Hyppää sisältöön

APTEEKIT OVAT olleet tänä vuonna enemmän esillä julkisuudessa kuin vuosikausiin. Valitettavasti myös ikävissä yhteyksissä: kahteen entiseen apteekkariin kohdistuvat rikosepäilyt ovat tyrmistyttäneet ja järkyttäneet koko toimialaa, joka on tottunut noudattamaan lakeja, asetuksia ja viranomaismääräyksiä pilkun tarkasti.

Suomalaiset luottavat apteekkeihin, eivätkä nämäkään ikävät yksittäistapaukset ole luottamusta vieneet. Marras-joulukuun vaihteessa tehdyn väestökyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä kansalaisesta luottaa apteekkiin erittäin tai melko paljon.

Luottamus on vuoden aikana säilynyt ennallaan 86 prosentilla vastanneista, joillakin jopa lisääntynyt (IRO Research, Tuhat suomalaista). Luottamus ja hyvä maine suojaavat kolhuilta, kunhan niitä ei tule liikaa.

KESKUSTELUA APTEEKKIJÄRJESTELMÄSTÄ ja apteekkien avaamisesta kilpailulle on käyty päättäjien keskuudessa ja myös mediassa koko vuoden ajan.

Rakentavaan keskusteluun on mahtunut myös vähemmän rakentavaa ajatustenvaihtoa ja virheellisiäkin väitteitä, joiden oikaiseminen on osoittautunut harvinaisen työlääksi.

Viime kesästä lähtien mediassa on toistunut esimerkiksi väite, että suomalaiset maksavat lääkkeistään sata miljoonaa euroa liikaa. Alla oleva kaavio kertoo, mihin apteekkiin tulevat lääke-eurot menivät viime vuonna.

Siitä on mahdotonta löytää sataa miljoonaa ylimääräistä, jos apteekkihenkilökunnan nykyinen asiantuntemus halutaan säilyttää.

Palkkakulujen suuruutta arvioidessa kannattaa muistaa, että apteekkarien, proviisorien ja farmaseuttien neuvonta säästää liki miljardi euroa vuosittain muualla terveydenhuollossa (PWC, 2015).

Olemme oikoneet virheellisiä tietoja avaamalla lääkkeiden hinnanmuodostusta ja apteekin taloutta kuvioin ja laskelmin, mutta emme kovin hyvällä menestyksellä. Näyttää tosiaan siltä, että kun jotain asiaa riittävästi toistetaan, se alkaa ihmisten mielissä muuttua vähitellen todeksi.

VUODEN AIKANA on käyty myös rakentavaa keskustelua apteekkijärjestelmän tulevaisuudesta. Hallituspuolueet pohtivat parhaillaan kantojaan apteekkijärjestelmään ja sen kehittämiseen. Hallituksen yhteisestä näkemyksestä kuultaneen viimeistään keväällä.

Apteekkariliitto julkisti lokakuun lopulla omat uudistusehdotuksensa, jotka lisäisivät apteekkien määrää ja apteekkien välistä kilpailua sekä kiinnittäisivät apteekit entistä vahvemmin terveydenhuoltoon ja tulevaan sote-rakenteeseen.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on osallistunut keskusteluun ja apteekkijärjestelmän kehittämiseen käynnistämällä uusien apteekkien perustamisen useisiin kuntiin. Joulun alla se ehdotti Vantaalle neljää uutta apteekkia ja Espooseen jopa viittä nykyisen kymmenen lisäksi.

Vantaan nykyiset seitsemän apteekkialuetta yhdistettäisiin yhdeksi alueeksi ja Espookin olisi tulevaisuudessa yhtä aluetta lukuun ottamatta Jorvin sairaalaa, johon perustettaisiin uusi apteekki. Jos Fimean ehdotukset toteutuvat, pääkaupunkiseudulle on luvassa iso apteekkiuudistus.

APTEEKIT OVAT valmiita muutoksiin, joita etenkin digitalisaatio, maansisäinen muuttoliike, väestön vanheneminen ja myös ajan henki apteekeilta edellyttävät.

Muutosten huumassa on kuitenkin varottava, ettei menetetä tai heikennetä nykyisen apteekkijärjestelmämme vahvuuksia: apteekkiverkoston alueellista kattavuutta, lääkkeiden hyvää saatavuutta, hyvää lääke- ja lääkitysturvallisuutta, apteekkien kotimaista omistajuutta ja lääkemyynnistä nyt Suomeen jääviä veroeuroja.

Levollista joulun aikaa ja parempaa uutta vuotta!

Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton viestintäjohtaja.

Mitä mieltä olit artikkelista?

Agreed 0 times
Said to be thoughtful 0 times
Has raised questions 0 times
Disagreed 0 times