuttaa suomalaisia
- 03.06.2022 at 06:00
Apteekissa kohdataan ne ihmiset, jotka liikkuvat terveyden kannalta liian vähän. Liikkujan Apteekit tekevätkin merkittävää kansanterveystyötä.
Suomalaisten liian vähäinen liikunta maksaa yhteiskunnalle vuosittain 3,2–7,5 miljardia euroa. Luvut perustuvat UKK-instituutin laskelmiin vuodelta 2018. Liikkumattomuus kasvattaa terveydenhuollon kustannuksia, mutta lisäksi se aiheuttaa muun muassa tuloverojen menetyksiä, lisääntyviä työttömyysturvamaksuja sekä päästökustannuksia.
Vain joka neljäs 20–89-vuotias suomalainen liikkuu terveyden kannalta riittävästi. Työikäisistä jopa neljä viidestä liikkuu liian vähän.
Apteekit vastaavat osaltaan haasteeseen Liikkujan Apteekki -konseptilla. Liikkujan Apteekit kannustavat apteekin asiakkaita liikuntaneuvonnan ja muiden liikuntapalveluiden pariin ja innokkaimmat järjestävät myös itse erilaisia liikuntatempauksia. Tarvittaessa apteekit myös neuvovat lääkitysten ja liikunnan yhteensovittamisessa.
Liikkujan Apteekkeja on kaikkiaan yli 200 eri puolilla Suomea.
Oulunsalon apteekkari Laura Tuovinen innostui Liikkujan Apteekista pohdittuaan itse sitä, miten apteekissa voitaisiin entistä paremmin tukea ihmisten terveyttä ja ennaltaehkäistä sairauksia.
– Yhtäällä ovat liikkumattomuuden kustannukset, mutta lisäksi on se psyykkinen ja inhimillinen tekijä eli se, millaisen olon liikkumattomuus aiheuttaa. Olen tyytyväinen, jos voimme apteekissa antaa pienen kipinän ja ihminen saa sen ansiosta kokea liikunnan aikaan saaman hyvän mielen. Jollekin se voi tarkoittaa kävelylenkkiä, mutta jollekin sitä, että jaksaa nousta sängystä ja käydä vaikka postilaatikolla, Tuovinen sanoo.
Kerran kuussa kävelylle
Tuovisen mukaan Liikkujan Apteekki -konsepti antaa konkreettisia työkaluja liikunnan edistämiseen.
– Meille suomalaisille ei ole helppoa ottaa puheeksi sellaisia asioita kuin painonhallinta tai tupakoinnin lopettaminen. Mutta olen kokenut, että kun olemme Liikkujan apteekki, jolla on oma liikkujan hylly, se toimii joissain tilanteissa aasinsiltana ottaa liikkumisasioita puheeksi.
Hyllyn äärellä Tuoviselle tuli myös mieleen, että apteekki voisi itse järjestää liikuntaan liittyviä tapahtumia. Ideoita eri vaihtoehdoista tarjosi Liikkujan Apteekkien avuksi koottu tietopaketti.
Oulunsalossa päädyttiin järjestämään yhteisiä kävelylenkkejä. Lenkille lähdetään noin kerran kuukaudessa ja reitti valitaan niin, että se sopii kaiken kuntoisille ja sitä voi myös halutessaan lyhentää. Korona-aikana lenkkeiltiin satunnaisesti turvaväleillä ja maskien kanssa, mutta ensi syksystä alkaen lenkit on taas tarkoitus palauttaa säännöllisiksi.
Vakiosallistujia on kymmenkunta, mutta aina toisinaan lenkille ilmaantuu myös uusia, satunnaisia kävelijöitä. Vanhimmat ovat yli 90-vuotiaita.
Mukaan vaikka pyörätuolilla
Viimeisin lenkki tehtiin juuri haastattelua edeltävänä päivänä.
– Lenkki oli alkamassa kello yksitoista. Kymmeneltä apteekkiin tuli mies pyörätuolissa ja kysyi, että saako lenkille osallistua tämmöisellä. Vastasin, että voi, ilman muuta. Kysyin, onko miehellä avustajaa.
Avustajaa ei ollut, joten mies kysyi, voisiko joku pukata häntä.
