Hyppää sisältöön

Suomessa lääkehoidon vaikuttava ja turvallinen toteuttaminen perustuu erinomaisiin yksilöihin. Meillä on valtava määrä korkeasti koulutettuja ammattilaisia, joilla on halu tehdä hyvää ja toimia vastuullisesti.

Erinomaisiin yksilösuorituksiin nojautuminen on kuitenkin turhauttavaa pelissä, joka ei ole yksilölaji. Sosiaali- ja terveydenhuollossa onkin totuttu vertauskuvalliseen tilanteeseen, jossa pallo liikkuu puolirajan yli, mutta pelaajat eivät. Joukkueella ei myöskään ole sovittua pelitapaa, valmentajaa, saatikka yhteishenkeä luovaa kapteenia.

Lääkehoidossa on myös omana erityispiirteenään se, että tuomareita on useita. Meillä on lääkehuoltoa ja apteekkeja valvova Fimea ja muuta sotea valvovat Valvira ja AVIt. Käsitykseni mukaan eri tuomarit eivät tiedä toistensa tekemisistä kovin hyvin ja toisaalta lääkehoidon ohjaus ja valvonta vaatii erityisosaamista, johon ei olla riittävällä tavalla resursoitu. Tehtävä ei ole helppo, koska lainsäädännöstä tulevat pelisäännöt ovat erilaiset joukkueen eri pelaajille.

Apteekin paidassa pelaavat saavat myös tarkkoja lisäsääntöjä Kelalta, joka vie mielin määrin kallista harjoitus- ja peliaikaa tehtäviin, joiden ei pitäisi olla jalkapalloilijoiden, kuten ei myöskään terveydenhuollon ammattilaisten ydintyötä. Muistathan huomioida nappulakenkäostoksilla mahdollisen kahden sentin (0,02 €) hintaeron verrattuna toisen valmistajan vastaaviin kenkiin?

Lääkehoidon viheriöllä on ilokseni enenevissä määrin ymmärretty, että joukkueena voisimme pärjätä paremmin. Kuitenkin puolirajan tai muun pelikentän sisäisen rajan ylittäminen herättää vielä vastareaktioita: ”saako puolustaja muka osallistua hyökkäykseen”. Tuomari saattaa pohtia: ”eihän tämä kiellettyä ole, mutta ei tästä myöskään ole ohjetta pelikirjassa”.

Valo-ohjelman tavoitteena on, että vuoteen 2026 mennessä avohoidon lääkitysturvallisuutta kehitetään alueellisesti kaikkien toimijoiden koordinoidussa yhteistyössä. Tämä tavoite on vaikea saavuttaa, jos kaikki harjoittelevat Zidane spinnejään yksin. 
 
En tiedä kuka tai mikä on joukkueemme pahin vastustaja. Ennen turnausta olisi hyvä tutustua omaan joukkueeseen ja sopia jokaiselle pelaajalle yhteissuoritusta tukeva rooli. Joukkuelajien hienous piilee yhteisöllisyydessä. Samalla saa ystäviä ja oppii monia elämisen ja yhdessä tekemisen taitoja.  
 
Kirjoittaja on Valo-ohjelman projektikoordinaattori. 
 

 

Mitä mieltä olit artikkelista?

Agreed 0 times
Said to be thoughtful 0 times
Has raised questions 0 times
Disagreed 0 times