Apteekkijärjestelmän uudistajat

EDUSKUNTAVAALIEN LÄHESTYESSÄ löytyy lääkejakelun ja apteekkijärjestelmän uudistajia kaikista ilmansuunnista. Uudistamista järjestelmä toki kaipaakin. Mikään hyvä, ei edes erinomainen, säily hyvänä, jos se ei uudistu. Ihmisten toiveet ja tarpeet muuttuvat. Uskottavan järjestelmän on muututtava samassa tahdissa.

Julkisuudessa ja vähän muuallakin käytettyjen puheenvuorojen perusteella uudistajat voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään. Ideologiset liberalisoijat uskovat vapaiden markkinoiden kaikkivoipaisuuteen. Kunnallistajat näkevät julkisen sektorin roolin jatkuvasti kasvavan. Potilaan palvelun parantamiseen keskittyvät haluavat tehdä konkreettisia asiakkaalle saakka näkyviä parannuksia.

IDEOLOGISET LIBERALISOIJAT saavat näkemyksilleen eniten julkisuutta. On mediaseksikästä vaatia kaikenlaista vapauttamista. Julkisesta keskustelusta ei yleensä ole käynyt ilmi, halutaanko lääkkeiden hinnanmuodostusmekanismeja muuttaa vai halutaanko kenties muuttaa apteekkijärjestelmää vai halutaanko molempia. Tämä johtunee siitä, että nämä liberalisoijat eivät itse tiedä mitä tarkoittavat.

Ruotsin ja Norjan esimerkit osoittavat, että ideologisten liberalisoijien mallissa voittavat monikansalliset lääketukut sekä veroparatiiseista käsin toimivat suursijoittajat.

KUNNALLISTAJAT OVAT PERIAATTEESSA harmiton porukka. Heidän suunnastaan tuuli puhalsi viimeksi vuonna 1966. Ruotsi oli tässäkin suunnannäyttäjä. Siellä sosialisoitiin apteekit vuonna 1970. Kunnallistajat vievät kuitenkin kaikkien aikaa varsinaiselta uudistustyöltä. Kaikkien on jatkuvasti kuunneltava heidän pölyttynyttä lässytystä.

Apteekkipalveluiden parantajat lähtevät siitä, että vaikka nykymuotoinen apteekkijärjestelmä onkin erinomainen, on sitä jatkuvasti uudistettava. Tämä porukka ymmärtää uudistuksilla asioita, jotka oikeasti näkyvät apteekin arjessa jopa asiakkaille saakka. He eivät keskity loputtomiin strategialinjauksiin, vaan konkreettisiin lopputuloksiin.

He myös ymmärtävät, että apteekkijärjestelmän uskottavuus ei kestä sitä, että mätien omenien annetaan olla puussa. Ne pitää irrottaa ja kompostoida. Tämä myös ehkäisee muutaman nuoren omenan hairahtumista mädän omenan polulle.

Sitten on tietenkin vielä kaikkien muutosten vastustajat. He syystä tai toisesta pelkäävät muutoksia, tai sitten he ovat ajattelussaan sotkeutuneet yksityiskohtien suohon eivätkä pääse sieltä koskaan pois. Tosiasiassa tämä porukka tahtomattaan tukee ideologisia liberalisoijia. Jos mikään ei muutu, muuttuu järjestelmä lopulta ryskyen.

Ilkka Oksala

Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton toimitusjohtaja. Hän siirtyy EK:n johtajaksi joulukuun alusta.

***********

Apotekssystemets förnyare

NÄR RIKSDAGSVALET närmar sig stiger det fram förnyare av apotekssystemet och läkemedelsdistributionen på alla håll. Och visst behöver systemet förnyas. Inget bra, inte ens något förträffligt, förblir bra om det inte förnyas. Människors önskemål och behov förändras. Ett trovärdigt system måste förnyas i samma takt.

På basen av de uttalanden som förekommit i offentligheten och lite annanstans också kan förnyarna indelas i tre grupper. De ideologiska liberalisterna tror på den fria marknadens allsmäktighet. Kommunaliserarna ser den offentliga sektorns roll ständigt växa. De som koncentrerar sig på att förbättra servicen för patienten vill göra konkreta förbättringar som syns ända till kunderna.

DE IDEOLOGISKA liberalisterna får mest publicitet för sina åsikter. Det är mediasexigt att kräva allt slags befrielse. I den offentliga diskussionen har det vanligtvis inte framkommit om man vill förändra läkemedlens prisbildningsmekanismer eller apotekssystemet eller kanske både och. Det beror antagligen på att dessa liberalister inte själva vet vad de menar.

Sveriges och Norges exempel visar att i de ideologiska liberalisternas modell är vinnarna multinationella läkemedelsgrossister och storinvesterare som verkar i skatteparadis.

KOMMUNALISERARNA ÄR I PRINCIP ett harmlöst gäng. Deras vindar blåste senast år 1966. Också då var Sverige vägvisaren. Där socialiserades apoteken år 1970. Kommunaliserarna stjäl emellertid allas tid från det verkliga förnyelsearbetet. Alla är tvungna att lyssna på deras dammiga tjafs.

Förbättrarna av apotekstjänsterna utgår ifrån att även om dagens apotekssystem är utmärkt behöver det ständigt förnyas. Den här gruppen vill ha förnyelser som syns på riktigt i apoteksvardagen, ända till kunderna. De koncentrerar sig inte på oändliga linjedragningar, utan på konkreta slutresultat.

De förstår också att apotekssystemets trovärdighet inte håller om man låter ruttna äpplen bli kvar i trädet. De måste tas bort och komposteras. Det kan också förhindra att en del unga äpplen förirrar sig in på det ruttna äpplets väg.

Sedan finns förstås de som motsätter sig alla förändringar. De är av en eller annan anledning rädda för förändringar, eller så har de i tankarna tappat bort sig i detaljernas träsk och kommer aldrig därifrån. I praktiken stöder dessa oavsiktligt de ideologiska liberalisterna. Om inget förändras, förändras systemet till slut med ett brak.

Ilkka Oksala

Skribenten är Apotekareförbundets verkställande direktör.