– Sanoin, että minähän pukkaan. Ja niin pukkasin. Loppulenkistä suunniteltiin reitti niin, että mentiin hänen asuntonsa ohi. Ovella mies totesi, että kylläpä tästä tuli mukava päivä, kun sai olla ihmisten kanssa. Se oli meille hieno palkinto.
Mukana lenkillä oli myös 94-vuotias Risto, joka lenkkeilee itsenäisesti päivittäin, joko kävellen tai pyörällä.
– Muistan, kun Risto oli ensimmäisen kerran meidän mukana ja kysyin häneltä, onko reitti hänelle tuttu. Risto vastasi, että juu, viimeksi tänä aamuna lenkkeilin tästä. Eli yhdeltätoista aamupäivällä hän oli jo päivän toisella lenkillä. Ja minä kun olin miettinyt, että eihän lenkki vain ole liian pitkä.
Tuovisen mukaan yhteisissä kävelylenkeissä kyse ei ole pelkästä liikkumisesta, vaan yhteiset lenkit tuovat myös yhteenkuuluvuuden tunnetta ja matkan varrella voidaan jutella melkein mistä vain.
Hattuja, halauksia ja etätapahtumia
Oulunsalon apteekin tärkeimmät liikuntakumppanit ovat Suomen Punaisen Ristin (SPR) Oulunsalon osasto, Oulunsalon seurakunta sekä Pohjois-Pohjanmaan Liikunta. Niiden kanssa koordinoidaan tapahtumia, järjestetään oheisohjelmaa ja ne tarjoavat myös tiloja. Toisinaan mukana on myös Hengitysyhdistys.
Heinäkuussa SPR:n kanssa järjestetään niin kutsuttu hattu ja halaus -kävely. Kävely starttaa apteekilta ja päätepiste on SPR:n toimitila, missä nautitaan kesäisen kävelyn päälle mansikoita ja jäätelöä.
Matkalla tarjotaan vastaantulijoille halauksia, ja nimenmukaisesti asusteisiin kuuluvat hatut. Muutoin tyyli on vapaa.
– Viime vuonna eräs ihana 85-vuotias Elli-rouva tuli apteekille rollaattorin kanssa. Me muut katsottiin, että onpa Ellillä hauska hattu. Sitten hoksasimme, että ”hattu” oli valkoinen muovinen taikinakulho, johon Elli oli sitonut punaisen silkkinauhan. Kuulemma lähtiessä ei ollut löytynyt sopivaa hattua, joten hän oli keksinyt tällaisen. Eli vain mielikuvitus on rajana.
Pohjois-Pohjanmaan Liikunnan kanssa puolestaan on järjestetty kävelylenkkien oheen ilmaisia kehonkoostumusmittauksia. Lisäksi viime helmikuussa järjestettiin yhteinen etäliikuntatapahtuma, joka oli suunnattu ennen muuta syrjäisemmillä alueilla asuville, ja heille, joiden on muutoin hankala saapua lähitapahtumiin. Tapahtuma striimattiin muun muassa paikalliseen hoitokotiin.
Apteekki tavoittaa vähän liikkuvat
Liikkujan Apteekki -konsepti on Liikkuva aikuinen -ohjelman, Apteekkariliiton ja Hengitysliiton yhteistyötä, jonka tavoitteena on innostaa suomalaisia liikkuvaan elämäntapaan. Ideana on kannustaa ihmisiä tekemään edes pieniä muutoksia paikallaanolon vähentämiseksi.
Haasteena on, että 2020-luvun yhteiskunta suosii paikallaanoloa. Töitä tehdään työpöydän ääressä istuen ja samalla työstä on tullut niin hektistä ja kuormittavaa, ettei työpäivän jälkeen tahdo olla voimia lähteä liikkeelle. Liikkumisessa onkin tapahtunut samaa polarisaatiota kuin muillakin elämänalueilla. Ne, jotka ovat aina liikkuneet, liikkuvat paljon, kun taas toisaalla liikkumattomuus lisääntyy.
– Apteekit haluttiin osaksi Liikkuva aikuinen -ohjelmaa alun perin siksi, että juuri apteekeissa kohdataan niitä ihmisiä, jotka liikkuvat liian vähän. Nämä ihmiset eivät mene kuntosalin ovelle kertomaan, etteivät halua liikkua, mutta apteekeissa heidät voidaan tavoittaa, sanoo Liikkuva aikuinen -ohjelman kehittämispäällikkö Sari Kivimäki.
