Kaloihin kertyvät lääkeainejäämät pystytään ennustamaan yhä tarkemmin
Tutkimus, Yhteiskunta - 03.06.2024 at 09:16
Helsingin yliopiston tutkimuksessa kehitettiin uusia tutkimusmenetelmiä lääkkeiden ympäristövaikutusten ennustamiseen kalojen avulla.
Lääkeainejäämiä esiintyy vesiympäristössä kaikkialla maailmassa. Yksittäisten lääkeaineiden ja ennen kaikkea niiden seosten vaikutuksista vesieliöihin tiedetään hyvin vähän.
Väitöskirjatutkija Tea Pihlaja tutki Helsingin yliopistossa lääkeaineiden vaikutusta kalan maksan niin kutsuttuihin CYP-entsyymeihin.
Hän osoitti tutkimuksessaan, että kalan CYP-entsyymien toiminta estyy laajasti lääkeaineiden vaikutuksesta. Riski kasvaa, jos lääke kertyy kalan elimistöön tai kala altistuu seoksille. Tällöin lääkkeiden ja muiden kemikaalien yhteisvaikutuksia voi tapahtua pienilläkin ympäristöpitoisuuksilla.
Pihlaja kehitti tutkimuksessaan myös uusia in vitro -tutkimusmenetelmiä eläinkokeiden vähentämiseksi ja kestävyyden edistämiseksi.
– Tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa lääkkeiden ympäristövaikutusten laskennalliseen mallintamiseen, jotta tulevaisuudessa eläinkokeita ei tarvittaisi lääkkeiden ympäristöriskien arviointiin. Tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää myös uusien lääkeaineiden suunnitteluun, hän kertoo.
Lääkejäämät pääsevät vesistöihin ensisijaisesti ihmisten ja eläinten normaalin kulutuksen kautta. Jäämät saattavat aiheuttaa muutoksia kalojen lisääntymiseen tai käyttäytymiseen. Kalat ovat erityisen herkkiä lääkkeiden haittavaikutuksille, koska ihmisten lääkkeiden kohdemolekyylit ovat hyvin samanlaisia kalojen genomissa.
Huoli lääkkeiden ympäristövaikutuksista kasvaa, koska ihmiskunta ikääntyy ja käyttää yhä enemmän lääkkeitä. Vuoteen 2050 mennessä arvioilta yli 2 miljardia ihmistä on 60-vuotiaita tai vanhempia.
Yleisimmin käytettyjen lääkkeiden, kuten antibioottien, antipsykoottien ja kipulääkkeiden, jäämiä on havaittu ympäri maailmaa. Lääkejäämiä löytyy pintavesistä ja niitä on havaittu myös pohjavedessä.