Harmaa on uusi musta – maailmassa on kohta kaksi miljardia vanhusta
- 07.10.2019 at 11:15
Vuonna 2060 joka kolmas eurooppalainen on yli 65-vuotias. Kotihoito lisääntyy ja apteekkien merkitys kasvaa.
Kotihoitopalvelut paisuvat ja apteekkien merkistys kasvaa, ennustaa yhdysvaltalainen yritysjohtaja. Suomessa tarvitaan myös uusia hoivavakuutuksia.
Yli 60-vuotiaiden määrä maailmassa kaksinkertaistuu kahteen miljardiin vuosisadan puolivälissä. Vuonna 2060 joka kolmas eurooppalainen on yli 65-vuotias. Se on valtava uhka – ja mahdollisuus.
Edessämme on ihmiskunnan suurin väestörakenteen muutos. Miten jo nyt kriittisessä tilassa oleva vanhustenhoito kustannetaan?
Silver Economy Forum kokosi kesällä talouselämän edustajia-, terveys- ja sosiaalialan asiantuntijoita ja politiikan vaikuttajia Helsinkiin pohtimaan asiaa. Kansainvälinen joukko lähestyi aihetta positiivisessa hengessä. Vanhenemista kutsuttiin jopa ”uudeksi globaaliksi megatrendiksi”.
Rivien ja lauseiden väleistä pystyi kuitenkin aistimaan huolen. Forumin pääyhteistyökumppanin, Home Instead Senior Caren, toimitusjohtaja Jeff Huber sanoo, että konkreettisten muutosten tekeminen on hidasta, vaikka tietoisuus onkin kasvanut.
– Meidän kaikkien tulisi muuttaa ajattelutapaamme vanhuudesta ja vanhenemisesta. Väestön ikääntyminen on väistämätön matemaattinen fakta, joka vaatii toimia. Ja aika toimia on nyt.
Suurin virhe on pitää vanhenemista pelkästään negatiivisena asiana. Vanheneva väestö ei ole vain kuluerä ja taakka. Se on myös valtava kuluttajaryhmä. Jokaisen yritysjohtajan tulisi ymmärtää tämän hurjaa vauhtia kasvavan markkinan potentiaali.
Toinen yleinen virhe on niputtaa yhteen kaikki eläkeiän saavuttaneet.
– Kaikkien 60-100 -vuotiaiden käsitteleminen yhtenä homogeenisenä ryhmänä on yhtä järjetön ajatus, kuin kaikkien 20-60 -vuotiaiden lokeroiminen yhdeksi ikäryhmäksi. Terveen, hyväkuntoisen 68-vuotiaan ja muistisairaan 86-vuotiaan elämäntilanteet ja tarpeet ovat hyvin kaukana toisistaan.
Ryhdy pukiksi seniorille
Huber suhtautuu aiheeseen palavasti. Vanhenemisesta ja etenkin onnellisesta vanhuudesta on tullut hänelle elämäntehtävä, suorastaan velvollisuus.
– Haluamme muuttaa koko alaa. Tavoitteena on auttaa vanhuksia kaikkialla maailmassa, ei vain omia asiakkaitamme.
HomeInstead tarjoaa kotihoitopalvelujen lisäksi ilmaista ohjausta ja koulutusta muun muassa Alzheimer-potilaiden omaishoitajille. Yrityksellä on myös useita alueellisia säätiöitä, jotka järjestävät vanhuksille palveluita ja tempauksia, kuten joulunaikaan ”Ryhdy pukiksi seniorille” -kampanjan.
– Hyväntekeväisyys on oleellinen osa toimintaamme, sitä voisi jopa kutsua yhdeksi peruspilareistamme, Huber kertoo ylpeänä.
HomeInstead toimii franchising-periaatteella jo 13 maassa. Se lupaa yksilöllisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä. Jokaiselle vanhukselle räätälöidään juuri hänelle sopiva palvelupaketti. Jopa hoitaja valitaan asiakkaan mukaan niin, että esimerkiksi musikaalinen vanhus saa musiikista pitävän hoitajan ja kulinaristi ruoanlaitosta kiinnostuneen hoitajan.
Kotihoidolle riittää kysyntää, sillä se on edullista yhteiskunnalle ja mieluisinta ihmisille itselleen.