Luonteva paikka ottaa liikunta puheeksi on esimerkiksi apteekin lääkeneuvonta, etenkin silloin, kun lääkityksellä hoidettavaa sairautta voidaan helpottaa myös liikunnalla. Tai silloin, kun lääkityksellä hoidetaan yhtä sairautta, mutta toisen puhkeamista voidaan ehkäistä liikunnalla.
– Ajatus siis on, että liikunta toimii lääkehoidon tukena. Apteekki toimii älyttömän hyvänä ehkäisevänä ja korjaavana toimijana, Kivimäki sanoo.
Kivimäen mukaan apteekki onkin liikuntaan kannustamisessa ja siten elintapasairauksien ehkäisyssä merkittävä voimavara. Hän muistuttaa, että istuvan hallituksen hallitusohjelmassa peräänkuulutetaan nimenomaan matalan kynnyksen elintapaohjausta.
– Eli juuri sitä, mitä Liikkujan Apteekki tarjoaa. Kutsunkin apteekkeja hyvinvointiasemiksi. Ne ovat tosi iso apu ja tuki – ja voisivat olla vielä enemmänkin.
Kivimäen mukaan apteekeissa voitaisiin tarjota vielä nykyistä enemmänkin terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä palveluita.
Kannustaminen kannattaa
Oulunsalossa apteekki siis järjestää itse aktiivisesti liikuntatapahtumia, mutta periaatteessa Liikkujan Apteekki -konsepti voi olla myös sitä, että asiakkaita ohjataan alueen erilaisten liikuntapalveluiden piiriin.
Kivimäen mukaan jo pelkkä liikunnan puheeksi ottaminen lähiapteekissa – kerran toisensa jälkeen – voi lopulta antaa sysäyksen aktiivisempaan suuntaan.
Oulunsalossa on henkilökunnan kanssa sovittu, että jokainen ottaa liikunnan puheeksi omin sanoin ja omalla tyylillään – silloin, kun se itsestä tuntuu luontevalta ja sopivalta.
– Siitä voi parhaimmillaan saada nopeasti ison palkinnon, kun uskaltaa esimerkiksi diabetes-potilaan kanssa ottaa puheeksi, että jo pienikin painonpudotus saattaa vähentää esimerkiksi insuliinin pistämisen tarvetta. Asiakas saattaa vastata huomanneensakin, että annos pieneni, kun pari kiloa putosi. On hienoa, kun ihmiset havahtuvat siihen, että pienelläkin muutoksella on iso merkitys. Ettei aina tarvita valtavaa dieettiä, Laura Tuovinen sanoo.
Tuovisen mukaan paras tapa on lähestyä asiaa kannustuksen kautta.
– Asiakas saattaa apteekkiin tullessaan mainita, että olipa kova tuuli, kun pyöräilin tänne. Siinä on hyvä paikka kehaista, että olipa hienoa, kun silti tulit pyörällä.
Apteekin henkilökunnasta osa on innostunut liikuntaohjauksesta siinä määrin, että on hankkinut aiheesta jopa lisäkoulutusta. Parhaimmillaan liikuntaneuvonta monipuolistaa farmaseuttisen henkilökunnan työnkuvaa.
Tulokset innostavat
Seuraava uusi avaus Oulunsalossa on apteekin Terveyspiste, jossa tehdään muun muassa kehonkoostumus- ja verenpainemittauksia. Paikallisen terveysaseman kanssa on sovittu siitä, missä tapauksissa asiakkaita ohjataan ottamaan yhteyttä muuhun terveydenhuoltoon.
Usein neuvoja löytyy jo apteekista.
– Esimerkiksi kehonkoostumusmittauksessa mitataan muun muassa sisäelinrasvaa, jota voi olla hoikallakin ihmisellä. Siihen voi vaikuttaa pienilläkin liikunnan lisäyksillä suht nopeasti. Olemmekin ajatelleet tarjota seurantaa esimerkiksi kahden kuukauden välein. Tämä voi osaltaan innostaa ihmisiä liikkumaan, kun hyvät tulokset näkyvät nopeasti ja selkeästi.