Hypoglykemian hoito helpottuu
- 28.10.2019 at 12:00
Uusi nenän kautta annosteltava glukagoni on saanut vihreää valoa Euroopan lääkeviranomaiselta.
Alhaista verensokeritasoa voidaan kohta hoitaa ilman pistosta. Euroopan lääkeviranomainen EMA suosittelee myyntiluvan myöntämistä uudelle nenän kautta annosteltavalle glukagonille.
Baqsimi olisi ensimmäinen ilman pistosta annosteltava glukagonivalmiste vakavan hypoglykemian eli alhaisen verensokeritason hoitoon.
Tällä hetkellä markkinoilla on ainoastaan pistoksena annosteltava Glucagen-valmiste. Euroopan komission täytyy kuitenkin hyväksyä suositus ja myöntää tuotteelle myyntilupa, ennen kuin tuote pääsee markkinoille Suomessa ja muissa Euroopan maissa.
Verensokeria alentava lääkitys lisää diabeetikon riskiä joutua hypoglykemiaan.
Diabetesliiton ylilääkärin Pirjo Ilanne-Parikan mukaan insuliinihoitoon liittyvä vakava hypoglykemiatilanne, jossa henkilö on tajuton tai toimintakyvytön, hoidetaan ensisijaisesti glukoositiputuksella. Vakava hypoglykemia voidaan myös hoitaa ammattilaisen antamalla glukagonipistoksella, jos glukoositiputusta ei ole nopeasti saatavilla.
– Glukagoni vapauttaa maksan varastoista glukoosia verenkiertoon. Glukagoni -resepti kirjoitetaan usein myös insuliinihoitoista diabetesta sairastavalle itselleen, jos hänellä on läheinen, joka voidaan opettaa antamaan pistos ihon alle vakavassa hypoglykemiassa, Ilanne-Parikka selventää.
Jauhemaisena kuivana nenäsumutteena annosteltava uusi Baqsimi-valmiste voisi tulevaisuudessa helpottaa tilanteita, joissa läheisen apua tarvitaan lääkkeen annosteluun. Annostelu ei vaadi syvää sisäänhengitystä ja sen on todettu toimivan myös tajuttomille potilaille.
– Nenän kautta annettu glukagoni on varmasti kätevä ja helpompi kuin pistoksen antaminen erityisesti läheisten antamaan ensiapuun tai jopa diabetesta sairastavan itse annostelemana verenglukoosin laskiessa, Ilanne-Parikka arvioi.
Hypoglykemiat viikottaisia
Aikaisempien kansainvälisten tutkimusten mukaan tyypin 1 diabetesta sairastavat aikuiset kokevat keskimäärin kaksi kertaa viikossa itse hoidettavan hypoglykemian. Nykyään glukoosisensoreiden yleistyminen on osoittanut, että lievät ja oireettomat hypoglykemiat ovat ajateltua tavallisempia.
Tarkkaa arviota vakavien hypoglykemioiden yleisyydestä Suomessa Ilanne-Parikalla ei ole antaa, mutta hän arvioi, että uusien ja aikaisempaa tasaisemmin imeytyvien insuliinivalmisteiden käyttöönoton myötä vakavat hypoglykemiat ovat kuitenkin vähentyneet.
– Takavuosina vakava hypoglykemia todettiin vuosittain noin 10 prosentilla tyypin 1 diabetesta sairastavista lapsista, kun viimeisimmissä selvityksissä suuruusluokka on muutamia prosentteja. Vakavat hypoglykemiat kuitenkin kasaantuvat eli on henkilöitä, joilla ei ole koskaan vakavia hypoglykemioita ja on henkilöitä, joilla näitä on toistuvasti, hän tarkentaa.
Neuvonnan rooli korostuu
Kuivana nenäsumutteena annosteltava glukagoni on osoittautunut tutkimuksissa yhtä turvalliseksi ja tehokkaaksi, kuin pistoksena annettu glukagoni. Antotavan myötä kylläkin ilmeni paikallisia oireita, kuten nenä-ärsytystä ja silmien ärsytystä, joita pistosannostelussa ei havaittu.
Uusi annostelutapa vaatii tietysti silti lääkkeen käyttäjille totuttelua. EMA suositteli helpottamaan uuden annostelulaitteen käyttöä kattavan ohjelapun ja ohjevideon avulla. Demolaitteiden avulla annostelua olisi myös helppo havainnollistaa uusille lääkkeen käyttäjille.
Pirjo Ilanne-Parikka on samaa mieltä, että neuvonnan tarve tulee korostumaan, kun uusi annostelumuoto otetaan käyttöön.
– Uusi hoitomahdollisuus vaatii luonnollisesti, että ammattilaiset ovat hyvin perehtyneet sen käyttöön ja opastavat myös potilaiden läheisiä valmisteen käytössä. Varmasti apteekkien henkilökunnan rooli tulee tässä korostumaan, Ilanne-Parikka pohtii.