– Kysyitpä missä päin maailmaan tahansa, 90 prosenttia ihmisistä haluaa vanheta kotona. Koti on myös ylivoimaisesti kustannustehokkain paikka vanheta. Vanhustenhoito ja terveydenhuolto ovat nyt jo ylikuormittuneet kaikkialla. Vanhainkotipaikkoja ei yksinkertaisesti tule riittämään kaikille. Meillä ei ole edes rakennuksia niin paljon, Huber sanoo.
Naisen työuran tiellä olivat ennen lapset. Nyt yhä useampi amerikkalainen nainen jättäytyy töistä hoitaakseen vanhempiaan.
Valtava muutos. Mikään yhteiskunta ei selviä väestörakenteen mullistuksesta ilman yksityisiä palveluja, sanoo Home Instead Senior Caren toimitusjohtaja Jeff Huber. Kuva: Jenni Korhonen / Lehtikuva
Uusi jarru naisen uralle
Väestön ikääntymisellä on yllättäviäkin yhteiskunnallisia seurauksia. Yhä useampi amerikkalainen, useimmiten nainen, joutuu jo Huberin mukaan valitsemaan, huolehtiiko urastaan vain vanhemmistaan.
– Siinä missä naisten työuralla etenemisen tiellä olivat aiemmin lapset, nyt yhä useampi työikäinen amerikkalainen nainen joutuu jättäytymään pois kokopäivätöistä hoitaakseen vanhempiaan.
Huber kaipaa päättäjiltä ja työnantajilta tukea omaishoitajille. Vanhemmista huolehtiminen lankeaa meilläkin usein naisille, ja tutkijat arvioivat, että ilmiö lyhentää työuria Suomessakin todennäköisesti jo nyt.
Toimivaa, helposti saatava kotihoitoa tarvitaan kaikkialla. Kotihoitopalveluiden liikevaihto on jo miljardeja euroja, ja ala kasvaa nopeasti. Suomessa vanhustenhoidon muuttuminen liiketoiminnaksi kuitenkin epäilyttää, varsinkin viime aikoina paljastuneiden puutteiden vuoksi.
Huber myöntää kuulleensa Suomen ongelmista, mutta pitää silti keskustelua vanhanaikaisena.
– Mikään valtio ei kykene tulevaisuudessa kustantamaan vanhustenhoitoa yksin. Edessämme on ennennäkemätön väestörakenteen muutos, joka tulee vaatimaan aivan uudenlaista yhteistyötä julkisilta ja yksityisiltä toimijoilta.
Kohuista huolimatta vanhustenhoidon kaupallistuminen on jatkunut meilläkin. Huber kuulostaa jo vähän kärsimättömältä.
– Emme voi jäädä jumiin viime vuosisadan toimintamalleihin. Tälle väittelylle ei ole enää aikaa. Väestöpyramidin kääntyminen ylösalaisin pakottaa muutoksiin eläkejärjestelyissä, rahoitusjärjestelyissä ja terveyspalvelujen tuottamisessa.
Hoivakriisi luo kysyntää vakuutuksille
Vapaaehtoiset eläkevakuutukset olivat muodissa vuosituhannen vaihteessa, ja niitä markkinointiin tavaksi päästä eläkkeelle lakisääteistä eläkeikää aiemmin. Tämä ei ole enää mahdollista. Useat ehtojen kiristykset ovat muutekin romahduttaneet vakuutusten suosion.
Ihmisten eläessä yhä pidempään vakuutusten tuototkin loppuvat kesken. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimusjohtajan Niku Määttäsen mukaan Suomessa ei ole tarjolla ikääntyville sopivia hoiva- ja eläkevakuutuksia.
– Tarve olisi etenkin kertamaksuiselle, elinikäiselle eläkevakuutukselle, hän sanoo.
Edellinen eduskunta helpotti kyseisen vakuutusmallin verotusta keväällä. Aiemmin kertamaksuisen eläkevakuutuksen koko nostosummasta maksettiin veroa, eikä vakuutus ollut verovähennyskelpoinen myöskään sijoitusvaiheessa.
Määttäsen mukaan yksityisten eläke- ja hoivavakuutusten järkevyyttä on tällä hetkellä hankala arvioida. Kuluttajia hyödyttävä kilpailu puuttuu, eivätkä markkinat ole läpinäkyvät.
Etlan tutkimusjohtajan Niku Määttäsen mukaan Suomessa tarvittaisiin hoivavakuutuksia ja erityisesti kertamaksuista, elinikäistä eläkevakuutusta. Kuva: Jenni Korhonen / Lehtikuva.
Yksityinen vakuutus täytyy tulevaisuudessa sovittaa myös yhteen sosiaalivakuutuksen kanssa. Tällä hetkellä esimerkiksi palveluasumisen asiakasmaksut määräytyvät tulojen mukaan. Tämä syö yksityisten vakuutuksien kannattavuutta.
Synnytys-, eläke- ja digitalkoot
Jeff Huberin mielestä Ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus rahoittaa eläkepäiviään itse ja kohtuullistaa palvelujensa hintoja. Esimerkiksi Irlanti vapautti hiljattain hoivapalvelut arvonlisäverosta, ja Australiassa otettiin käyttöön malli, jossa vanhus saa tietyn summan ja vapauden valita itse hoivapalvelunsa.
Tällaisia päätöksiä Huber näkisi tietysti mielellään lisää. Suomessa väestörakenteen muutos on erityisen nopeaa, ja tutkijat ja asiantuntijat tuntevat haasteen.
Osa työikäisistä nuorista on herännyt pohtimaan eläkepäiviensä kohtaloa, mutta poliittinen keskustelu on latistunut lähinnä vitsailuksi synnytystalkoista.
Eliniänodote kasvaa jatkuvasti. Tänä vuonna syntyville se on jo yli kahdeksankymmentä vuotta, seuraava sukupolvi tulee elämään lähes 100-vuotiaaksi. Onnistuneimmatkaan synnytystalkoot eivät pysäytä vanhusväestön kasvua.
Positiivista on se, että elinkaaren pidentyminen tuo myös lisää terveitä elinvuosia. Yhä useampi 65-vuotias on vielä työkykyinen. Työmarkkinoilla ei ole enää varaa ikäsyrjintään.
– Eläkkeelle jääminen ei tulevaisuudessa tarkoita työnteon loppumista, Jeff Huber kiteyttää.
Eliniän kasvaessa myös huonokuntoisten vanhusten määrä lisääntyy. Tämä rasittaa terveydenhuoltoa ja vanhustenhoitoa. Palvelut ovat jo nyt ylikuormittuneet, ja ala kärsii huutavasta työvoimapulasta.
Digitalisaatio ei pysty korvaamaan puuttuvia käsiä, mutta sitä tarvitaan yhä enemmän. Vuosisadan puolivälissä mummot ja papat käyttää digitaalisia sovelluksia ja laitteita paremmin kuin tämän päivän vanhukset.
Apteekkien merkitys kasvaa
Apteekkeja tarvitaan myös entistä enemmän. Lähes kaikilla kotihoidon asiakkailla on käytössä useita reseptilääkkeitä, useiden eri lääkärien määräyksestä. Epäselvyyksiä ja tahattomia väärinkäytöksiä syntyy paljon.
Itse asiassa lääkkeiden käytöstä johtuvat ongelmat ovat Amerikassa vanhusten yleisin syy hakeutua terveydenhuoltoon. Huber korostaakin, että kotihoidon ja apteekin yhteistyön täytyy sujua.
– Apteekkien rooli osana terveydenhuoltoa vahvistuu koko ajan, yhä enenemässä määrin neuvoa ja apua kysytään nimenomaan apteekista Huber.
Apteekkien rooli osana terveydenhuoltoa korostuu juuri tässä. Huberin HomeInstead pyrkii läheiseen yhteistyöhön apteekkien kanssa kaikissa maissa. Amerikassa yritys on perustanut oman nettiapteekin, Simplemedsin. Se postittaa lääkkeet ja vitamiinit asiakkaalle annospusseina 30 päivän jaksoissa.
Uusille farmaseuttisille palveluille olisi tarvetta, mutta hyvinvointivaltio kipuilee nykyistenkin kanssa Korkean verotuksen ja sosiaaliturvan maissa on totuttu siihen, että yhteiskunta järjestää ja maksaa vanhustenhoidon. Kun ikäpyramidi keikahtaa ympäri, tämä ei onnistu.
Muut rahoitusvaihtoehdot on pakko hyväksyä. Amerikkalainen, puhtaasti yksityisiin vakuutuksiin perustuva järjestelmä tuntuu vieraalta. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion peruspilareihin kuuluva sosiaalieläke ei ehkä katoa, mutta sitä täytyy todennäköisesti täydentää muilla ratkaisuilla.
– Jos epäonnistumme valmistautumisessa, valmistaudumme epäonnistumaan, Huber kiteyttää harmaantumisen haasteet.